Maanantai-iltana (30.3) ruokatoimittajalta meni iltatee väärään kurkkuun. Sosiaalisessa mediassa levisi väistyvän valtiovarainministerin ja SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen pekonispagetti-ohje. Ohje sisältää yli 10 000 kilokaloria ja lähes 400 grammaa tyydyttynyttä rasvaa.

Rinteen pekonipastassa on runsaasti pekonia, kermaa ja juustoa, kuva: Elvi Rista, copyright: Otavamedia

Rinne täsmensi myöhemmin, että ohje on 10 hengelle, mutta siinä on vähän poliittisen selittelyn makua. Kuivaa pastaa varataan 75 g/ruokailija, eli Antin pasta olisi sen mukaan mitoitettu 6-7 hengelle.

Antti Rinne on tunnettu elvyttävän talouspolitiikan puolestapuhujana. Rinteen käsialaa olevan pastan jälkeen elvytykselle voi ollakin tarvetta.

Reseptin raaka-aineet ovat seuraavat:

800 g pekonia
1,5 kpl punaista paprikaa
6 isoa valkosipulinkynttä
1 tl jauhettua mustapippuria
800 g mustaleimajuustoraastetta
500 g spagettia
6 dl vispikermaa (38 % rasvaa)
5 rkl oliiviöljyä

Koko ohje löytyy täältä.

Kattilallinen pekonispagettia sisältää rasvaa lähes 800 grammaa, josta noin 400 grammaa on tyydyttynyttä rasvaa. Eli 50 % koko rasvamäärästä ja 34 % koko aterian kaloreista. Ravitsemussuosituksissa tyydyttynyttä rasvaa suositellaan olevan maksimissaan 33 % kaikista rasvoista ja 10 % kaikista nautituista kaloreista. Nälkä lähtee pekonispagetilla varmasti, mutta verisuonet huutavat hoosiannaa.

Pekoni sisältää paljon kovaa rasvaa, kuva: Pekka Holmström, copyright: Otavamedia

Rasvan laatu on iso ongelma

Olen surffaillut paljon Facebookin erilaisissa ruokaryhmissä, joissa tavalliset ihmiset jakavat ruokaohjeitaan kuvien kera. Se on ollut hyvin silmiä avaava kokemus ruokaohjeita työkseen rustaavalle. Siinä kun terveystietoinen fittnes-kansa syö kuin puput, ”tavisohjeissa” käytetään reippaasti kermaa tai ruoka kuorrutetaan lähes puolella kilolla juustoraastetta.

Perinteinen, herkullinen siskonmakkarakeittokin pitää nyt aateloida 250 grammalla sulatejuustoa. Suomalaiset ovat todella sisäistäneet mainoslauseen: ”Kerman kera siitä saa kaksin verroin parempaa”. Suomi tarvitsee elvytystoimenpiteitä mitä pikimmin myös kotiruokarintamalla.

Välimeren ruokavalio vai trendikäs viikinkidieetti?

Voiko herkullista ruokaa valmistaa ilman voita, sokeria, suolaa, juustoa ja kermaa? Tarkoittaako terveellisyys sitä, että ruoasta puuttuu maku? Ei, ei ja ei.

Kukapa ruokafriikki ei pitäisi italialaisista, espanjalaisista tai kreikkalaisista ruoista? Välimeren ruokavalio on kasviöljyyn, kasviksiin, viljaan sekä kohtuullisesti käytettyihin meijerituotteisiin ja kalaan perustuva ruokavalio, jonka palanpainikkeeksi holautellaan viiniä. Sitä noudattavilla sepelvaltimotauti pysyy harvinaisena. Ja elämä kuulostaa silti nautinnolliselta.

Pastasta saa myös terveellisen aterian, kuva: Pekka Holmström, copyright: Otavamedia

Alkuvuodesta on kohkattu viikinkidieetistä, jonka muotiraamattu Vogue nosti tammikuussa kanteensa otsikolla ”Syö kuin viikinki – uusi muotidieetti”. Viikinkidieetin taustalla on kuitenkin suomalaisjohtoinen tutkimusprojekti, joka on jatkunut jo useita vuosia.

Pohjoismaista ruokavaliota käsittelevää yhteispohjoismaista projektia vetää Itä-Suomen yliopiston professori Matti Uusitupa. Pohjoismainen ruokavalio eli juuri se viikinkidieetti on johdettu ravintosuosituksista, jotka ovat suomalaisille suhteellisen tuttuja. Meidän tulisi syödä enemmän kasviksia, vähemmän lihaa ja suosia kauden tuotteita.

Kyllä sitä rasvaa voidaan käyttää runsaastikin, jos se on oikean laatuista ja jos sen antama energia myös kulutetaan. Vuoden toiseksi suurin ruokajuhla on nyt täällä. Muutaman päivän ajan on lupa herkutella hyvällä omallatunnolla. Mikään dieetti ei siihen kaadu. Tärkeintä on kuitenkin se, mitä ja miten siellä arkena kotikeittiössä kokataan.

Nautinnollista pääsiäistä toivottaa
Himahellan Tiina

Kuvat: Elvi Rista ja Pekka Holmström/Otavamedia