Kokkaa kuin tsaari
Olen aina pitänyt venäläisestä ruoasta vaikka Venäjällä ja Pietarissa olen vieraillut vain kerran. Mieltymys lienee pikemminkin verenperintöä neljän sukupolven takaa. Siperiakin on opettanut, että venäläinen ruoka sopii viilenevään vuodenaikaan.
Innostuin syksyisenä viikonloppuna kaivamaan keittokirjahyllystäni esiin Hariton Tuukkasen Venäläisen keittokirjan vuodelta 1991. Hariton on persoona, jota kukaan hänet tavannut ei unohda! Varsinainen moottoriturpa ja tarinankertoja. Nykyisin entinen ravintoloitsija tunnetaan Prokovassa munkki Haritonina. Mutta hän on yhä tunnetuimpia venäläisen keittotaidon lähettiläitä maassamme.
Luin kirjasta mm. Ivana Julman pitoherkuista vuodelta 1565 ja haukoin helnkäni. Ivanan pidoissa nimittäin 200 joutsenta uiskenteli kultavadeilla ja 300 paistetun riikinkukon pyrstösulat avautuivat viuhkoina paistinvadeilla. Tuollaisia herkkuja loihtiessa olisi ruokatoimittajan luovuudesta ja kädentaidoista otettu kunnolla mittaa.
Hauskat tarinat jatkuvat Haritonin kirjassa. Pietari Suurella (1672-1725) oli omituinen huumorintaju. Tsaari kuulemma piti riidasta ja rähinästä, niinpä hän lietsoi sitä ruokapöydissäkin. Kuulostaa ihan nyky-Suomen menolta. Mutta vaikka nyt syödäänkin kuin tsaari, jätetään eripuraisuus pöytäkeskustelun ulkopuolelle.
Illalliseksi keisarilliset kokit leipoivat isoja piirakoita, joihin pantiin kissoja, korppeja ja variksia. Kun vieraat olivat syöneet, kokit astuivat esille ja kertoivat, mitä olivat arvoisille vierailleen syöttäneet. Se oli tsaarin tapa huvitella hovinsa kustannuksella.
Naiselliseen tapaan Katariina Suuri (1729-1796) rakasti ylenpalttisuutta ja loistoa myös ruokapöydässä. Mutta hän oli pikemminkin esteetikko kuin kulinaristi. Hänen aikanaan ranskalaiset kokit valtasivat pietarilaiset keittiöt ja niinpä venäläinen keittiö ranskalaistui. Juoruttakoon, että Katariinan rakastajiin kuului myös kreivi Aleksander Stroganov, jonka maatilalle keisarinna pelastautui ukkosmyrskyn puhjettua. Kokkiparat eivät olleet osanneet varautua korkean tason vierailuun, mutta keittiöstä löytyi hieman vanhahkoa fileetä, sipulia, sieniä, smetanaa, tomaattisosetta, keitettyjä perunoita ja suolakurkkuja. Loppu onkin sitten gastronomian historiaa.
Historiallisia herkkuja voi vähän tuunata ja arkisemmat venäläiset herkut maistuvat aivan taivaallisilta syysiltoina. Vaikkapa punajuuriliemessä tarjotut pelmenit ovat pikemminkin Siperiassa keksittyä pikaruokaa kuin tsaarien herkkua. Taikinatyynyjä näperreltiin kerralla iso satsi ja paukkuva pakkanen piti huolta säilyvyydestä. Viimeksi ostin pelmenejä Citymarketin pakastealtaasta kun en jaksanut näperrellä, mutta kehitin niiden seuraksi glögiltä maistuvan punajuuriliemen. Venäläisten ruokaohjeiden raaka-aineet löytyvät siis hyvin varustetuista ruokakaupoista eikä niitä hankkiakseen tarvitse olla tsaari.
Jälkiruoaksi tsaarilliselle aterialle sopii venäläiseen tapaan vadelmahillolla makeutettu musta tee ja sen seurana aleksanterinleivos. Se on muuten ensimmäinen Suomessa tunnetun henkilön mukaan nimetty leivos ja siitä on tietoja jo vuodelta 1819. Aleksanteri I teki Turkuun kolme matkaa, jolloin hänelle tarjottiin suurin juhlamenoin leivostakin. Leivos on muodoltaan tyypillinen sveitsiläinen luomus. Se on suorakaiteen muotoinen ja kaksikerroksinen murotaikinaleivos, jossa kerrosten välissä on hilloa. Päällä on vaaleanpunainen kuorrutus. Sen on helppo leipoa itse, mutta leivostiskiltä löytyy sekin herkku valmiina.
Venäläisiä herkkuhetkiä toivottaa,
Himahellan Tiina
Venäläisessä pöydässä
x
Stroganoff, keitetty riisi
x
Teetä, vadelmahilloa
Kuvat: Norman Ojanen, Kristiina Kurronen/OM-arkisto ja Tiina Rantanen
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Kokkaa kuin tsaari