Mistä tunnet sä suomalaisen?

Mistä tietää, että joku on pesunkestävä suomalainen? Ainakin hänen tavastaan puhua. Tässä muutamia ruokaan liittyviä sanontoja ja väittämiä, joista kyllä tunnistaa ehdan kantapeikon näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä.

ruisleipää

Leipä suomalaisen tiellä pitää

”Leipä miehen tiellä pitää”, kuuluu tunnettu suomalainen sananlasku. Leipä on ollut perinteisesti keskeinen osa suomalaista ruokakulttuuria. Leivän suuresta merkityksestä kertoo jo se, että toisinaan leipä -sanaa on käytetty synonyyminä kaikelle ruoalle. Leipää on perinteisesti syöty aamupalana, välipalana, eväänä ja lämpimän ruoan lisukkeena.

Suomalainen on ruisleipänatiivi

 Joka neljäs suomalainen on sitä mieltä, että ruisleipä on suomalaisuutta parhaiten kuvaava elintarvike. Valittiinhan ruisleipä kansanäänestyksellä kansallisruoaksemme. Monet suomalaiset pakkaavat jo parin viikon etelänlomalle ruisleipää matkaevääksi. Ne jotka eivät ole mutustaneet ruisleipää ensimmäisestä elinvuodestaan, eivät todennäköisesti opi ikinä arvostamaan siitä samalla tavalla, kuin me ruisleipänatiivit.

Ruisleipää, maitoa ja kahvia

Maitopoika ei viiniin koske

”Vain suomalaiset juovat maitoa” on tuttu hokema, mutta se on kyllä täyttä tarua! Suomalaiset juovat maitoa kansainvälisesti mitattuna runsaasti, mutta maito kuuluu päivittäiseen ruokavalioon lukuisissa muissakin maissa. Muun muassa koulumaito kuuluu lasten päivittäiseen ruokavalioon esimerkiksi Japanissa, Malesiassa ja Thaimaassa. Mutta yhä harvempi suomalainen on tuo otsikossa mainittu maitopoika. Sivistyssanakirjan mukaan se tarkoittaa absolutistia tai raivoraitista.

Suomalainen vetää viikonloppuna nakit silmille

Suomalaiselle väitetään maistuvan juoma nimeltä Kuningas Alkoholi. Suomenkielessä on yli tuhat juopumista kuvaavaa sanontaa, kun britit tuntevat noin sata ja espanjalaiset vain 15.

Suomessa otetaan näkäräiset tai terävät, kallistetaan kuppia, astutaan korkin päälle, juodaan kuin sieni ja vedetään pää täyteen. Humalatilaa erittelemme syvyyden mukaan: ollaan heikossa hapessa, monot vinossa, kuuden kupin kumarassa, nakit silmillä, perseet olalla, naula päässä ja pahimmassa tapauksessa pelti kiinni.

Kun käyt ulkomailla marketissa (ihan tuo ns. Etelä-Helsinki riittää) ja näet viinejä, oluita ja muita prosentteja sisältäviä virvokkeita aivan superhalpaan hintaan, olet onnesta soikeana. Alkoholi sinällään ei tee sinua onnelliseksi, vaan se halpojen hintojen näkeminen. Koska suomalaiset ovat innokasta rallikansaa, viinarallista on tullut varsinainen kansanhuvi.

puolukkaa

Onko kaikki puolukat poimurissa?

Meillä on rikas äidinkieli, joka houkuttelee sanalliseen ilotteluun, jota ymmärtää vain toinen suomalainen.  Kun pidät jostakin todella paljon, tykkäät asiasta silloin ihan sikana tai Simona, myös ihan himona tai homona tarkoittaa samaa. Tyhmäksikään toista ei ole soveliasta päin naamaa nimitellä, mutta kielemme tarjoaa siihen monta kiertoilmaisua. Ennen olivat ruuvit löysällä, nyt eivät ole matot suorassa, hissit eivät kulje vintille asti, kaikki muumit eivät ole laaksossa, murot kulhossa, puolukat poimurissa, kupit kaapissa, inkkarit kanootissa tai pingviinit pulkassa.

Suomalaisen suusta voi kuulua myös seuraavat kommentit:

”Tässä sopassa on nyt vähän liian monta hämmentäjää.”

”Homma lässähti kuin pannukakku.”

”Tässäpä teille kova pala purtavaksi.”

”Ei kai vaan jäänyt mitään hampaankoloon?”

”Mitä useampi kokki, sitä surkeampi soppa.”

”Jäljet johtavat sylttytehtaalle.”

Suomalainen on kahvikissa

Kahvin juominen on jälleen tutkitusti tärkeä osa suomalaisten elämää. Meiran 2013 teettämän tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista juo tavallista suodatinkahvia päivittäin tai lähes päivittäin. Monelle kahvi on aina samaa tuttua merkkiä ja vaaleaa paahtoastetta, mutta joka viides on ostanut lisäksi myös erikoiskahvia. Kahvia juovat suomalaiset eivät yleisesti ole kovin avoimia uutuuksille tai käyttämään useita merkkejä eri tarkoituksiin. Kahvia kuitenkin arvostetaan pääasiassa maun perusteella ja vain harva myöntää valitsevansa kahvimerkin pelkän hinnan perusteella.

Lähes jokainen suomalainen tuntee sananlaskun: ”Kylmä kahvi kaunistaa mutta maha ei kestä sitä, minkä naama vaatisi.”  Sanonta tulee kuulemma siitä, kun nuoret naiset käyttivät aamuisin aikansa laittautumiseen ja saapuivat myöhässä jo jäähtymään ehtineille aamukahveille.

Kupillinen kahvia

Senkin mämmikoura!

Mämmikouraksi suomalainen nimittelee henkilöä, jolla tavarat pysyy huonosti käsissä eli tyyppi siis tiputtelee tavaroita. Se tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin rähmäkäpälä.  Myös pääsiäiskäsi-nimitys on synonyymi mämmikouralle.

Mämmi, tuo pääsiäisenä popsittava, makea perinneruoka, maistuu yleensä ainoastaan suomalaisille. Ulkonäöllään mielleyhtymiä synnyttävä perinneherkku on imellytettyä puuroa, joka valmistetaan pääosin vedestä, ruismaltaasta ja ruisjauhosta.

Oletko suomalaista pullamössösukupolvea?

Jos olet syntynyt 70-80-luvulla, saatat ollakin. Sanaa pullamössösukupolvi on 1980-luvulta lähtien käytetty kuvaamaan nykynuorisoa, sellaista nuorta sukupolvea, joka on saanut elämässään kaiken helposti eteensä ilman suurempia ponnisteluja verrattuna aikaisempaan sukupolveen. Mutta pullamössösukupolvi ei ehkä ole koskaan koskenutkaan kyseiseen perinneherkkuun. Pullamössö on arkikielen ilmaisu, joka tarkoittaa kahvin, maidon tai muun juoman sekaan pienennettyä pullaa. Herkkuun tarvittavan pääraaka-aineen on yleensä pyöräyttänyt se perheen pullantuoksuinen mamma!

Lähdetään tienaamaan leipää, jotta lompakossa on hilloa

”Lähden tästä tienaamaan leipää”, tarkoittaa sitä, että on aika mennä töihin. Leipä on siis jo sukupolvia vanha synonyymi rahalle. Uudempaa kieltä on sitten hillo, joka tarkoittaa samaa. Kun lompakossa on hilloa eli massia, merkitsee se sitä, että resurssit eivät ole ainakaan sillä hetkellä ongelma.

Stadilainen skruudaa safkaa

Näin paljasjalkaisena stadilaisena oma äidinkieleni sisältää reippaasti slangisanoja. Niin vanhaa kuin uutta slangia. Kun ymmärtää ja käyttää paikallista murretta, on jo aika takuuvarmasti kantapeikko.

Kun on näitä lämpimiä syysilmoja pidellyt, toivotaan, että itsenäisyypäivää ei juhlita hernerokkasumussa!

Herkullista itsenäisyyspäivää toivottaa,

Blonditiina

Kuvat:Norman Ojanen, Suvi Laine/OM-arkisto ja Tiina Rantanen

Instagram

  • Time to say goodbye to the sunny summer? Summer 2018 was long and hot. Loved it! #summer2018
  • Well done boys! Päivässä ykköseksi! Onnea! #mitämämalagas #gasellit #proudmama
  • Classicfood from Provence: Ratatouille #himahella #comingsoon #classicfood #vegeterian #yammy😋
  • Ei lisättävää! #duunissa #äidinreseptit #sesongissa
  • A sunny gift from the couple next door! #sunflower🌻 #summer #august
  • Blondikeitiön cordon bleu eli sveitsinleike pienellä twistillä. #classicfood #blonditestaa #swisscheese #herrasnellman #cordonbleu
  • Syksy ja sipulikeitto, itkettävän hyvää! #soupalaoignon #legruyereaop #swsscheese #winterfooodandheatwave #classicfood

blonditiina

Keskustelu

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.