Etelä-Savo toi D.O. -alkuperäismerkinnät Suomeen
Monissa eurooppalaisissa korkean ruokakulttuurin maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa, D.O. eli alueellinen alkuperämerkintä on kuluttajille viesti tuotteen laadusta, ympäriystävällisestä tuotantotavasta ja tuotantoalueesta. Marraskuun 29. päivänä lanseerattu D.O. Saimaa on Suomen ensimmäinen, alueellinen alkuperämerkki.
Suomessa merkin käytön aloittaa Etelä-Savon maakunta, jossa laaja joukko pientuottajia ja jalostajia on jo vuosikausia kehittänyt omannäköisiään korkealaatuisia tuotteita.
Lokakuussa vierailin Maista Luomu -tapahtumassa Etelä-Savossa tutustumassa paikallisiin elintarviketuottajiin ja matkailualan palveluihin. Haluaahan Etelä-Savo profiloitua Suomen Provencena ruokamatkailun saralla. Jo silloin vihjattiin, että jotakin uutta ja uutisoitavaa on ruokapuolelta pian tulossa.
Lisää Mikkelin seudun ruokamatkatarjonnasta voit lukea täältä:
Maista Luomu eli ruokamatka Mikkeliin
”Keskustelimme olisiko Saimaa Suomen Toscana vai Provence, niin viimeksimainittu voitti”, Visit Mikkelin Maisa Häkkinen kertoi omassa puheenvuorossaan.
D.O Saimaa kertoo eteläsavolaisesta laadusta
”Ideana on kertoa kuluttajille tuotteen olevan osa eteläsavolaista laadukasta ruokakulttuuria. Toivon, että jatkossa osaisimme itsekin arvostaa entistä enemmän ainutlaatuisen puhtaassa luonnossa tuottamiamme raaka-aineita ja myös kertoa niistä muille”, alueellisen merkin käyttöä ideoinut ravintola Vileen perustaja Ilkka Arvola sanoo. ”Merkki on laadukkaille pientuottajille ja – jalostajille keino erottua massasta. Tästä ei ole tarkoitus tehdä merkkiä, joka löytyy vaikkapa jokaisesta tulitikkuaskista tai kengänpohjallisesta. ”
Ilkka Arvola vetää myös Otava Food Factory -tuotantomallia, joka perustuu korkealaatuisiin paikallisiin raaka-aineisiin ja yhteityöhän tuottajien kanssa.
Lyhenne D.O. tulee englanninkielisistä sanoista Designation of Origin. Alkuperämerkki kertoo kuluttajille, ravintoloitsijoille ja kauppiaille, että tuote tai raaka-aine on valmistettu tietyllä maantieteellisellä alueella, korkeita laatukriteerejä noudattaen.
D.O. -merkityt ruokatuotteet ovat saavuttaneet suurta suosiota erityisesti Etelä-ja Keski-Euroopassa. D.O. -alkuperämerkkejä on myönnetty Euroopassa esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa. Merkkiä käyttää laaja joukko erilaisia paikallisesti tuotetttuja erkoistuotteita, kuten mm. oliiviöljyjä, viinejä, erikoiskinkkuja, juustoja ja makkaroita valmistavat yritykset.
D.O. Saimaa -merkki voidaan myöntää tuotteille tai raaka-aineille, jotka on tuotettu, käsitelty ja jalostettu Saimaan alueella. Alueellisen kriteerin täyttymiseksi lasketaan sadan kilometrin etäisyys Saimaan vesistöstä. D.O Saimaa merkkiä hallinnoi Etelä-Svon maakuntaliitto. Mutta matalalla brokratialla, he halusivat alleviivata ravintola Nokan lanseeraustilaisuudessa.
Merkkiin saa käyttöoikeuden kahdeksi vuodeksi parilla sadalla eurolla, jos hakija täyttää kriteerit.
” Merkki on tuotekohtainen, ei yrityskohtainen”, huomauttaa kehittämispäällikkö Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta.
”Etelä-Savo haluaa profiloitua nimenomaan puhtaan ruoan tarjoajana. Halusimme, että elintarvikkeita tuottavat ja jalostavat yritykset saavat D.O -merkin käyttöönsä. Näin voi syntyä myös uudenlaisia sopimuksellisia käyntäntöjä esimerkiksi tuottajien ja ravintoloitsijoiden välille ja ravintoloiden on entistä helpompaa kertoa omille asiakkailleen käyttämiensä raaka-aineiden alkuperästä.”
Jatkossa näemme siis D.O Saimaa -merkkiä ainakin Anttolanhovin, Bistro Vileen, Sahanlahti Resortin ja TeaHouse of Wehmaisin listoilla Etelä-Savon ravintoloissa vieraillessamme.
D.O. Saimaa -tuotteiden tarkoin valikoidussa joukossa on makuelämyksiä mm. viinien, kalan, lihan, viljatuotteiden, yrttien ja marjojen parissa.
D.O. Saimaa -alkuperäismerkin tuottajat ja niitä käyttävät ravintoloitsijat kävivät esittäytymässä Helsingissä ravintola Nokassa.
D.O. Saimaa -merkin haltijoita on nyt kahdeksan
Heikkilän Yrttitila, Mikkeli
Heikkilän yrttitila on kehittänyt laajan, omannäköisensä tuotevalikoiman omilla pelloilla viljellyistä yrteistä. Raaka-aienista 95 prosenttia saadaan omalta tilalta ja loput., kuten katajanmarjat ja mustaherukat, ostetaan keruutuotteina. Lähiruokakaupat ovat löytäneet tilan yrttituotteet.
Temolan Viinitila, Puumala
Temolan viinitila Puumalan Niinisaaressa on valmistanut tilaviinejä vuodesta 2004 oman tilan ja lähisaarella sijaitsevan marjatilan raaka-aineisa. tuotteet ovat menysteneet Suomen Tilaviinikilpailussa joka vuosi.
Tiisanmäen lammastila, Savonlinna
Tiisanmäen Lammastila kasvattaa onnellisia lampaita Savonlinnan Varparannalla, Saimaan Haukivedellä. Tilaa pitävä Niskasen perhe asettaa lampaankasvatuksessaan eläinten hyvinvoinnin etusijalle: Tiisanmäen lampaat viettävät rauhallista, lajinmukaista elämää ja nauttivat puhtaasta ravinnosta.
Luomutila Siiriäinen, Hirvensalmi (Kuva aloituksessa)
Luomutila Siiriäinen kasvattaa Charolais-pihvirotukarjaa luonnonmukaisesti puhtaassa eteläsavolaisessa perinnemaisemassa Hirvensalmella. Siiriäisen perhe on harjoittanut luonnonmukaista viljelyä ja karjankasvatusta jo yli 15 vuotta.
Kerimäen kalafileen järvikalatuotteet, Savonlinna
Kerimäen Kalafile on Kerimäen Pihlajaniemellä vuodesta 2000 toiminut kalanjalostuslaitos. Yritys tekee merkittävää työtä laadukkaan lähiruoan puolesta tuottaen laadukkaita, eettisesti ja ekologisesti kestäviä kalajalosteita. Kerimäen Kalafile ostaa mm. muikkunsa, kuhansa ja haukensa suoraan Saimaalla toimivilta ammattikalastajilta.
Hyvätuuli Highland, Jäppilä, Pieksämäki
Hyvätuuli Highland on kolmen jäppiläläisen karjatilan yhteinen konsepti, joka keskittyy luonnonmukaisen ja eettisen lihan tuotantoon. Nurkkalan, Honkalan ja Pohjalaisen tilat kasvattavat ylämaankarjaa, jonka laadusta huolehtii suomalainen luonto.
Raijan aitan marjatuotteet, Mikkeli
Mikkeliläisellä tilatuoteyrityksellä Raijan Aitalla on pitkät perinteet marjanviljelystä ja marjatuotteiden jalostamisesta. Raijan Aitan tuotteita tarjoillaan mm. mikkkeliläisissä ravintoloissa, ja kuluttajat voivat ostaa tilan marjaherkkuja paikallisista kaupoista sekä tilan omasta kesäkaupasta.
Rapion mylly, Juva
Rapion Mylly sijaitsee Rapionkosken kulttuurihistoriallisesti merkittävissä perinnemaisemissa Juvalla. Perinteiseen miljööseen sopivasti myös Rapion tuotteet syntyvät vanhoja myllärinoppeja noudattaen, nykyaikainen lainsäädäntö ja tekniikka huomioiden.
Lue lisää D.O.Saimaa -alkuperämerkistä täältä.
D.O. -terveisin
Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Etelä-Savo toi D.O. -alkuperäismerkinnät Suomeen