Suomi100_pöytä

Ruoalla on tärkeä rooli, kun Suomineitomme täyttää pyöreitä vuosia. Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi keittiömestarit Kim Palhus ja Arto Rastas suunnittelivat Suomi 100 -nimikkomenun, jota on tarjoiltu  juhlavuoden 2017 aikana Suomen ulkomaanedustustoissa. Linkki menun ruokaohjeisiin on tämän postauksen lopussa. 

Menu julkistettiin 24.8.2016 suurlähettiläskokouksen yhteydessä MTK:n tarjoamalla lounaalla, jonne minutkin oli kutsuttu ruokatoimittajana ja lehdistön edustajana. Menun valmistivat Suoman ulkomaanedustustojen kokit, jotka olivat olleet viikon ajan kurssilla Helsingissä. Ja kuten kuvastakin näkyy, heitä oli hotelli Presidentissä järjestetyssä tilaisuudessa aikamoinen joukkio. Kaikki eivät mahtuneet edes kuvaan.

MTK on järjestänyt Suomen suurlähetystöjen kokeille koulutuksia suomalaisesta ruokakulttuurista ja kotimaisten raaka-aineiden käytöstä jo kymmenen vuoden ajan.

Suomi100-ryhmä

Puhdasta ja villiä arktista ruokaa

Menun ovat suunnitelleet keittiömestarit Kim Palhus ja Arto Rastas. Suunnittelussa on huomioitu maamme pitkä ruoka- ja juomakulttuuri ja suomalaiset maut. Kaikissa ruokalajeissa maistuu Suomen puhdas luonto ja sen antimet villiruoasta viljaan.

”Suomalaisen arktinen ruoan hienoa tarinaa ja  viestiä kannattaa viedä maailmalle”, avauspuheenvuoron pitänyt MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoi.

Suomi100_menu

Juhlamenu on suunniteltu siten, että se voidaan toteuttaa eri kulttuuriympäristöissä ja eri maissa, joissa raaka-aineiden saatavuus voi olla vaihtelevaa.

Suomi 100 -menu sisältää pieniä cocktailpaloja, jotka nautitaan siman kera. Niistä löytyy niin savustettua muikkua, kirjolohenmätiä, riimisuolattua naudanfileetä kuin metsäsieniä ruissipsillä.

”Juhlavuosi onkin sitten yhtä vappua”, Kim Palhus naurahti esitellessään vieraille lounasmenun.

Alkuruoan lohi on graavattu ja sen jälkeen aromisoitu tervapastilleista valmistetulla emulsiolla. Kalan kanssa tarjottiin vihreää perunasalaattia sekä mummolasta tuttuja hölskytyskurkkuja. Lautasella on myös punaisia tippoja, jotka olivat punajuurisosetta.

Pääruokana tarjottiin karitsan ulkofileetä, kauralla täytetty kaalikääryle sekä männynkerkällä maustettua karitsanmakkaraa. Annoksen tumma maustepippurikastike vei ajatukset suoraan 70-luvun lapsuuteeni ja sen sunnuntailounaille. Ehkä saman retrotunnelman toi mieleeni koko annoksen ylöspano.

Suomi100_kollaasi

Brita-kakku on kosmopoliitti herkku

Suomi 100 -menun jälkiruokana oli Brita-kakku, joka oli koottu tilaisuutta varten Nuutajärvellä teetettyihin käsinpuhallettuihin laseihin. Näin saatiin esille myös suomalaista designia.

Brita-kakusta ja sen juurista käytiin mielenkiintoinen keskustelu Facebookissa aamutelevisiossa esitellyn menun jälkeen.

Viva-lehden entinen päätoimittaja Kaisa Peutere kirjoitti seinällään näin:

”Oli vuosi 1983, ja meillä Kodin Kuvalehdessä maisteltiin suuren leivontakilpailun satoa. Legendaarinen ruokatoimittaja Anja Sirkiä tuli toimitukseen ja puhkui innoissaan, että nyt tytöt saatte maistaa jotain käsittämättömän hyvää. Ja totta, Brita-kakku suli suussa! Makeiden leivonnaisten sarjan voittaja oli löytynyt. Kilpailun pääpalkintona oli kallis liesi, joka toimitettiin Brita-kakun reseptin lähettäjälle. Kun lehti ilmestyi, toimituksen puhelin pirisi. Sihteerimme joutui vastaamaan muutamalle kiukkuiselle soittajalle. Juttu oli nimittäin niin, että ruotsalaisia lehtiä seuranneet lukijat olivat bonganneet reseptin Damernas Världin sivuilta. No, reseptithän ovat kansainvälistä riistaa. Eivät ne lukijat olleet siitä palkinnosta kateellisia, mutta heitä harmitti se, että nyt heidän bravuurikakkunsa leviää koko Suomen keittiöihin. Ja niinhän siinä kävi. Se oli kaikkien aikojen leivontakilpailu!”

Itse olen törmännyt Brita-kakkuun Italiassa, jossa se tunnetaan Pinocchio-kakkuna. Ruoka on siis rajaton, kaikkia kansoja yhdistävä riemu.

Alla olevan linkin takaan löytyvät Kim Pallhusin ja Arto Rastaan suunnitteleman menun ruokaohjeet.

Linkki: Suomi 100 juhlamenun ohjeet

Satavuotiasta Suomea juhlitaan syömällä yhdessä

 ”Nyt suunniteltu juhlamenu on hyvä pohja, josta sekä alan ammattilaiset että kotikokit voivat luoda variaatioita eri tilanteisiin ja vuodenaikoihin. Menu antaa pohjaa kiinnostaville ruokatarinoille ja yhteisten pöytien keskusteluille”, Kim Palhus kertoo Ulkoministeriön tiedotteessa.

Ulkoministeriö on aktiivisesti mukana ja vie ruoka- ja juomakulttuurin sanomaa ruokadiplomatian keinoin eteenpäin.

”Suomalainen ruoka ja juoma ovat upea vientituote, jossa maallamme on paljon mahdollisuuksia”, sanoo Suomi 100 -suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi.

MTK ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö, ELO-säätiö ovat tehneet pari vuotta töitä Suomi 100 -juhlavuoteen kuuluvan #syödäänyhdessä -hankkeen tiimoilta.

Kohta Suomi täyttää pyöreät sata! Syödään silloin yhdessä!

Terveisin

Blonditiina