Naisten kalastusretki Ahvenanmaalla
Ahvenanmaalla Suomen saaristo ja luonto on kauneimmillaan. Varsinkin näin kesällä. Meri on aina lähellä ja meren suolaisuuden voi haistaa lähes koko vierailun ajan. Pääsin tutustumaan Ahvenanmaahan kahden kauniin kesäpäivän ajan paikallisen varustamon eli Viking Linen vieraana.
Ahvenanmaan saaristo on yksi maailman suurimmista. Ahvenanmaa koostuu yhdestä pääsaaresta ja noin 6500 pienemmästä saaresta ja luodosta. Sillat, pengertiet ja lautat yhdistävät monet saaret toisiinsa. Mitä kauemmaksi avomerelle kuljetaan, sitä karummaksi maisema muuttuu.
Pääsaarella voi liikkua vaivatta autolla tai fillarilla. Harley Davidson -kuskejakin tavattiin nähtävyyksiä ihmettelemässä. Etäisyydet ovat usein miten lyhyitä ja matkaa pääsaaren eteläosasta pohjoiseen kertyy vain noin 40 kilometriä. Idästä länteen matka on hieman pidempi. Paikalliset sanovatkin, että kaikki Ahvenanmaalla on vain noin 10 minuutin matkan päässä.
Ahvenanmaa on lähellä, mutta silti siellä on kuin ulkomailla. Laivalla matka Ahvenanmaalle kestää Turusta 5,5 tuntia ja Helsingistä 10,5 tuntia. Laiva on näppärin tapa matkustaa Ahvenanmaalle, mikäli haluaa oman auton tai fillarin reissulle mukaan saarilla liikkumista varten.
Ahvenanmaalla puhutaan ruotsia, salkoon nostetaan oma sini-kelta-punainen ristilippu ja itsehallinnosta nauttivassa maakunnassa säädetään ihan omia lakeja, mutta lätkäkisoissa ahvenanmaalaiset kannustavat Suomen Leijonia.
Ahvenanmaan ilmasto on Manner-Suomea leudompi ja kesät ovat yleensä aurinkoisia. Ahvenanmaalla sanotaan auringon paistavan eniten koko Pohjolassa toukokuun ja elokuun välillä.
Kobba Klintar – Ahvenanmaan Vapaudenpatsas
Vaikka helteet olivatkin poikkeuksellisesti hemmotelleet toukokuussa juuri ennen reissua, meri oli vielä kylmä ja sää tuulinen. Niinpä mukaan pakkaamani untuvatakki oli aivan oikea varuste, kun kiisimme veneillämme kohti Koppa Klintarin luotsisaarta. Matka ei tosin ollut pitkä, se kesti veneellä vain noin 10 minuuttia.
Monille laivamatkustajille Kobba Klintarin luotsiasema ja sen kalliolla seisova taiteilija ovat tuttu näky ruotsinlaivan ikkunasta. Saari sijaitsee Maarianhaminaan johtavan laivaväylän suulla. Vierailumme aikana saattoi havaita, että tässä meriteiden risteyksessä oli oikea ruuhka aika.
Kobba Klintarilla on aina ollut tärkeä merkitys niin maarianhaminalaisille kuin koko kaupungin kehityksellekin. Vain vuosi Maarianhaminan kaupungin perustamisen jälkeen eli 1862 luodolla oli rakennettu jo ensimmäinen pysyvä luotsitupa, jossa työskenteli kahdeksan luotsia. Merestä elävälle kaupungille luotsaus oli välttämätöntä, sillä väylä oli paitsi karikkoinen myös erittäin ahdas. Ulkoluodolla tänä päivänä nököttävä valkoinen, kolmikerroksinen luotsiasema on valmistunut 1910.
Kobban kesäkahvila avaa ovensa juhannusaattona, ja kesäkuukausina tarjolla on kahvia, pullaa, voileipiä, olutta ja viiniä keskiviikosta sunnuntaihin. Paikka on lisäksi auki aina, kun lippu on nostettuna salkoon. Saarella on oma kannatusyhdistyksensä Kobba Klintars Vänner ja kahvilaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin.
Koppa Klintarin Pookissa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia.
Ahvenanmaalaiset ovat varsin ylpeitä Kobba Klintarista ja esittelevät sitä mielellään ystävilleen ja tuttavilleen, varsinkin jos suvussa on merimiehiä. Nykyään saarella on myös lasten leikkipaikka ja iso pooki, jossa on järjestetty niin joogakursseja, häitä kuin jumalanpalveluksiakin.
– Kobba Klintar on merimiehille kuin ahvenanmaalainen vapaudenpatsas. Aikoinaan he itkivät saapuessaan kotiin jopa vuodenkin pituisilta matkoiltaan, ja he itkivät taas nähdessään luotojen jäävän taakse ja häviävän näkyvistä. Monet vanhat merikarhut ovat istuneet täällä tarinoimassa kyynelten vieriessä poskia pitkin. Lähtiessään aikoinaan merille he eivät voineet mitenkään aavistaa istuvansa joskus Kobba Klintarilla viinilasillisen äärellä, kertoo Birgitta Ström Visit Ålandin -nettisivuilla.
Kesäisin luotsiasemalle liikennöi yhteysalus Korrvikin kalasatamasta, joten sinne pääsee ilman omaa venettä.
Gone fishing eli naiset kalassa
Urheilukalastajat viihtyvät mainiosti Ahvenenmaalla, sillä siellä voi kalastaa ympäri vuoden. Niinpä me kahdeksan naista ja yksi valokuvaaja jakaannuimme kahteen kalastusveneeseen, jossa meistä huolehtivat kokeneet kalastus- ja eräoppaat ”Pingo” Ingmar Erikssonja Roger Nordlund.
– Varhain keväällä on paljon meritaimenia liikkeellä. Keväällä ja kesällä lohi liikkuu paljon ja siika syö hyvin. Loppukesästä on hyvät mahdollisuudet saada kuhaa ja myöhemmin syksyllä meritaimenet palaavat Ahvenanmaan rannikolle. Kun meri jäätyy talvella, silloin pääsee pilkille, Pingo kertoo. Syksy on kuitenkin Ahvenanmaalla parasta kalastussesonkia.
Ahvenanmaa on haukien valtakuntaa ja sitä voi pitää Ahvenanmaan epävirallisena maakuntakalana. Ahventa ja haukea on mahdollisuus saada lähes kaikkialta Ahvenanmaalta ympäri vuoden.
Me olimme nyt kuitenkin silakkajahdissa. Pääsimme kokeilemaan litkausta eli ongimme silakoita pilkillä, jonka siimassa oli useita koukkuja. Parveen osuessaan merestä nousi viisikin silakkaa kerralla. Ihan Pietarin kalasaaliista ei voi puhua, sillä koko porukan yhteenlaskettu saalis oli 17 silakkaa.
Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström asuu itsekin Ahvenanmaalla.
Ahvenanmaalla on suositus noudattaa Pyydystä & Päästä -kalastuksen periaatetta, jonka mukaan kalaa saa ottaa mukaan vain sen verran kun aikoo syödä. Alle alamitan jäävät kalat tulee päästää takaisin veteen. Mikäli kala vaurioituu pahasti koukkua irroitettaessa, se tulee lopettaa mahdollisimman pian.
Tällaiselle stadilaiselle asfalttiruusulle kalastusmatka on lähes yhtä eksoottinen reissu kuin Afrikan safari. Mutta mitä lysti kustantaa? Viking Line myy kalastuspaketteja, jotka tekevät kalastusreissuun lähtemisen helpoksi. Lue lisää täältä. Kun haluat mahdollisimman antoisan kalastusseikkailun, varaa mukaasi paikallinen kalastusopas, kuten Pingo tai Roger, jotka tietävät missä kalat kulloinkin lymyilevät. Kokemuksen lisäksi sen kertoo myös veneessä oleva kaiukuluotain.
Silakoita ja tyrniä Nauticalissa
White Guide Nordic -ravintolaoppaan mukaan Ahvenanmaan paras ravintola on Ahvenanmaan merenkulkumuseon yhteydessä oleva ravintola Nautical, jonka 1950-lukulainen ruokasali merinäköaloineen Västerhamniin on liki yhtä pakollinen nähtävyys kuin naapurissa sijaitseva Merimuseo tai museolaiva Pommern. Maarianhaminan merenkulkumuseo muuten valittiin Suomen parhaaksi museoksi 2016.
Nauticalin talo on suojeltu, joten saliin ei voi tehdä muutoksia. Tukholman huippuravintoloista kokemusta keränneet omistajat Johan Gröndahl, Peter Sundblomja Adrian Bäckman luottavat selkeisiin makuihin ja ruokasesonkeihin. Toukokuussa listalta löytyi niin parsaa, ahvenanmaalaista kevätlammasta kuin kevätkananpoikaa.
Lounasmenulta valitsin näin kalastusreissulla luonnollisesti teeman mukaisen klassikoruoan.: Helstekt åländsk skötströmming med pepparrot, pressgurka och potatismos eli kokonaisena paistettuja silakoita piparjuuren kanssa, mummon kurkkuja ja perunasosetta. Hintaa annoksella on 16 euroa. Ja enpä parempia silakoita muista vähään aikaan syöneeni. Niin olivat rapsakoita ja tuoreen makuisia.
En tunnustadu suureksi tyrnin ystäväksi, mutta näin saaristossa ajattelin, että maassa maan tavalla. Iloiseksi yllätyksekseni Nauticalin tarjoama, kotitekoinen sorbetti oli herkullisin tyrnijälkiruoka, jota olen koskaan maistanut. Raikas ja kevyt, eikä siinä ollut tietoakaan tyrnille tyypillisestä tympeästä mausta.
Ahvenanmaalla tapahtuu
Kevätjuhlat Ahvenanmaan maaseudulla – toukokuun viimeisenä viikonloppuna ahvenanmaalaiset tilat, kahvilat ja ravintolat juhlivat alkavaa kesää Ahvenanmaa vihannoi -teemalla. Nyt istutetaan ja kylvetään kaikki ne hyvät maut, joita myöhemmin satokaudella korjataan.
Skördefest – sadonkorjuujuhlat vietetään syyskuun viimeistä edellisenä viikonloppuna. Sadonkorjuujuhlat ovat Ahvenanmaan ruokakulttuurin suurin vuosittainen tapahtuma, jolloin vanhat ja nuoret, kaupunkilaiset ja maanviljelijät, kuluttajat ja tuottajat kohtaaavat. Skördefest-viikonloppu järjestetään uuden sadon sekä tuoreen ja maukkaan ahvenanmaalaisen ruoan kunniaksi. Iso ja lämmin suositus!
Kyllä Suomi on kaunis maa! Ja lähimatkailu on trendikästä.
Terveisin Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Naisten kalastusretki Ahvenanmaalla