Klassikkoruoka: Korvapuustit juurimenetelmällä

Suomessa vietetään kansallista korvapuustipäivää vuosittain 4. lokakuuta. Kotileivontaan kannustava Hembakningsrådet lanseerasi Korvapuustipäivän Ruotsissa vuonna 1999 nostaakseen jalustalle leivonnaisen, jota kaikki niin Ruotsissa kuin yleisestikin Pohjoismaissa rakastavat: kanelipulla tai meillä kotoisammin korvapuusti.

Korvapuusti on läimäytys korvalle

Korvapuustin alkuperäinen ja edelleen voimassa oleva merkitys on läimäytys korvalle, korvatillikka. Kanelilla maustetun kierteisen vehnäleivonnaisen merkityksessä sanan käyttö on voitu jäljittää Suomessa 1850-luvun alkuun. Nimi oli aluksi ruotsinkielinen eli ’örfil’, suomenkielinen nimitys yleistyi vasta 1880-luvulla. Vaikka nimen alkuperästä on monia tulkintoja, korvapuustin kierteinen muoto muistuttaa ilmiselvästi korvalehteä. Se, yhdessä leikkisän asenteen kanssa, perustelisi hyvin leivonnaiselle annetun nimen.

Vehnäleivonnaiset yleistyivät Suomessa 1700-luvulla herrasväen juhlatarjottavina samanaikaisesti kahvin yleistymisen kanssa. Kansan parissa vehnäleivonnaiset vakiintuivat 1800-luvun lopussa, mutta vain harvinaisina pidoissa tarjottavina herkkuina.

Monet leivonnaiset, kuten korvapuustit, ovat tulleet Suomeen Saksasta Ruotsin kautta. Korvapuustit yleistyivät Suomessa vasta toisen maailmansodan jälkeen, jolloin vehnäjauhot, voi ja sokeri halpenivat. Raaka-aineiden saatavuuteen vaikutti mm. ensimmäisen suomalaisen sokeritehtaan perustaminen vuonna 1918 sekä suomalaisen vehnän jalostaminen leivontaominaisuuksiltaan paremmaksi 1950-luvulla. Ennen 1950-lukua suomalaiset leipurit olivat pitkälti tuontivehnän varassa, sillä kotimaisesta vehnästä tuli helposti likilaskuisia leivonnaisia.

Korvapuustit ja kauralastut maistuvat suomalaisessa kahvipöydässä . © Tiina Rantanen

Leivo pullataikina juurimenetelmällä

Juurimenetelmällä leipominen on nyt erittäin trendikästä. Moni on tutustunut siihen jo peruskoulun kotitaloustunnilla. Juurimenetelmän etu on siinä, että taikina tarvitsee kohottaa vain kerran, leivottuina pullina. Vilkaise videolta miten pullataikina syntyy juureen Himahellan keittiössä. Taikinasta voi hyvin pyöräyttää sitten niitä korvapuusteja!

Korvapuustit

24-30 kappaletta

1/2 l maitoa

50 g hiivaa tai 2 pussia kuivahiivaa

1 kananmuna

1 1/2 dl sokeria

1rkl kardemummaa

1 1/2tl suolaa

900g (14 dl) vehnäjauhoja

150 g voita

Täyte

100 g voita sulatettuna

1 dl sokeria

noin 2 rkl kanelia

Voiteluun

kananmunaa

Pinnalle

raesokeria tai mantelirouhetta

Valmista taikinan juuri vatkaamalla kädenlämpöiseen eli 38 asteiseen maitoon paloiteltu hiiva ja vehnäjauhot. Jos käytät kuivahiivaa, taikinanesteen tulee olla noin 42 asteista eli hieman lämpimämpää, jotta hiiva aktivoituu toimimaan. Tuorehiivaa käytettäessä taikinaneste taas ei saa olla liian kuumaa, sillä hiiva kuolee eikä kohota taikinaa. Peitä kulho leivinliinalla ja jätä juuri kohoamaan lämpimään paikkaan vartiksi.
Kun juuri kuplii, sekoita siihen munat ja mausteet. Lisää jauhoja vähitellen taikinaa käsin tai koneella vaivaten. Lisää loppuvaiheessa pehmeä tai sulatettu rasva. Jatka taikinan alustamista kunnes se irtoaa kulhon reunoista ja käsistä. Taikina on valmista leivottavaksi heti.
Jaa taikina kahteen osaan. Kauli taikinapala noin 30 x 60 cm:n suuruiseksi levyksi. Levitä päälle puolet voisulasta ja ripottele päälle sokeria ja kanelia.
Kääri levy rullaksi, jätä saumakohta alle. Leikkaa rulla noin 16 palaan hieman vinoin viilloin. Nosta palat pystyyn kapeampi puoli ylöspäin. Paina sormilla palojen kapea kärki alas pöytään, niin, että leikkauspinnat nousevat ylös. Leivo toinen taikinapala samoin. Kohota hyvin liinalla peitettyinä.
Voitele korvapuustit munalla ja koristele raesokerilla tai mantelirouheella. Paista 225 asteessa 8-10 minuuttia.

Juomavinkki

Korvapuustien paras kaveri on kylmä maito tai hyvä suodatinkahvi.

Korvapuustiterveisin

Blonditiina

    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com