Ihana, kamala kouluruoka
Kouluruoasta ja sen herkullisuudesta voidaan olla montaa mieltä. Lapsemme kuitenkin saavat koulussa ilmaisen, lämpimän lounaan. Monelle kasvavalle nuorelle kouluruoka on päivän ainoa lämmin ateria. Viikolla 9 suomalaista kouluruokaa hehkutettiin maailman lehdistössä ja Helsingin Rudolf Steiner -koulu palkittiin edistyksellisestä kouluruokamallista.
Suomessa on tarjottu maksuton ateria kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Nykyisin noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa nauttii päivittäin maksuttoman kouluruoan.
Kouluruoka on pääsääntöisesti suomalaista perusruokaa ja ateriaan kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma. Ruokatauon tarkoitus on rytmittää koulupäivää ja antaa oppilaille mahdollisuus virkistäytyä oppituntien lomassa.
Kouluruokailulla on myö hienot tavoitteet. Sen tulisi opettaa lapsille ja nuorille terveyttä, ruokailutapoja sekä suomalaista ruokakulttuuria. (Lähde: Opetushallitus).
Nostetaan kissa pulpetille
Kouluruoka on siis tärkeä aihe ja kissalla on hyvä pyyhkiä säännöllisesti pöytää. Koska kouluruoka on monen kasvavan nuoren päivän pääateria, siihen tulisi myös satsata. Nykyresurssit kuulostavat lähes olemattomilta, kun niitä tarkastelee oman kauppalaskun valossa. Määrärahat vaihtelevat kunnittain, mutta keskimäärin kouluruoka-annos loihditaan 0,75 eurolla /oppilas/päivä. Joten olen samaa mieltä kuin Facebook-ystäväni: ”Ei kouluissa keittäjiä ole, siellä on taikureita!”
Kouluihin ruokaa valmistavat palveluntuottajat toteavat, että vielä ei ole jouduttu tinkimään ravitsemusvaatimuksista, mutta ruokalistaa ja reseptiikkaa on uusittu. Listoilta on karsittu kalleimpia raaka-aineita, kuten hedelmiä.
Kouluruoan menekki myös kertoo karua kieltänsä. Koulukeittiöistä tulee viestiä, että ruokaa kuluu maanantaisin enemmän kuin muina koulupäivinä. Ruoasta säästäminen ei todellakaan tunnu järkeenkäyvältä toimenpiteenä aikoina, jolloin hallitusohjelman säästöt kohdistuvat myös lapsiperheisiin.
Huippukokki Jamie Oliverkin hehkuttaa
Tv-kokki Jamie Oliver on jo vuodesta 2005 käynyt kovaa kamppailua brittiläisen kouluruoan laadun kohentamiseksi. Häneltä on myös ilmestynyt aiheesta kolme kirjaa.
Huhtikuussa 2013 hän kertoi Maku.fi -sivustolle antamassaan haastattelussa, että on jo vuosia ihaillut suomalaista kouluruokasysteemiä.
”Mitä tulee kouluruokaan, niin Suomi on edelläkävijä. Suomi on malliesimerkki siitä, miten asiat voidaan muuttaa”, hän sanoi viitaten Pohjois-Karjala -projektiin. Oliverin mukaan Suomessa osattiin ajatella asioita monelta eri kantilta, mikä loi onnistumiselle tarvittavat edellytykset.
Vuosina 1972-1997 toteutettua kansanterveyden edistämishankketta oli johtamassa mm. lääketieteen tohtori, vuodenvaihteessa 2013 eläkkeelle THL:n pääjohtajan paikalta jäänyt Pekka Puska. Puskan vetämän projektin sanotaan pelastaneen neljännesmiljoonan suomalaisen hengen.
Mainettaan parempaa
Viime marraskuussa Helsingissä järjestetty Kouluruokapäivä oli kuulemma ollut menestys. Kalasataman Teurastamolla kävi lähes viisisataa ihmistä maistelemassa kouluruoka-annoksia. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELO oli yksi tapahtuman järjestäjistä ja ruoat oli valmistanut Palmia.
Tarjolla oli lahnapuikkoja, punajuurikeittoa, lihajuureskeittoa, härkäpapupihvejä ja vadelmakiisseliä. Ruokia maistelleet olivat ihastelleet ruoka-annosten maistuvuutta ja moni oli kysynyt, onko tämä oikeasti sitä samaa ruokaa, mitä oppilaillekin tarjotaan. Kyllä oli, mm. trendikkäästä ”roskakalasta” tehdyt lahnapuikot olivat juuri sen viikon kouluruokalistalla.
Kouluruoka puhuttaa maailmalla
Viikolla 9 Daily Mail ja Huffington Post nostivat artikkeleissaan kouluruoan esiin maailmanlaajuisesti. Englanti ja USA saivat huutia, mutta espanjalaista, ukrainalaista, kreikkalaista, eteläkorealaista, brasilialaista, italialaista ja suomalaista kouluruokaa kiitettiin kasviksia sisältäväksi, täysipainoiseksi ateriaksi. Juttu oli kuvitettu stailatuilla annoksilla, jotka eivät ehkä vastaa koulujen arkitodellisuutta, mutta pointti olikin se, että mainituissa maissa koululaisille tarjotaan ravintosuositusten mukaista ruokaa roskaruoan asemesta. Meillä vieläpä ilmaiseksi.
Ollaan oikealla tiellä
Samana päivänä (25.2.2015) kun sosiaalisessa mediassa levisi kuvia eri maiden kouluruoista, Suomalainen ruokakulttuurirahasto palkitsi Helsingin Rudolf Steiner -koulun edistyksellisestä kouluruokamallista. Koulu sai ruokakulttuurirahastolta 6 000 euroa palkintona ”kouluruokailun toimintamallin kehittämisestä ja toteuttamisesta”.
Steinerkoulun omassa keittiöissä valmistetaan päivittäin noin tuhat ateriaa, joiden raaka-aineet ovat voittopuolisesti luomua. Raaka-aineet hankitaan keittiölle ekologisilta lähitiloilta. Steinerkoulun ruokatoiminnan johtaja Lena Lietepohja kertoi Ylen haastattelussa, että koulun ruokailun keskeinen osa on myös sen oma keittiö. Oma keittiö -ideologiaa pitäisi Lietepohjan mielestä levittää mahdollisimman laajalle aikana, jolloin koulujen keittiöitä keskitetään suuriin keskuskeittiöihin.
Kouluruoka maksulliseksi?
Kouluruoasta tulisi pitää melua paljon, paljon enemmän. Meillä on hyvä ja toimiva peruspohja, jolle tulisi rakentaa ja sitä kehittää. Tänä päivänä monen lapsen ja nuoren ainoa lämmin ateria on päiväkoti- tai koululounas. Jos se jätetään nauttimatta, voi kasvukehitys hidastua.
Vanhemmat haluavat lapsilleen tietenkin vain parasta. Lautasilta tulisi Steinerkoulun tapaan löytyä luomua ja lähiruokaa. Olisivatko vanhemmat valmiita lastensa terveellisen ja täysipainoisen ravitsemuksen nimissä tulemaan puolitiehen vastaan? Muutenkin kuin antamalla pizza- ja limurahaa silloin, kun kouluruoka ei maistu. Olisiko mahdollista kerätä nimellinen maksu, vaikkapa se toinen 75 senttiä/päivä, kouluruokailun laadun nostamiseksi? Se tarkoittasi lasta kohden 35 euron panostusta kuussa. Vähävaraiset voisivat anomuksesta saada maksuhelpotuksen, jotta kaikki lapset pysyisivät edelleenkin samalla viivalla varallisuuteen katsomatta.
Terveellisen kouluruoan puolesta liputtaen
Himahellan Tiina
Kuvat: Marjo Tynkkynen, Mikko Lehtimäki/Otavamedia
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Ihana, kamala kouluruoka