Ilta Dekadentti-oopperassa eli Show & Dinner
Show & Dinner on elämyksellinen esitysformaatti, jossa yhdistyvät ruoka, teatteri, musiikki ja huumori – kaikki hyvän elämän edellytykset.
Dekandentin ooppeeran tarjoilivat Lorenz Backman, Piitu Uski, Tapio Viitasaari, Michael Dawkins(beatbox), Elisa Järvelä (viulu), Harry von Zanzen, Makla Laine, Sampsa Tuomala, Juuso Raunio (äänitekniikka).
Ruoan lisäksi elämääni rikastuttaa kaksi muutakin asiaa, nimittäin musiikki ja teatteri. Kun Dekadentti ooppera lupasi yhdistää musiikin ja teatterin eri genret anarkistisella, viihteellisellä otteella sekä keittää kasaan herkullisen ravintolaillan niin lavalla kuin lautasella, niin pakkohan se oli kokea.
Kun esityksen nimi on DEKAdentti ooppera Medley Music Mash Up, en oikein tiennyt mitä odottaa Tony’s delin Show & Dinneriltä. Kabareeksi tai varieteeksi määritellyssä pop up -show’ssa lauteille kiipesi ”teeveestä tuttuja” näyttelijöitä kuten Lorenz Backman ja Piitu Uski, koskettimien takana lisämeteliä tuotti Tapio Viitasaari. Lisäksi illan aikana soppaan antoivat omat mausteensa beatboxaaja Michael Dawkins, parrakas nainen, klovni ja Linda Lampeniuksen varjoonsa jättävä diplomiviulusti.
DEKAdentti ooppera on heidän omien sanojensa mukaan ammattiesiintyjien muodostama leikkikehä ja työlaboratorio. Varietee on sekoitus nykypäivän hittejä, vanhoja klassikoita sekä klassisen musiikin helmiä. Mukana on myös varjokuvaa, pantomiimia (Lore taisi esittää keinosiementäjää, mutta asfalttiruusuna en ole aivan varma.) ja banaaleja esiintymisasuja. Esityksen punaisena lankana kulkee viihdyttävyys ja ilkikurinen huumori. Tosikot älkööt vaivautuko.
Ilta oopperassa
Eihän sitä esitystä tyhjällä vatsalla jaksa katsoa. Ilta aloitettiin runsaan antipastopöydän herkuilla. Tony’s delin antipastot ansaitsevat hehkutusta hyvistä mauistaan. Buffetin ainoa huono puoli oli se, että kohtuus ei pysynyt mielessä ruokia lautaselle latoessa. Mutta siitä voi syyttää vain ja ainoastaan itseään.
Kylmiössä esiintymisvuoroaan ruokailun ajan odottivat Piitu Uski, Tapio Viitasaari, Lorenz Backman ja Michael Dawkins.
Tarjoilijamme esittäytyi Rasputiniksi ja hän otti seurueemme siipiensä suojaan hyvin persoonallisesti. Illan aikana selvisi, että tarjoilukin oli osa viihdekokemusta. Kun Ukrainasta kotoisin olevalle ja Deka-show’ssa TET-harjoittelussa olevalle Rasputinille tuli kuuma, ensin lähti mieheltä housut ja loppuillasta myös paita. Essu sentään pysyi päällä.
”Kukaan ei oikein ymmärrä mistä tässä on kysymys, mutta silti se naurattaa vedet silmissä”, Lorenz Backman sanoi Radio Helsingin haastattelussa, jonka kuuntelin ennen esitystä. Ja Lore oli sinänsä aivan oikeassa. Olen itsekin aikamoinen biisikärpänen, mutta olin esityksen aluksi positiivisella tavalla pihalla kuin lumiukko. Tuttu sävel ja tutut sanat, mutta aivan eri biiseistä. Kikan hanuriin tartuttiin Mozartin siivittämänä ja Cheekin sokka irtosi Carmina Buranan tahdissa. Ja sitten vielä Robbie Williams jammasi Bizet’n Carmenin kanssa, niin wow. Kuulostaa aika anarkistiselta ja sitä sen on tarkoitus ollakin.
Hyvä pössis, nousujohtoinen tempo
Kiitosta täytyy antaa illan rytmityksestä. Ensimmäinen show-osuus kesti 45 minuuttia, jonka jälkeen pöytiin tarjoiltiin pääruoka. Ruokailulle ja ystävien kanssa seurustelulle jäi sopivasti aikaa. Sen jälkeen oli taas aika keskittyä esitykseen.
Pääruokana oli mureaa vasikanposkea, paistettuja gnoccheja ja timjamikastiketta. Vaihtoehto olisi ollut grillattua lohta ja sahramirisottoa.
Kun posket oli pistelty poskeen, hieman hitaasti käyntiin pyörähtänyt show paransi huikeasti tahtiaan. Vai johtuiko se siitä, että nyt olin jo vähän kärryillä siitä, mistä on kyse. Ravintolayleisökin lämpeni silmissä. Siinä vaiheessa, kun kaksi kestosuosikkiani eli Queen ja J. Karjalainen pistettiin samaan tehosekoittimeen, olin lopulliseesti myyty. Miten Mennyt mies kulkee Show must go on -biisin sävelellä, sen voi käydä kuuntelemassa täältä.
Ilta päättyi makeasti tiramisuun ja Da Capo -nameihin.
Taidenäyttelyistä huoltoasemille
Pop up -esitys kiertää kevään aikana taidenäyttelyistä huoltoasemille. Seuraava DEKAdentti oopperan esitys on Helsingissä meksikolaistyylisessä El Jefe -ravintolassa 24.huhtikuuta 2015. Enemmän infoa tulevista esityksistä löytyy DEKAdentti oopperan nettisivuilta tai Facebook-sivuilta.
Esitys on joka kerta erilainen. Vaihtaessani muutaman sanan esityksen jälkeen Piitun ja Loren kanssa, he kertoivat, että Tony’s delissä nähty versio oli hyvin sisäsiisti. Deka voi myös olla huomattavasti rajumpi. Punahilkkakin on joskus päässyt hengestään tämän jengin käsittelyssä. Eli ”Sitä saa mitä tilaa” -sanonta ei pidä paikkaansa tämän show’n kohdalla. Ja juuri siinä piilee koko homman juju.
Show must go on! Ja kulttuuri kuuluu kaikille.
Terveisin Himahellan Tiina
Ps. Illalliskortin hinta oli 56 euroa ja se siis sisälsi antipastopöydän, pääruoan, jälkiruoan ja show’n.
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Ilta Dekadentti-oopperassa eli Show & Dinner