Vuorimänty sopii rinteisiin
Vuorimänty (Pinus mugo) on ainavihanta havupensas, joka on tuttu näky asuinalueilla, tienpientareilla ja istutetuilla hiekkarinteillä.
Se menestyy koko Suomessa, on erittäin talvenkestävä ja kasvupaikan suhteen vaatimaton.
Vuorimännystä tulee tuuhein aurinkoisella paikalla, mutta se sietää enemmän varjoa kuin luonnonlajimme metsämänty.
Kotiseudullaan Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoissa vuorimänty kasvaa paitsi aukeilla kalliorinteillä, karuilla soilla ja hiekkakankailla myös tuoreissa metsissä.
Vuorimännystä voi kehittyä myös vinorunkoinen puu, ellei kasvua rajoiteta katkomalla puutumattomia vuosikasvaimia juhannuksen tienoilla.
Leikattuna lajista voi tulla kolmisen metriä korkea ja vähintään yhtä leveä. Neulaset säilyvät oksilla 5-8 vuotta, mikä tekee vuorimännystä tiheän.
Kääpiövuorimännyt pysyvät pieninä ilman leikkausta, mutta niidenkin vuosiversoja voi typistää halutessaan.
Täysikokoiset kääpiövuorimännyt ovat 50-100 senttiä korkeita ja leveän pallomaisia, sillä niiden alimmat haarat kasvavat maata myöten ja kohenevat kärjistään.
Kääpiövuorimännyn oksat ja neulaset ovat lyhyemmät ja tiheämmässä kuin vuorimännyllä.
Lähde: Taimistoviljelijät ry, kuva: Jarmo Wright
Kommentoi
Kommentoi juttua: Vuorimänty sopii rinteisiin