Viña San Pedro ja sibeliaaninen juhlaillallinen


Mitä yhteistä on säveltäjämestari Jean Sibeliuksella ja chileläisellä Viña San Pedro -viinitalolla? Molemmat viettävät parhaillaan 150-vuotis juhlavuottaan. Niinpä Viña San Pedroa maahantuova Pernod Ricard oli keksinyt naittaa nämä kaksi juhlakalua aisteja hivelevästi keskenään. Kapellimestari Veli-Antti Koivuranta ja pianisti Marko Hilpo sekä viinintekijä Matias Cruzat johdattelivat kutsuvieraat ravintola Savoyssa Sibeliuksen musiikin ja Viña San Pedron viinien siivittäminä sfäärihin, jotka hivelivät kaikkia aisteja.
Correa Albanon veljesten vuonna 1865 perustama Viña San Pedro on Chilen suurimpia viinintuottajia, joka on tehnyt paljon töitä luodakseen Chilestä vahvan ja monipuolisen viininvalmistajamaan. Yhteensä San Pedrolla on viininviljelysmaata yli 2 500 hehtaaria ja se omistaa yhden maailman suurimmista viinitarhoista, Curicó Valleyn alueella sijaitsevan 1 200 hehtaarin tarhan. Tältä tarhalta tulevat muun muassa Suomen tunnetuimman viinibrändin Gato Negro eli kissaviinit. Gato Negron lisäksi San Pedron viinitalo on tunnettu myös Castillo de Molina, 1865 Single Vineyard, Kankana del ElquiCabo de Hornos sekä luomuviinisarja 35 South Organic -viineistään. 
Viime vuonna  Wines of Chile Association valitsi Viña San Pedron “Vuoden Viinitaloksi 2014”.
Viinitalo täyttää siis tänä vuonna 150 vuotta ja juhlavuodesta kertova tarra näkyy Suomessa mm. Gato Negron ja Castillo de Molinan pulloissa.
Sibeliaaninen illallinen Savoyssa 
Juhlaillallisella meille tarjottiin mm. 1865 Single Vinyard Cabernet Sauvignon 2013 -punaviiniä, joka sai lokakuussa 2015 ilmestyneessä Decanterissa 90 pistettä. Alkosta tuota herkkua löytyy 16,88 euron pullohinnalla. Viinikirjoittaja Peter Richards oli otsikoinut juttunsa: ”Chlileläisen cabernet´n uudet kasvot”. Savoyn juhlaillallisella viini oli paritettu mureaksi haudutetun mustan possunniskan, tryffelillä maustetun hirssin ja savukylkiconsommén kanssa. Yhdistelmä oli erinomainen.
Elämyksiä ja yllätyksiä kaikille aisteille illallisella tuotti samalle ruokalajille  tarjottu viinivaihtoehto Kankana de Elqui Syrah 2011.  Kun pianisti Marko Hilppo taikoi pianostaan Sibeliuksen Valse Triste op. 44 sävelet, mielikuvitukseni lähti lentoon.  Tuo lakritsijuurinen, hieman lääkkeenomainen ja tummia marja-aromeja sisältävä viini toi mieleeni Alexandre Dumas nuoremman Kamelianaisen. (Ja rakastamani Verdin oopperan La Tarviata. Sorry Sibbe, että nyt satoi mielikuvissa väärään laariin!)
Blondilta vierähti kyynel poskelle
Vuonna 1848 ilmestynyt Kamelianainen perustuu Alexandre Dumas nuoremman omiin kokemuksiin. Viettäessään nuoruusvuosiaan Pariisissa 23-vuotias Dumas rakastui kurtisaaniin nimeltä Marie Duplessis. Duplessis oli Dumas’n rakastajatar syyskuusta 1844 elokuuhun 1845. Kaksi vuotta myöhemmin Duplessis kuoli tuberkuloosiin, aivan kuten Kamelianaisen päähenkilö Margueritekin. Kuolema oli siis niin Valse Tristessä kuin Kamelianaisessakin vahvasti läsnä. Puhumattakaan maistamassani tummasävyisessä viinissä.
En tiennyt Valse Tristen tarinaa, ennen kuin keskustelin mielikuvistani juhlaillallisen jälkeen pianisti Marko Hilpon kanssa. Hän kertoi, että Valse triste eli Surullinen valssi, on alun perin osa näytelmämusiikkia, jonka Jean Sibelius sävelsi hänen lankonsa Arvid Järnefeltin vuonna 1903 julkaisemaan näytelmään nimeltä Kuolema. Hilppo oli otettu Kamelianainen-mielikuvistani. Koska Valse Tristen tarina menee googlattuna ja copy paste -menetelmällä kopioituna näin:
”On yö. Poika, joka on ollut katsomassa hänen äitiään, joka potee sairauslomansa. Äiti on nukahtanut pelkästä väsymyksestä. Vähitellen punertava valo leviää läpi huoneen: kuuluu kaukainen ääni, joka on musiikkia: hehku ja musiikki ja valssin melodian virtaa kaukaa korville. Nukkuva äiti herää, nousee sängystä, ja hänen pitkä valkoinen vaate, alkaa liikkua hiljaa ja hitaasti edestakaisin. Hän heilauttaa kätensä ja kutsuu ajoissa musiikkia, ikään kuin hän olisi kutsumassa joukkoa näkymättömiä vieraita.
Kuoleva nainen sekoittuu joukkoon tanssijoita, ja hän pyrkii näkemään heidät, jotta ne katsoisivat häntä silmiin, mutta hämäristä vieraista ensin yksi ja sitten kaikki välttävät hänen katseensa. Sitten hän näyttää uupuvan loppuun sängyllään ja musiikki katkeaa.
Tällä hetkellä äiti kerää kaikki voimansa tanssia varten ja vetoaa tanssin avulla vielä kerran. Hänessä on nyt enemmän energisiä eleitä kuin aiemmin. Takaisin tulevat hämärä tanssijat ja villi, rytmi saa vallan. Outo hilpeys saavuttaa huippunsa, kun joku koputtaa ovelle, joka lentää auki; äiti lausuu epätoivoisen huudon; näkymättömät vieraat katoavat, musiikki hiipuu pois. Kuolema seisoo kynnyksellä. ”
Kun kuuntelin Valse Tristeä ja maistelin tuota mielikuvitustani kiehtovaa Syrah-viiniä, olin NLP-tulkintoineni siis aika lähellä sitä, mihin viinin ja musiikin parittamisella pyrittiinkin. Kyyneleet nousivat silmiini.

”Olet tosi helposti manipuloitavissa”, totesi vieressäni istunut, miespuolinen pöytäseurani. Tässä suhteessa en pistä herkkyyttäni pahakseni. 

Kommentit

Kommentoi juttua: Viña San Pedro ja sibeliaaninen juhlaillallinen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Instagram

  • De.Buris debut at Valpolicella! #tasteoftime @de.buris #winetraveller #visititaly
  • Lazy sunday at Lake Garda!  #bellaitalia🇮🇹 #visitgardalake #foodtraveller #winetraveller #visititaly🇮🇹
  • One night at Verona! #visititaly🇮🇹 #foodtraveller#winetraveller #bellaitalia🇮🇹 #visitverona
  • Swans of Lake Garda! #visitgardalake #visititaly🇮🇹 #wineraveler #foodtraveller
  • One Romeo and two Julias! #visitverona #romeoandjuliet
  • Pic Nic at Verona! #foodtraveller #winetraveller #visitverona
  • Making De.Buris vintage 2018! #tasteoftime #deburisdebut

blonditiina

X