Muistan käyneeni Pohjolan Piilaaksossa vain pari kertaa ohimennen Toripoliisia moikkaamassa. Heinäkuinen visiittini ajoittui mustaan päivään, jolloin Microsoft ilmoitti lopettavansa Oulun toimintonsa. Muistan loppuikäni missä olin, kun tuo ilmoitus tuli: ruokamatkalla Oulussa.

oulun tori himahella
Toripoliisi vartioi kauppahallin edustalla.

Laskeuduin Oulun kentälle kahdeksan aikaan aamulla, joten suuntasimme aamukahville Oulun torille. Huomioni kiinnittyi luonnollisesti Oulun kuvatuimpaan setähahmoon, pronssiseen Toripoliisiin, joka vartioi torin elämää kauppahallin edustalla. Teosta varten järjestettiin kuulemma aikoinaan kansalaiskeräys ja patsas paljastettiin vuonna 1987. Sitä ei muuten ole pystytetty kenenkään virassa toimineen toripoliisin muistoksi, vaan setämies symboloi kuulemma kaikkia toripoliiseja. Liekkö toripoliisit olleet leppoisia typpejä, kun kansan käsikin oli patsashankkeelle karttuisa.

Nautimme aamukahvit Kauppatorin Kahvilamakasiinin terassilla, jossa oululaiset usein torikahvittavat vieraitaan. Kahvikupposen kanssa nautittu graavisiikavoileipä, 4,90 e, olikin oikein makoisa.

Torin laidalla sijaitseva Kauppahalli on palvellut oululaisia jo 112 vuotta ja sieltä piipahdimme ostamassa mökille mukaamme graavattua Perämeren lohta. Turistiturre pääsee Kauppahallin kahviossa maistamaan paikallisia must-ruokia: rössypottuja rieskan kanssa, 6,90 e, tai vaihtoehtoisesti lohikeittoa, 7,70 e. Ja jos vielä pelaa postikorttipeliä, kortit kannattaa pistää laatikkoon hallissa. Kauppahallista postitettuihin kortteihin ja kirjeisiin isketään toripoliisileima.

oulun kauppahalli himahella
Oulun Kauppahallista saa paikallisia erikoisuuksia.

Rössypottuneitsyys meni Sokeri-Jussin kievarissa

Oululaisen ruokakulttuurin sanotaan pohjautuvan idästä ja lännestä tulleisiin vaikutteisiin sekä ripaukseen Lapista vohkittua eksotiikkaa. Koska kyseessä on satamakaupunki, merimiesten maailmalta mukanaan tuomat ruokatarvikkeet toivat omat twistinsä pohjoispohjalaiseen ruokaperinteeseen.

Palloiltuamme aikamme torilla ja hallissa, päätimme nauttia lounaan Sokeri-Jussin Kievarissa, joka sijaitsee Pikisaaressa, kivenheiton päässä torista. Käsinveistetyn hirsirakennuksen suojissa rakennettiin aikoinaan laivoja. Leppoisalla kävelyvauhdilla Toripolliisilta sillan yli Sokeri-Jussiin on noin viiden minuutin matka.

sokeri-jussin kievari himahella
Sokeri-Jussi sijaitsee kauniissa Pikisaaressa, vain viiden minuutin kävelymatkan päässä torilta.

Nimen perusteella olisin kuvitellut paikkaa leipomo-konditoria-kahvilaksi. Mutta konstailematonta suomiruokaa tarjoavan ravintolan nimi viittaakin kahteen Sokeri-Jussiin: vuorineuvos Johan Grunströmiin ja kuuluisaan oululaiseen rautalaivaan, joka valmistui Oulun Konepajalta 1945. Laiva päätyi lopulta Välimeren pohjaan karilleajossa Algerian rannikolla 1969.

Sokeri-Jussi lempinimensä Suomen Sokerin toimitusjohtaja Johan Grunström sai humpsahdettuaan tehtaallaan tuhannen litran siirappisäiliöön. Herra olisi saanutkin makean lopun, ellei reppunsa unohtanut työläinen olisi palannut kustannuspaikalleen ja pelastanut pomonsa liemestä.

Lähiruoka on kova juttu Kievarin keittiössä, jossa Markus Maulavirtakin on käynyt konsultoimassa. Keittiössä käytetään vain kotimaista kalaa ja lihaa ja perunat, juurekset ja vihannekset hankitaan nekin lähialueilta.

Pohjoispohjalainen ruokaperinne näkyy ruokalistalla Isoäidin keittiössä -osastossa. Muun muassa Oulujärven muikut, hirvenlihapyörykät ja voipottumuusi edustavat listalla maakunnan ruokahistoriaa.

Päätin menettää ruokaneitsyyteni jälleen kerran ja tilata rössypottua, 9,20 e. Se on veripaltusta, silavasta ja perunoista tehty keitto. Erinomainen, maukas ja ruokaisa soppa, jota kohtaan olin turhaan tuntenut ennakkoluuloja. Lusikoidessani keittoa kehittelin mielessäni fuusiomaakuntaruoan Kärpät-Tappara lätkämatsiin. Miltähän maistuisi, jos rössypottu tehtäisiinkin Tapolan mustasta makkarasta? Pitänee joskus kokeilla.

Kahavilla Tähtitornin kahvilassa

Seuraavaksi ruokaohjelmassa olivat oululaisittain päiväkahavit. Ne päätimme nauttia Oulun linnan raunioilla, Tähtitornin kahvilassa. Rauniot ovat peräisin kolmannesta linnasta, jonka Ruotsin kuningas Kaarle IXX määräsi rakennettavaksi vuonna 1605. Kalle muuten perusti koko Oulun kaupungin. Linna tuhoutui salamaniskusta 1793, kun salaman sytyttämä tulipalo sai linnan ruutikellarin räjähtämään. Raunioiden päälle rakennettiin 1875 Oulun merikoulun tähtitorni astronomian opetusta varten ja kyseinen torni on toiminut kesäkahvilana vuodesta 1912. Tornin kellarissa on myös pieni näyttely linnan historiasta. Tähtiä ei tällä vierailulla katseltu, mutta kahvilan seinille kylläkin. Niille oli ripustettu hymyn huulille nostattava oululaisen kuvataiteilja Jussi Hukkasen näyttely Maailman paskin nalle. Näyttely päättyi heinäkuun lopussa.

kahvi tähtitorni himahella
Tähtitornin kahvila on rakennettu Oulun linnan raunioille.

Illallinen Puistolassa

Illaksi suuntasimme kohti Oulujärveä, mutta kävin bongaamassa minulle monelta taholta suositellun ravintolan eli Puistolan. Oulun Pakkahuoneenkadulla sijaitsevan vaaleanpunaisen 101-vuotiaan jugendtalon sisään sijoittuu kolme ravintolaa: katutasossa Puistolan Deli ja Puistolan Bistro sekä kellariholvien suojassa Puistolan juhlatila ja kabinetit sekä Puistolan oma kivijalkaleipomo.

Ravintola Puistola on huoneistossa, jossa aikoinaan toimi Oulun ensimmäinen elävien kuvien sali eli Urania-teatteri. Puolipyöreän erkkerin kohdalla oli teatterin eteinen lipunmyyntiluukkuineen. Erkkerin yläkerrassa oli konehuone, josta filmi heijastettiin salin takaseinällä olevalle valkokankaalle. Teatterissa oli laskeva lattia ja erikoistilauksena valmistetut tuolit. Puistolassa keittiö on nyt samassa paikassa kuin aikanaan leffateatterin valkokangas. Nyt kokit ja tarjoilijat näyttelevät omia roolisuorituksiaan pöydissä istuville asiakkaille. Ruokanäytelmää seurataan – yllätys, yllätys – samanlaisissa tuoleissa kuin Urania-teatterissa sata vuotta sitten.
Modernissa valkoisessa salissa toimii kahvila-herkkumyymälä eli Deli. Monitoimideli on niin kahvila, konditoria, salaattikeidas kuin viinibaarikin.

Puistolasta muuten löytyy varmasti Oulun makein puuterointihuone eli saniteettitilat. Visiitin arvoinen paikka vaikka käsienpesulle.

ravintola puistola himahella
Puistola on monitoimiravintola, jossa on niin Bistro, Deli kuin Fine Dining -puoli.

Ölövinä kielen kanssa

Oulussa on oma murteensa, joka stadin slangia vääntävää hymyilytti. Oulusta kotoisin oleva, nyttemmin stadilaistunut ystäväni käänsi puheen heti äidinkielelleen. Totesin hänelle tarvitsevani Suomi-Jaana-Suomi -sanakirjan. Kun porisimme patiolla, mihin menisimme seuraavaksi kahaville tai kärkkärille, se kääntyi välillä äsehtimisen puolelle. Mutta sitten päätin olla ihan ölövinä. Komplainen suussani. Ota nää tuosta sitten selvää.

Matkailu avartaa aina! Nautitaan Suomen kesästä kaikilla aisteilla.

Terveisin Himahellan Tiina

Ps . Seuraavalla vierailulla haluan käydä 100 erilaista pannukakkua tarjoavassa, suositussa Pannukakkutalossa, sillä he väittävät, että pannari päivässä pitää hymyn huulilla!