Himahella

Ruoka - ahdistus vai nautinto?

© Sydänliitto

Sydänliitto kutsui ruoka- ja terveystoimittajia sekä elintarvike- ja kaupan-alan toimijoita aamuseminaariin, jonka aiheena oli ruoka-ahdistus. (Kuva: Sydänliitto)

Aihe tuntui hyvinkin ajankohtaiselta ja trendikkäältä, sillä harvassa ravitsemukseen liittyvässä tiedotustilaisuudessa auditorioon kannetaan lisää tuoleja, kun paikat eivät riitä. Seminaarin tarkoitus oli käsitellä ruoka-ahdistusta ja julkaista Sydänmerkin Frankly Partnelssilla teettämän kyselytutkimuksen tulokset.  Seminaarin tavoite oli myös haastaa mediaa, elintarviketeollisuutta ja kauppaa tekemään viestintää, joka vähentää ruokaan liittyvää ahdistusta.

Ruokakysymykset ahdistavat joka kolmatta suomalaista

Sydänmerkin Frankly Partnersilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista jopa kolmannes kokee ajoittain ahdistusta syömisen ja sääntöjen viidakossa. He haluaisivat syödä terveellisemmin, mutta eivät oikein tiedä miten. He ovat huolissaan joko painostaan tai terveydestään ja pyrkivät laihtumaan. Näitä ”Huolestuneita” on kaikissa yhteiskuntaluokissa ja tulotasoissa sekä kaikenikäisissä. Myöskään sukupuoli ei määrittele huolestumisen astetta. Huolestuneilla tai heidän läheisellään on myös useammin diabetes, sydänsairaus tai jokin niiden riskitekijä, joka luonnollisesti lisää ruoka-ahdistuksen määrää.

Näillä 31 prosentilla suomalaisista ei ole selkeää mielipidettä erilaisiin terveyteen liittyviin kysymyksiin. Heidän on vaikea arvioida, mikä on itselle hyväksi. Suositusten seuraaminen ja ymmärtäminen koetaan hankalaksi.

Vaikka he ovat huolissaan terveydestään ja kokevat epävarmuutta valinnoissaan, he eivät kuitenkaan erityisesti kaipaa terveellisiä vaihtoehtoja kauppaan, ravintoloihin tai kahviloihin. Kauppareissuilla edullisuus korostuu tehdyissä valinnoissa, eivätkä he ole valmiita maksamaan enempää terveellisemmästä tuotteesta tai ravintolaruoasta. Jääkaapeissa on enemmän makkaraa, voita ja limua. Salaattitarpeita siellä on mielenrauhan verran.

Huolestunut ei tiedä keneen luottaa päätöksissään. Uskooko hän hypetettyä kokemusasiantuntijaa vai kansainvälisestikin ansioitunutta ravitsemustieteen professoria, jotka valtamediakin nostaa painoarvoltaan samanarvoisina paneelikeskusteluihin?  Ei ihme, että alkaa ahdistaa.

Ravitsemuskysymykset eivät ole helppoja

Ravitsemuskysymykset eivät ole helppoja asioita eikä niihin ole yksinkertaisia ratkaisuja. Ympäri maailmaa tehdään ravitsemustutkimusta, ja joissain tapauksissa saadaan tuloksia, jotka ovat ristiriidassa virallisiin suosituksiin. Nämä tutkimukset yleensä nostetaan esiin mediakohun saattelemina, sillä ne ovat varmoja klikkiotsikoita. Huolestuttavaa on, että moni kansainvälisen viihdesivuston ravitsemusartikkeli on vain käännetty suomeksi ilman sen suurempaa kriittistä tarkastelua. Ja tämä on onnen omiaan lisäämään ruoka-ahdistusta.

Mutta jos lähes kaikkialla maailmassa viralliset ravitsemussuositukset ovat samankaltaisia, vain paikalliset kulutustottumukset huomioivia, kysymyksessä on tuskin mikään maailmanlaajuinen ravitsemustutkijoiden salaliitto. Ravitsemussuositusten taustalla on yli 20 000 tieteellistä tutkimusta. Ikävä kyllä ravitsemussuositukset  ja niistä johdettu lautasmalli on kaikkea muuta kuin mediaseksikästä.

© Sydänliitto

Kuva: Sydänliitto

Niinpä tässä kuluttajalle vaikeassa tilanteessa Sydänliitto haluaa auttaa ihmisiä helpompiin ratkaisuihin sekä haastaa mediaa, elintarviketeollisuutta ja kauppaa tekemään viestintää, joka vähentää ruokaan liittyvää ahdistusta.

Valinnoista tulisi tehdä mahdollisimman helppoja. Terveellisiä vaihtoehtoja tulisi olla tarjolla kaikissa hintakategorioissa. Ruokaohjeita ja -vinkkejä pitäisi olla jokaiselle kukkarolle.

Osamme haasteesta saimme myös me ruokakirjoittajat, reseptinikkarit ja bloggarit. Koska ruoka on intohimomme, teemme usein ohjeita, joihin ”taviksen” on vaikea tarttua. Aineluettelot ovat usein liian pitkiä tai vaikeasti hankittavia, ruoat ovat kalliita ja niiden valmistamiseen menee paljon aikaa. Terveellisen arjen lähtökohta kun ovat helpot ja nopeat ruokaohjeet.  Kuka auttaisi laiskaa kokkia? -oli haaste kiteytettynä.

”Jos ruoan valmistus kestää yli 90 sekuntia, se on jo fine diningia”, vitsaili Anna Perho omassa akupuheenvuorossaan.

© Tiina Rantanen

Sydänliiton ravitsemusasiantuntijat Kati Kuisma ja Anna Kara pitivät seminaarissa erinomaisen puheenvuoron

Terveyden kannalta arkivalinnat ratkaisevat. Syömisessä ja terveysviestinnässä ehdottomuuden aikakausi on ohi.

”Valintojen pitää olla helppoja ja omaan arkeen sopivia, sellaisia mihin kokee itse pystyvänsä. Terveysviestinnän pitäisi tuottaa ”tohon mä pystyn” -tunteen. Tähän päästään riittävän konkreettisilla ja helpoilla vinkeillä”, sanoo Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Kati Kuisma.

Huhtikuussa julkaistun FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä ylipainoisia tai lihavia on 72 % (lihavia 26 %) ja naisista 63 % (28 %) (Lähde: THL). Vaikka terveyssyistä moni hyötyisi painonpudotuksesta, pudotettuja kiloja tärkeämpää ovat arkiset terveyttä edistävät teot.

” Ennen ja jälkeen lomakausien toistuvat koko Suomen laihdutuskuurit eivät toimi. Jokaisella on painostaan riippumatta oikeus syödä hyvin sekä nauttia ja iloita ruoasta”, Kuisma painottaa.

Mitä elämäntaparemonttiin sitten vaaditaan?

  1. Aikomus–  Pitkässä juoksussa viidenkin kilon painonpudotus tekisi ihmeitä verenpaineelleni ja kolesteroliarvoilleni!
  2. Tunne – Mä pystyn tähän! Mä hyödyn tästä! Mut hyväksytään sellaisena kun olen.
  3. Kokeilujen kautta pysyviin muutoksiin päästään vähitellen. Baby steps -ajattelu vie paremmin terveellisyysasiaa eteenpäin kuin iso elämäntapamuutos.
  4. Hyvinvointi saavutetaan vähitellen terveellisemmäksi muuttuneen syömisen kautta.
Raakel Lingell puhui seminaarissa viisaasti aiheesta Lempeydellä ja tolkulla kohti tasapinoista ruokailua. © Tiina Rantanen

2010-luvulla ruoasta ja sen terveellisyydestä on puhuttu paljon. Silti kansamme vain lihoo ja nyt myös ahdistuu. Pitäisiköhän asialle tehdä jotakin? Olla vähän armollisempia itsellemme ja toisillemme?

Terveisin

Blonditiina


    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com  

Kommentoi

Kommentoi juttua: Ruoka - ahdistus vai nautinto?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *