Hyvinvointi

Verenluovutus auttaa syöpäpotilaita, synnyttäviä äitejä ja onnettomuuksien uhreja – kuka voi luovuttaa verta?

Verenluovutus on tärkeää, jotta sairaaloissa riittää verta kaikille sitä tarvitseville. Veren luovuttaminen on vapaaehtoista ja sillä auttaa monia ihmisiä samalla kerralla.

Joka arkipäivä tarvitaan noin 800 verenluovuttajaa, jotta sairaalat saavat tarvittavan määrän verta potilaille. Suomessa vain noin 3,5 prosenttia luovutusikäisistä luovuttaa verta ja huolehtii Suomen verihuollosta, kertoo Veripalvelun erikoislääkäri Riikka Lehtisalo. Kuka voi luovuttaa verta ja miten verenluovutus auttaa ihmisiä? 

Yksi verenluovutus auttaa kolmea ihmistä

Verenluovutus on vapaaehtoista, ja se on turvallista sekä luovuttajille että potilaille. Verenluovutuksen yhteydessä ihminen saa tietää oman veriryhmänsä sekä hemoglobiiniarvonsa.

Vertaan luovuttamalla ihminen tekee konkreettisesti hyvää toiselle ihmiselle. Yhdellä verenluovutuskerralla ihminen voi ajatella periaatteessa auttavansa kolmea ihmistä. Verestä nimittäin erotellaan punasolut, verihiutaleet ja plasma.

Punasoluvalmisteita tarvitsevat muun muassa leikkauspotilaat, onnettomuuksien uhrit ja synnyttävät äidit sekä keskoset. Verihiutalevalmisteita tarvitsevat esimerkiksi syöpäpotilaat. Plasmasta tehtyjä lääkkeitä tarvitsevat immuunipuutospotilaat.

Verenluovutus: Minkä ikäinen voi luovuttaa verta? 

Verta luovuttaessa ihmisen pitää olla täysi-ikäinen. Luovuttamista voi jatkaa, kunnes täyttää 70 vuotta. Ensimmäinen verenluovutus on mahdollista 59-vuotiaaksi asti. Jos on täyttänyt 66 vuotta, voi jatkaa, jos edellisestä verenluovutuksesta on enintään kaksi vuotta.

Ikärajan taustalla on yleinen tieto siitä, että vanhemmalla iällä elimistö ei enää palaudu samalla tavalla kuin nuorempana. Elimistön kyky korvata verenluovutuksen aiheuttama nesteenmenetys on yksilöllistä.

Veripalvelu suosittelee verenluovutusta yli 25-vuotiaille naisille enintään 2–3 kertaa vuodessa ja 18–25 vuotiaille naisille enintään kerran vuodessa. Miehille Veripalvelu suosittelee enintään 3–4 verenluovutusta vuodessa.

Suomessa yleisimmät veriryhmät ovat A+ ja O+ ja myös verenluovuttajista suurin osa kuuluu näihin veriryhmiin. O- on veriryhmä, jota tarvitaan suhteessa enemmän, sillä sitä voidaan käyttää kaikissa hätätilanteissa, kun apua tarvitsevan ihmisen veriryhmä ei ole tiedossa.

Tällä hetkellä vajaat kahdeksan prosenttia verenluovuttajista kuuluu veriryhmään O-. Suomalaisista noin 5 prosenttia on O- veriryhmää, joten hätäveren luovuttajat ovat hieman ahkerampia verenluovuttajia kuin muut.

Lue myös: Näin veriryhmä voi vaikuttaa terveyteen – yksi veriryhmä sairastuu muita helpommin norovirukseen

Kuka voi luovuttaa verta?

Ihminen saattaa ajatella, että ei sopisi luovuttajaksi. Monikaan sairaus ei kuitenkaan estä veren luovutusta, jos vaiva on lääkkeiden avulla hallinnassa. Esimerkiksi verenpainetauti oikein hoidettuna ei estä veren luovuttamista. Myöskään kolesterolilääkkeet eivät estä luovutusta, jos itse sairaus ei ole esteenä verenluovutukselle.

Jos haluaisi luovuttaa verta, kannattaa tehdä sovinkoluovuttajaksi.fi-testi, jonka avulla voi nopeasti selvittää oman luovutussoveltuvuutensa. Toinen vaihtoehto on selvittää asia soittamalla maksuttomaan infopuhelimeen, jonka numero on 0800 05 801.

Tärkein asia, jota verenluovuttajan kannattaa miettiä suunnitellessaan verenluovutusta on, että voiko hyvin. Sairaana verta ei saa luovuttaa. Esimerkiksi antibioottikuurin jälkeen täytyy odottaa kaksi viikkoa ennen kuin veren luovuttaminen on jälleen mahdollista.

Esteitä verenluovuttamiselle ovat pahanlaatuiset syövät ja esimerkiksi sepelvaltimotauti sekä maksatulehdus. Myös matkustaminen ja ulkomailla asuminen voivat vaikuttaa siihen, milloin verta voi luovuttaa. Samoin erilaiset leikkaukset ja toimenpiteet aiheuttavat eri pituisen luovutusesteen tehdyn toimenpiteen laajuudesta riippuen.

Ennen verenluovutusta täytetään terveystietokysely ja hoitaja haastattelee luovuttajaa. Tällä kartoitetaan ihmisen senhetkinen terveydentila. On ehdottoman tärkeää vastata kysymyksiin totuudenmukaisesti, jotta luovutus on turvallista. 

Tämän lisäksi ihmisiltä testataan, että hemoglobiini on riittävällä tasolla: miehillä sen on oltava vähintään 135 g/l ja naisilla 125 g/l. Jokaisesta luovutetusta veripussista tutkitaan HI-virus, hepatiittivirukset A, B ja C, syfilisbakteeri ja parvovirus.

Miten toimitaan ennen ja jälkeen verenluovutuksen?

Ennen verenluovutusta on hyvä huolehtia, että on muistanut syödä ja huolehtia nestetasapainosta.

Ensimmäiseen verenluovutukseen on hyvä varata aikaa noin tunti. Veripussi täyttyy 5–10 minuutissa. Sen jälkeen luovuttajan vointia seurataan ja luovuttaja saa pientä purtavaa. Luovutuspaikoilla on tarjolla mehua, kahvia ja pientä syötävää.

Luovutuksen jälkeen on hyvä muistaa ottaa loppupäivä rauhallisesti, sillä ihminen on menettänyt puoli litraa verta.

Palautuminen luovutuksesta on hyvin yksilöllistä. Fyysinen suorituskyky palautuu nopeasti. Tavallista kuntoilua voi harrastaa jo luovutusta seuraavana päivänä ja tavallisessa suorituskyvyssä ei ole muutoksia. Maksimaalinen suorituskyky palautuu muutaman viikon kuluttua.

Hemoglobiini laskee verta luovutettaessa noin 10–15 g/l riippuen luovuttajan koosta ja hemoglobiinipitoisuudesta. Hemoglobiini on matalimmillaan noin 1–2 viikkoa luovutuksen jälkeen. Terveelle henkilölle verenluovuttamisesta aiheutuu harvoin haittaa.

Veripalvelu jakaa verenluovutuksen yhteydessä rautatabletteja kaikille alle 50-vuotiaille naisille ja kaikille neljän kuukauden välein tai sitä tiheämmin luovuttaville. 18–25-vuotiaille naisille Veripalvelu jakaa rautaa kaksi 20 tabletin purkkia ja muille yhden purkin. Rautalisä auttaa palautumaan verenluovutuksen aiheuttamasta raudanmenetyksestä.

Lue myös: Huonon verenkierron ensioireet jäävät usein huomaamatta – kirurgi kertoo, miten vaivaa hoidetaan