Riesling on monipuolinen ruokaviini. Vain samppanja soveltuu yhtä suvereenisti mitä erilaisimpien ruokien kumppaniksi. Monissa ravintoloissa vietetään keväällä riesling-viikkoja, sillä parsa ja ”risukka” sopivat mainiosti yhteen.
 Renessanssin kokenut Riesling on rypäleiden kuningatar. Tuo saksalaisten jaloin rypälelajike on tunnettu eleganssistaan, moniulotteisuudestaan ja hapokkuudestaan. Se on loistava ruokaviini, joka haastaa monipuolisuudessaan jopa samppanjan.
Ja yhä useamman reislingin takana on nainen. Matkustaessani Frankfurtin lentokentältä Oppenheimiin helmikuun lopussa, ilmassa on vahva lupaus keväästä ja uudesta satokaudesta. Nurmikot vihertävät ja mantelipuut ovat juuri aloittaneet kukkimisensa. Viinitarhoillakin on alkaneet kevättyöt. Siellä täällä tarhoilla näkee työtekijöitä köynnöksiä leikkaamassa.
Olen matkalla Vinissima Forum -tapahtumaan, jonka teema on Naiset ja viini. Wiesbadenin Kurhausissa saksalaiset naisviinintuottajat helmikuun viimeisenä viikonloppuna esittelivät osaamistaan tapahtumassa, jossa väkeä tungeksi pöydältä toiselle maistolasi kädessä.
Perinteitä kunnioittavassa Saksassakin yhä useimmilla johto ja viininvalmistus on siirtynyt naisten käsiin. Viiniperheiden tyttäret kouluttautuvat yliopistoissa enologeiksi siinä kuin veljensäkin. Onko nainen sitten viinintekijänä erilainen kuin mies?
” En usko, että sukupuolella on asiassa suurta merkitystä. Ehkä nainen kuitenkin luottaa vaistoihinsa miestä paremmin”, vastaa Theresa Breuer,joka johtaa kuuluisaa Weingut Georg Breueria yhdessä setänsä Heinrich Breuerin kanssa.

Valkoinen kuningatar

Jos naiset ovat valtaamassa alaa saksalaisessa viinintuotannossa, niin maan arvostetuin valkoinen rypälelajike Riesling on ehdottomasti sukupuoleltaan feminiini, rypäleiden kuningattareksikin kruunattu.
Riesling on rypälelajike, jossa on kiistatonta hienostuneisuutta. Seei kuitenkaan ole sellainen lajike, johon jokainen ensilasillisella hurmaantuu. Se on kuin nainen, jolle on suotu kauneutta ja älyä samaan
päähän. Eleganttiin yleisvaikutelmaan yhdistyy kuitenkin teräväkielistä särmikkyyttä, joka ilmenee viinissä hapokkuutena. Siksi kuningatar on saanut hieman hankalan persoonan maineen.
Maailman riesling-viineistä melkein 70 prosenttia tuotetaan yhä Saksassa. Jotta rypäle saa lajikkeelleen tyypillisen raikkauden, se vaatii varsin viileän ilmaston. Pohjoisilla alueilla pitkä kasvukausi lisää rypäleen aromikkuutta. Pohjoisilla viinialueilla viileä ilmasto, pitkä kypsymisaika ja liuskekivinen maaperä luovat rypäleelle ihanteellisimmat kasvuolosuhteet.
Saksassa Riesling poimitaan rypäleistä viimeisten joukossa. Viileämmässä kasvaneista rieslingeistä voi löytää kukkien ja sitruksen aromeja, ja niissä on korkeampi luonnollinen happopitoisuus. Puhutaan jopa teräksisistä tai metallisista piirteistä. Tuoksusta saattaa löytää myös ruohoa sekä viitteitä myskiin ja mausteisiin.
Kypsyneessä, laadukkaassa rieslingissä on paahtoleivän ja hunajan aromeja sekä usein selkeä autokorjaamontuoksu. Tuosta vivahteesta viini on saanut erittäin kuvaavan lempinimen – Diesling. Toisin kuin voisi luulla, huoltoasemalta kuulostava viinitermi lupaa asiaan vihkiytyneelle suurta nautintoa viinilasin äärellä.
Toisin kuin muut valkoviinit, rieslingit ikääntyvät hyvin ja niitä voi kypsyttää vuosikausia kellarissa. Rieslingiä ei kypsytetä tammitynnyrissä. Hento hedelmäisyys ei sovi yhteen tammen aromin kanssa.
Riesling on muuntautumiskyvyssään todellinen kameleontti. Se pystyy tuottamaan sekä pitkäikäisiä rutikuivia viinejä että täyteläisen makeita, jalohomeisia jälkiruokaviinejä. Ja kaikkea siltä väliltä. Usein viinit ovat myös miellyttävän vähän alkoholia sisältäviä nektareita.

 Riesling rakastaa ruokaa

Riesling on monipuolinen ruokaviini. Vain samppanja soveltuu yhtä suvereenisti mitä erilaisimpien ruokien kumppaniksi.
Kuuluisimmat saksalaiset rieslingit tulevat Moselista ja Rheingausta.
Moselin viineissä on usein vähän alkoholia ja paljon sokeria. Viinit ovat luonteeltaan kepeitä. Nuorena niissä on pirteä omenainen ja mineraalinen maku, kehittyneessä viinissä löytää usein petrolisen aromin. Rheingaun viinit ovat raskaampia ja tyypillisesti kuivempia. Molemmilla alueilla tehdään myös erinomaisia makeita riesling-viinejä.Koska rieslingin tärkein ominaisuus on raikas hapokkuus, se on oiva kumppani kala- ja äyriäisruuille. Toisaalta sen raikkaus keskustelee kauniisti myös rasvaisten ja savustettujen ruokalajien kanssa.
Esimerkiksi savulohi tai -ankerias viihtyvät viinin seurassa. Yleissääntönä voidaan sanoa, että hapokkuus keventää ruoan rasvaisuutta. Myös kirpeät kastikkeet vaativat viiniltä hapokkuutta, kun taas kermaiset kastikkeet tarvitsevat seuralaisekseen täyteläisemmän, puolikuivan tai makeahkon viinin. Riesling-valikoimasta löytyy näitä kaikkia.

 Luokitujärjestelmä on viidakko

Saksalainen laatuluokitus saattaa olla kuluttajalle todellinen viidakko. Siihen kannattaa kuitenkin perehtyä, sillä se on kultainen avain riesling-viinien maailmaan.
Kuivat Classic-, QbA- tai Kabinett -laatuluokan viinit on helppo yhdistää kala- ja äyriäisruokiin. Myös kana viihtyy niiden seurassa. Niitä kannattaa kokeilla myös ruokaisten salaattien kanssa.
Myöhään korjattu Spätlese taas sopii ankan tai hanhen kanssa. Voimakkaiden, aromaattisten ruokalajien kanssa sopivat melko voimakkaat, Selection-, Spätlese– tai Auslese –luokan viinit.
Saksalainen viini sopii erinomaisesti myös mausteisten ja hapanimelie aasialaisruokien sekä latinalaisamerikkalaisten ruokalajien kanssa nautittavaksi. Persoonallista Spätlese- tai Auslese -viiniä voi myös tarjota joko ennen ateriaa tai sen jälkeen. Makea riesling on erinomainen jälkiruokaviini. Esimerkiksi paahtovanukkaalle on vaikea löytää parempaa viiniä kuin Beerenauslese. Viinin on hyvä aina olla makeampaa kuin itse jälkiruoka, muutoin viini saattaa tuntua kuivemmalta kuin se onkaan.
Eiswein eli myöhään poimituista ylikypsistä, jopa pakkasen panemis rypäleistä puristettu makea riesling vie kielen. Umpimakea nektari riittää jälkiruoaksi ihan sellaisenaan. Jälkiruokajuustot, myös täyteläiset sinihomejuustot, muodostavat nautinnollisen makuparin puolimakeiden ja makeiden saksalaisten valkoviinien kanssa. Mitä pehmeämpää, rasvaisempaa ja voimakkaampaa juustoa, sitä makeamman viinin voi valita.

Laatuluokat pähkinänkuoressa

QUALITÄTSWEIN MIT PRÄDIKAT (QmP),
valmistetaan täysin kypsistä ja/tai jalohomeisista rypäleistä. Ne ovat
tyylikkäitä, jaloja ja pitkäikäisiä. Seuraavat erikoismerkinnät
(Prädikat) kuvaavat kuutta kypsyys- ja laatuastetta nousevassa
järjestyksessä:
KABINETT
Täysin kypsistä rypäleistä tehtyjä notkeita viinejä. Alkoholipitoisuus yleensä alhainen.
SPÄTLESE
Sananmukaisesti ”myöhäinen korjuu”. Tasapainoisia, pyöreitä viinejä, joissa tuntuu erittäin kypsien rypäleiden täyteläisyys.
AUSLESE
Jaloja, bukeeltaan ja maultaan voimakkaita viinejä, jotka on tehty erittäin kypsistä, nipuittain kerätyistä rypäleistä.
BEERENAUSLESE (BA)
Harvinaislaatuisia ja hienoja viinejä, joissa tuntuu jalohomeen tunnistettava hunajainen aromi. Valmistettu ylikypsistä rypäleistä,
jotka on yksitellen käsin kerätty.
EISWEIN
Tehty BA-laadun rypäleistä, jotka on kerätty ja puristettu jäädytettyinä. Ainutlaatuisia, hedelmäisen hapokkaita ja syvän makeita viinejä.
TROCKENBEERENAUSLESE (TBA)
Saksalaisen viininviljelyn kruunu. Nämä täyteläisen makeat viinit valmistetaan yksittäin kerätyistä rypäleistä, jotka ovat kehittyneet
ja kutistuneet lähes rusinoiksi.
CLASSIC
Vuosikerrasta 2000 alkaen saksalaisviineillä on ollut uusi kategoria: CLASSIC. Se tarkoittaa viinejä, jotka ovat keskitasoa laadukkaampia ja
kuivia. Ne on tehty klassisesta rypälelajikkeesta, esimerkiksi Rieslingistä, Silvanerista tai Spätburgunderista (Pinot Noir).
Viinitilojen nimet on jätetty tarkoituksella pois, jotta etiketit olisivat mahdollisimman selkeitä ja helppoja tunnistaa.
SELECTION
Selection-merkityt kuivat viinit tulevat tietyiltä viininviljelyalueilta ja niillä on oma vuosikertansa. Viinit valmistetaan rajoitetusta rypälesadosta, joka korjataan käsin, ja niitä testataan aistinvaraisesti normaalia enemmän. Ensimmäinen erä tulee myyntiin 1. syyskuuta sadonkorjuuta seuraavana vuonna, Viinejä on saatavilla vain rajoitettu määrä.