Metsästys - villiä ruokaa luonnosta
Ruokatrendiksi palstaviljelyn ja luomutuotannon rinnalle on noussut villiruoka eli suoraan metsistä kerätyt kasvit ja marjat sekä luonnosta pyydetty riista. Villiruokaa on kaikki luonnossa kasvava ruoka, myös riistaeläimet ja poro.
Suomalaisten asenteet metsästystä kohtaan ovat nyt myönteisimmät sitten vuoden 1986, jolloin riistakeskus aloitti niiden kartoittamisen. Asennemuutoksen yhteyttä ruokatrendeihin ei ole suoraan tutkittu, mutta vuoden 2013 mielipidetutkimuksessa riistanpyynti ruoaksi korostui etenkin naisten ja alle 30-vuotiaiden vastauksissa. Avain villiruokakiinnostukseen on suomalaisille rakas luonto, ja kuluttajakyselyn mukaan kolmannes suomalaisista haluaisikin käyttää enemmän marjoja, sieniä, villikalaa, -kasveja ja riistaa.
Metsästys on osa suomalaista ruokaperinnettä
Riista on oleellinen osa suomalaista ruokaperinnettä ja -kulttuuria. Marja- ja sienikauden vedellessä viimeisiään nyt on meneillään riistan ja poron aika. Luonnostamme löytyy on noin 60 riistalajia. Tärkein saaliseläin on hirvi, toisena seuraa valkohäntäpeura.
Perinteisesti keskeisimmät motiivit metsästykseen ovat olleet saaliin tarjoama liha, turkis ja luut. Nykyään metsästyksen viihteellinen ja kulttuurinen arvo on korostunut, koska yhä harvempi on taloudellisesti riippuvainen riistasta. Metsästyksen luonteen muuttuminen on vaikuttanut myös käytettyihin pyyntivälineisiin ja keinoihin.
Hirven- ja peuranmetsästys alkaa syyskuun 29. päivä. Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan metsästyskauden hirvieläinten pyyntiluvat. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä noin 41 722 pyyntilupaa hirvelle, 29 030 valkohäntäpeuralle, 153 kuusipeuralle ja 19 metsäpeuralle. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Hirville myönnettiin tänä vuonna noin 11,5 prosenttia enemmän pyyntilupia kuin viime vuonna. Uudenmaan riistakeskuksen mukaan metsästysluvan hankkineiden naisten määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Samalla naisten osuus uuden metsästysluvan hankkijoista on noussut. Viime vuonna uusimaalaisista uusien metsästyslupien hankkijoista 14 prosenttia oli naisia, kun aiemmin naisten osuus metsästäjistä on ollut kuutisen prosenttia.
Oranssi on metsästäjien huomioväri.
Punaiset pipot ovat historiaa
Metsästäjät on perinteisesti tunnistettu syksyllä punaisista pipoistaan. Syksyn huomioväri vaihtui oranssiksi uuden metsästysasetuksen mukaisesti, joten punaiset liivit, lakit ja takit jäivät nyt historiaan.
Riistawallenbergit voi tehdä hirvestä, peurasta tai porosta.
Luomupunkkua hirven kanssa
Hirvenliha on melko tummaa. Siinä on naudanlihaa muistuttava, mutta riistaisempi maku. Koska hirvi on villiruokaa, valitaan sen seuraksi marraskuussa Alkon valikoimiin tullut luomuviini Chilestä. Santa Rita 120 Organic -punaviini, 9,98 e, on Cabernet-Sauvignoin, Tempranillo,ja Petit Verdot -rypäleistä valmistettu täyteläinen, notkea, herukkainen, hennon paahteinen ja mausteinen, tammitettu punaviini.
Poimi tästä parhaiden riistaherkkujen reseptit:
Hirvipatee
Hirveä burgundinpadassa
Riistawallenbergit
Terveisin Blonditiina
Ps. Lue myös: Riistalintuja syyspöytään
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Metsästys - villiä ruokaa luonnosta