EU-matkalla Kreikassa: Granaattiomena kertoo keväästä
Ulkonäöltään omenaa ja sipulia muistuttava granaattiomena on monelle vielä hevitiskin kummajainen, vaikka se on yksi maailman vanhimmista superfoodeista onkin. Vuosisatoja tuo antioksidanttipommi on liitetty kevääseen, elämän paluuseen.
Törmäsin lähimarkettini HeVi-tiskillä lavalliseen granaattiomenoita. Tietysti tuo runsaus viestitti sitä, että hedelmä on sesongissa, mutta myös siitä, että granaattiomenasta on tullut trendihedelmä ruokaharrastajien keskuudessa. Myyntikäyrätkin näyttävät jatkuvaa kasvua.
Olin lokakuussa EU Invest – toimittajamatkalla, jolla vierailimme kolmen päivän aikana Latviassa, Sakassa ja Kreikassa. Kreikan Iliassa tutustuimme Alfios Rodilla porukalla granaattiomenan kasvatukseen sekä teimme tehdasvierailun, jossa näimme, miten hedelmä sai juoksevan olomuodon ja muuttui mehuksi.
Mutta koska kyseistä mehua ei Suomesta saa, pöyhitäänpä tässä postauksessa hieman granaattiomenan taustoja. Väitetäänhän sen toimineen inspiraationa myös yhdelle vähemmän lempeälle keksinnölle eli käsikranaatille. Oli kyseessä sotalegenda tai ei, innovaatio tai ainakin tarina on ilmeisesti saanut alkunsa rikki heitetystä kypsästä hedelmästä, jonka siemenet sinkoilivat ympäriinsä.
Persian lahja maailmalle
Granaattiomena on pensasmainen puu, jossa on pitkänomaiset lehdet sekä piikkejä. Se kasvaa 2 – 4 metriä korkeaksi. Nykyisin granaattiomenaa viljellään mm. Välimeren alueella, Väli-Amerikassa, USA:n Kaliforniassa sekä useissa Keski-Aasian maissa.
Granaattiomenan uskotaan olevan kotoisin Persiasta, eli alueelta, jotka meidän karttoihimme on nyt merkitty Iranina ja Afganistanina. Hedelmän merkityksestä jotakin kertoo se, että granaattiomena on tyyliteltynä Iranin lipussa.
Roomalaiset antoivat hedelmälle nimen, Punica Granatum, joka tarkoittaa latinan kielessä kirjaimellisesti omenan siementä. Suurta mielikuvitusta ei siis ristiäisissä käytetty, sillä omppua ulkomuodoltaan muistuttava hedelmä on täynnä verenpunaisia siemeniä. Antiikin Roomassa hedelmää ei käytetty vain ruokana, vaan sen kuoria hyödynnettiin muun muassa nahan värjäämisessä. Jokainen hedelmällä keittiönsä sotkenut ei ihmettele tätä faktaa yhtään.
Roomalaiset levittivät ilosanomaa istuttamalla taimia koko Rooman imperiumin alueelle. Hyvin he siinä onnistuivatkin, sillä niin juutalaisten kuin kristittyjen pyhissä kirjoissa granaattiomenalla on oma roolinsa. Juutalaisten Toora sisältää 613 mitsvaa eli käskyä, yhtä monta kuin granaattiomenassa on siemeniä.
Myös Raamatusta löytyy monia mainintoja granaattiomenasta. Granaattiomenaa on käytetty symbolina myös kristillisessä taiteessa – se on liitetty kevääseen, elämän paluuseen – siis ylösnousemukseen ja kuolemattomuuteen. Granaattiomenaa on pidetty hedelmällisyyden symbolina. Sellaistakin on väitetty, että Paratiisin kielletty hedelmä ei ehkä olisikaan ollut omena vaan granaattiomena.
Granaattiomena valloitti maailman
Maurien ja arabikeittiön kyydissä granaattiomena saapui Espanjaan. Ja espanjalaiset hurahtivat siihen täysin. Hedelmää pakattiin mukaan myös länteen suuntautuneille valloitusreissuille. Hedelmän nimi nimittäin esiintyy maantieteellisissä paikannimissä siellä missä conquistadorit kulkivat. Granada niminen kaupunki löytyy niin Espanjasta, Nicaraguasta kuin Kolumbiasta. Myös Karibianmerellä sijaitseva Grenadan saarivaltio on saanut nimensä granaattiomenasta.
Tämä hedelmien superstara ei tyytynyt pelkästään lännen valloitukseen, vaan se suunnisti myös itään. Se ihastutti varsinkin Intiassa, jossa sen mehua pidettiin terveyden eliksiirinä, joka paransi minkä tahansa sairauden. Kun antioksidanttitutkimuksen valossa granaattiomenasta on tullut nykypäivänkin superhedelmä, näyttää siltä, että Ayurvedicin asiantuntijat olivat jo vuosisatoja sitten oikeilla jäljillä.
Terveysvaikutuksia tutkitaan
Granaattiomenan terveysvaikutuksia on tutkittu paljon, muun muassa juuri sen kotiseuduilla Iranissa, mutta vielä ei ole pystytty osoittamaan kaikkia sen terveysvaikutuksia. Hedelmässä on runsaasti ikääntymistä hidastavia antioksidantteja, mutta sen sisältämä polyfenolisten yhdisteiden sekä bioaktiivisten ainesosien kirjo on valtava, joten syitä ja seurauksia on vaikea erotella. Granaattiomenan on todettu alentavan veren LDL-kolesterolipitoisuutta, auttavan vähentämään verisuonten seinämiin muodostunutta plakkia sekä heikentämään useiden bakteerien ja virusten kasvua.
Mihin granaattiomenaa käytetään
Hedelmän sisus on täynnä punaisia siemeniä, joita ympäröi raikkaan mehukas punainen malto. Hedelmästä syödään pelkkä malto ja siemenet, sillä hedelmälihan väliseinät sisältävät pahanmakuista happoa.
Siemenet ovat rapeita ja kuultavan punaisia. Ne koristavat salaatteja ja jälkiruokia kuin jalokivet. Kokeile ihan vaikka jäätelön päällä tai rahkan ja jogurtin joukossa. Ota talteen myös raikas mehu ja käytä se salaattikastikkeessa. Lisämakua ja pientä ylellisyyttä granaattiomenaan saa liottamalla sen siemeniä sitruunamehussa, viinissä tai konjakissa.
Moniin drinkkeihin värin antava punainen grenadiini tehdään granaattiomenista. Se on granaattiomenan mehusta tehtyä sokerisiirappia.
Kuinka granaattiomena syödään?
Granaattiomenan kanssa pitää tietää miten toimia, sillä ilman oikeanlaista tekniikkaa siemeniä on hankala saada irti kuoresta. Sotkuahan siitä syntyy. Ilman oikeaa lähestymistaktiikkaa keittiön seinät, tasot ja kokin vaatteet ovat täynnä tummanpunaisia hedelmämehuläiskiä, joita on vaikea saada pesussakaan pois. Granaattiomenaa kannattaakin pyöritellä voimakkaasti pöytätasoa vasten ennen sen halkaisemista, jotta siemenet irtoavat kuoresta. Kätevintä on halkaista granaattiomena ja kopistella sisus irti puulusikalla. Kop, kop.
Granaattiomena ei ole mikään herkkä mimosankukka, vaan se säilyy hyvin syömäkelpoisena useamman viikon ajan jääkaapin vihanneslokeron viileydessä.
Hedelmäisiä hetkiä granaattiomenan parissa toivottaa
Blonditiina
PS. Olen istuttanut oman granaattiomenapuun Koliriin, Kreikkaan. Satoa odotellessa.
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: EU-matkalla Kreikassa: Granaattiomena kertoo keväästä