Rapujuhlat ruotsalaiseen tapaan
Ravustuskausi alkaoi 21.heinäkuuta eli naistenviikolla. Naapurimaassamme Ruotsissa vietetään myös innokkaasti rapujuhlia, mutta heidän rapujuhliensa menu poikkeaa hieman meikäläisestä. Tärkeää ja perinteistä osaa juhlissa näyttelee ruotsalainen juusto, Västerbottensost.
Elo- ja syyskuu ovat Ruotsissa rapujuhlien aikaa kuten meilläkin. Läntisessä naapurimaassamme rapujuhlien perinteet ulottuvat tosin useiden satojen vuosien päähän. Vanhimmat dokumentoidut tiedot ravuista Ruotsissa ovat 1500-luvulta, jolloin Eerik XIV on avautunut fanittavansa saksiniekkoja.
1800-luvun lopulla rapujuhlista tuli Ruotsissa käsite, joka levisi vähitellen kaikkiin yhteiskuntaluokkiin. Jo tuolloin joillakin bisneshenkilöillä oli pelisilmää tehdä hilloa juhlien rekvisiitalla. Markkinoille tuli hattuja, ruokalappuja ja muita tarvikkeita, joihin oli lisätty punastuneiden saksiniekkojen kuvia. Ja juhlia rakastavat ruotsalaiset ostivat niitä innoissaan. Rapujuhlien ruotsinkielisen termin ”kräftskiva” loppuosa – skiva eli levy –tarkoittaa pöytälevyä, jolle juhlien ruuat, juomat ja koristeet katettiin.
Miten rapujuhlat eroavat?
Ruotsalaisten rapumenu poikkeaa hieman meikäläisestä versiosta. Mehän syömme rapuja tavallisesti alkupalana, varsinkin jos saksiniekkojen määrä on rajoitettu. Ruotsissa sen sijaan rapukekkereissä tarjotaan monesti alkuruokana perinteistä ruotsalaista juustopiirasta, jonka valmistuksessa käytetään Ruotsin hovinkin suosikkijuustoa, Västerbottensostia.
Tilliliemessä keitetyt ja jäähdytetyt ravut ovat pääruoka, jonka kanssa nautitaan paahtoleipää, tilliä ja jälleen sitä juustoa! Viini tai olut virtaa ja snapsina toimii tietty mausteinen akvaviitti meidän kossumme asemesta. Ja ruotsalaisethan rakastavat yhteislaulua. Mitä useampi snapsi, sitä komeammin laulu raikaa. Eli Helan går sitten vaan!
Mikä tekee Västerbottens-juustosta erikoisuuden?
Västerbottensost-juuston syntyperään liittyy paljon mystiikkaa, jota meijeri mielellään markkinoinnissaan viljelee. Legendan mukaan juusto syntyi sattumalta vuonna 1872, kun innokas kosija häiritsi juustonteossa ollutta meijerikkö Ulrika Eleonora Lindströmiä, ja juustomassa piti lämmittää uudelleen useaan otteeseen. Tätä juustoa valmistetaan ainoastaan Burträskissä, Pohjois-Ruotsissa. Muualla sen valmistus ei yrityksistä huolimatta ole onnistunut. Syyksi on arvailtu niin meteoriitin törmäystä kuin burträskiläisten lehmien ainutlaatuisuutta. Niiden maidossa on kuulemma poikkeuksellisen vähän itiöitä, jotka voisivat vaikeuttaa juuston valmistusta. Tärkeää roolia näyttelee varmasti Burträskin meijerin bakteerikanta, joka on jokaisessa rakennuksessa aina omanlaisensa. Suomalainen juustofriikki tietää, että kun Lammin meijeri lopetettiin, Valion mustaleimainen emmentalkaan ei ole ollut enää ihan samanlaista.
Juuston tarina
Yksi juustokilo syntyy 10 litrasta maitoa. Niinpä joka päivä 79 000 litraa burträskiläisten lehmien maitoa pumpataan meijerin suuriin juustokattiloihin. Maito pastöroidaan ja jäähdytetään nopeasti. Tämän jälkeen maidosta erotetaan hera juoksettamalla ja näin saadaan rakeinen juustomassa, joka lasketaan pyöreisiin muotteihin. Muotin halkaisija on 42 senttiä. Tahko on suurempi kuin millään muulla ruotsalaisella kiinteällä juustolla. Sen jälkeen juustoja puristetaan noin 18 tuntia välillä käännellen. Kääntelyn jälkeen juustot pääsevät suolavesikylpyyn, jossa ne viihtyvät kunnes suolapitoisuus, koostumus, pinta ja maku on toivottu.
Västerbottensost saa lepäillä kuusilaudoilla Ånäsetin kellarissa 14 kuukautta kypsymässä. 18 kiloa painavia juustoja käännetään päivittäin 22 päivän ajan, minkä jälkeen juustot suojataan kastamalla ne lämpimään parafiiniin. Vuodessa kellarista valmistuu 140 000 juustoa.
Rapujuhlat Teurastamolla
Västerbottensost oli kutsunut ruoka- ja lifestyle-toimittajia sekä bloggareita kokkailemaan Flavor Studiolle Suomen kaikkien aikojen menestykseimmän Bocuse d´Or -edustajan, keittiömestari Matti Jämsenin ohjauksessa. Ideana oli, että ennen rapuja nautimme sormiruokaa, joiden valmistuksessa on käytetty kyseistä juustoa. Minun ryhmäni valmisti härkätartaria ja hiillostettua Västerbottensostia. Ohjeet näihin herkkuihin löytyvät postauksen lopusta.
Kun ryhmät saivat työnsä valmiiksi, pääsimme pöytään. Ensin nujersimme pahimman nälän juustopiiraalla ja sormiruoalla, sitten pääsimme rapujen kimppuun. Porvoosta kotoisin olevat saksiniekat muistuttivat lähinnä pientä hummeria, niin hulppean kokoisia ne olivat. Ja kokeilin myös paahtoleivän päällä juuston, ravun ja tillin yhdistelmää. Erilaista, mutta herkullista tälläkin tavalla.
Ja tietysti me laulettiin! Onneksi olin autolla liikenteessä, joten biisi ”Minne – ja har tappat mitt minne? Är jag svensk eller finne, kommer inte ihåg”, ei koskenut tällä kertaa minua.
Mutta tämä ruotsalaisten erikoisuus, joka on kuin fuusio parmesaanista ja kermajuustosta, vei kyllä sydämeni. Ehkä se kuuluu jatkossa osana minunkin rapujuhliini. Vaikka suomalainen olenkin.
Terveisin,
Blonditiina
Härkätartaria ja hiillostettua juustoa á la Matti Jämsen
Härkätartar
200 g häränfileetä
2 rkl ruskistettua, kirkastettua voita
suolaa, öljyä, mustapippuria, piparjuurta
Leikkaa fileestä veitsellä pieniä kuutioita. Mausta liha jäähdytetyllä, ruskistetulla voilla, suolalla, mustapippurilla sekä raastetulla tuoreella piparjuurella. Lisää tarvittaessa hieman öljyä tuomaan kiiltoa.
Kypsennetty keltuainen
100 g keltuaisia
öljyä, suolaa, pippuria
Laita keltuaiset ilmatiiviiseen rasiaan ja kypsennä 70 asteisessa vesihauteessa noin puoli tuntia. Sekoita keltuaiset kulhossa huolellisesti, mausta suolalla ja pippurilla sekä lisää massaan tarvittaessa öljyä, jotta koostumuksesta tulee tahnamainen.
Marinoitu punasipuli
5 pientä punasipulia
1 1/2 dl punaviinietikkaa
1 1/2 dl vettä
1/4 dl sokeria
Lisäksi
200 g Västerbottensost-juustoa
vesikrassia
(karhunlaukanmarjoja, tillinkukkia)
Kuori ja halkaise punasipulit. Laita kattilaan sokeri, vesi ja etikka, ja anna kiehua muutama minuuttia. Lisää sipulit kattilaan ja keitä vielä viisi minuuttia. Ota pois liemestä sipulit ja anna jäähtyä.
Kokoa sormipalat. Kuori sipulikerrokset ja ne pienemmiksi lohkoiksi. Pane jokaiselle sipulille teelusikallinen härkätartaria. Pursota päälle pari nokaretta kypsennettyä keltuaista. Leikkaa juusto siivuiksi, polta niitä hieman kaasuliekillä ja pirskottele hieman sitruunanmehua juuston päälle. Laita juustonokareita tartarille.
Lisää muutama karhunlaukan marja ja koristele annos vielä muutamalla oksalla vesikrassia.
Västerbottensost-piirakka
Pohja
125 g voita
300 g (5 dl) vehnäjauhoja
1 rkl vettä
Täyte
150 g Västerbottensost-raastetta
100 g purjoa
2 rkl öljyä
3 kananmunaa
2 dl vispikermaa
suolaa
mustapippuria
Nypi kaikki pohjan ainekset kulhossa taikinaksi ja anna levätä kylmässä noin tunnin. Painele taikina vuokaan ja pistele siihen muutama reikä. Esipaista pohjaa 200 asteisessa uunissa noin 12 minuuttia.
Tee täyte. Raasta juusto. Viipaloi purjo ohuiksi renkaiksi ja paista sitä muutama minuutti pannulla öljyssä.
Sekoita kananmunat ja kerma, lisää juustoraaste ja paistettu purjosipuli. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kaada täyte piirakkavuokaan ja paista noin viisi minuuttia ensin 200 asteisessa uunissa ja laske sitten uunin lämpötilaa 180 asteeseen. Kypsennä piirakkaa kunnes se on kauniin kullanruskea ja kypsä.
Anna jäähtyä ja tarjoile muikunmädin sekä hölskykurkkujen kanssa.
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin. Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Rapujuhlat ruotsalaiseen tapaan