Ensimmäisessä äänestysvaiheessa kesällä 2016 noin 10 000 ihmistä antoi yhteensä yli tuhat erilaista ehdotusta kansallisruokafinalisteiksi. Ruoka-alan asiantuntijoista muodostettu raati valitsi suosituimmista ehdotuksista 12 kotimaista ruoka-aarretta: pitsa, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, kalakeitto, viili, karjalanpiirakka, mustikkapiirakka, paistetut muikut/silakat/ahvenet perunoilla, karjalanpaisti, graavi kala ja maksalaatikko.
Kansallisruoka valittiin finalistien joukosta uudella kansanäänestyksellä alkutalvella 2016. Äänestykseen saatiin noin 40 000 ääntä. Kansallisruokaäänestyksen järjestivät ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
Ohjeen helppoon pataruisleipään löydät täältä: Hapan pataruisleipä
Kansa ja raati samaa mieltä
Ruisleipä oli selvä voittaja lähes 10 000 äänellä. Se oli myös alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki. Nuorten suosikki oli myös muun muassa karjalanpiirakka, kun taas yli 60-vuotiaiden joukossa äänestettiin eniten karjalanpaistia ja paistettuja muikkuja tai silakoita muusilla. Mustikkapiirakka oli suosituin jälkiruoka kaikenikäisten keskuudessa.
Kansallisruoka valittiin kansanäänestyksellä. Äänestyksen tukena toimineen raadin tehtävänä oli varmistaa, että kilpailun finalistit edustavat monipuolisesti suomalaista ruokakulttuuria tarinoiltaan, raaka-aineiltaan ja valmistustavoiltaan. Raadin oma suosikki oli sesonkeihin soveltuva kalakeitto, joka sopii tarjoiltavaksi aina ruisleivän kanssa.
Suomi100 –juhlavuosi on ruisleivän vuosi
Kansallisruokaraati ehdottaa, että suomalaisen kulttuurin päivä eli Kalevalan päivä nimetään myös ruokakulttuurin päiväksi. Rukiin ympärillä toimivat yritykset ja yhteisöt ovat päättäneet nostaa erityisesti jokapäiväisen ruisleivän juhlinnan kohteeksi.
Raati innostaa maakuntien väkeä tuomaan myös erilaisia alueellisia erikoisuuksia esiin – sellaisenaan tai nykyaikaan tuunattuina.
Äänestys todisti ruisleivän ikonisen aseman suomalaisten sydämissä. Jokaisella meistä on siihen oma suhteemme ja tarinanne. Rukiin ympärillä tehtävä työ raaka-aineen kotimaisuuden varmistamiseksi sekä Suomen vahva osaaminen terveysvaikutuksista yhdessä uudentyyppisten napostelutuotteiden kehittämisen kanssa ennustavat rukiille hyvää tulevaisuutta. Ruisleivän lisäksi ruis näkyy monissa suomalaisissa erikoisuuksissa: mämmissä, kalakukossa, järvikalojen paneerauksessa ja vaikkapa ruisviskissä.
LÄHDE: STT
Lue lisää aiheesta aikaisemmista Himahellan postauksista:
Suomalainen ruoka -Mitä se tarkoittaa?
Pitsako Suomen kansallisaarre?
Ruisleivän puolesta liputtaen
Blonditiina
Keskustelu
Kommentoi