Ikärsyrjintää kohdannut Katri, 58: ”Meillä konkareilla olisi nuorille paljon annettavaa”

Katri, 58, suunnitteli tekevänsä töitä reilusti yli kuusikymppiseksi. Sitten hän törmäsi ikäsyrjintään. Kysyimme asiantuntijalta neuvoa Katrin tilanteeseen.

”Olin juuri kuullut, että työnantajani oli myynyt osastomme työntekijät toiseen firmaan. Olin ollut samassa työpaikassa yli 20 vuotta ja kuvittelin jatkavani yrityksessä eläkkeelle asti.

Alkujärkytyksestä toivuttuani olin toiveikas. Uusi yritys oli sitoutunut työllistämään meidät vuodeksi, ja uskoin, että saisin jatkaa yrityksessä vuoden jälkeenkin. Ehtisinhän siinä ajassa osoittaa, kuinka hyödyllinen olin yritykselle. Hain firman sisäisessä haussa useampaakin paikkaa, mutta tuloksetta.

Lopulta vuosi kului, ja jäin ensimmäistä kertaa elämässäni työttömäksi. En kuitenkaan lannistunut. Nuorempana sain töitä heti ensimmäisestä haastattelusta ja uskoin, että totta kai niin käy tälläkin kertaa: eihän kukaan voi olla ottamatta näin mahtavaa tyyppiä.

Olen suorittanut monta tutkintoa, puhun neljää kieltä, ja minulla on kansainvälistä työkokemusta. Lisäksi olen luova ja hyväntuulinen ihminen, joka panee tuulemaan.

Vähitellen minulle alkoi kuitenkin valjeta, millainen on 58-vuotiaan asema työmarkkinoilla. Viimeisten kolmen vuoden aikana olen hakenut lukemattomia työpaikkoja, mutta minut on kutsuttu vain kolmeen työhaastatteluun. Viimeisin niistä oli pari viikkoa sitten, ja rekrytoijan ensimmäinen kysymys kuului: ’Mikäs se sinun syntymävuotesi olikaan?’ Mitään ei ole kuulunut, vaikka paikasta luvattiin ilmoittaa pian. Toisessa haastattelussa kysyttiin, miten jaksaisin tulla aamulla kuudeksi töihin. Eipä tainnut haastattelija tietää, että juuri me ikäihmisethän heräämme usein aikaisin.

Viime vuonna menin erääseen firmaan työharjoitteluun. Esimies antoi ymmärtää, että saisin heiltä työpaikan, kunhan firmalla alkaa mennä paremmin. Kun harjoittelu sitten alkoi lähestyä loppuaan, kävi ilmi, että yritykseen oli tulossa uusia, minua nuorempia tyyppejä.

 

Vuodet näkyvät ja palkkaus on yksi syy ikäsyrjintään

En keksi työttömyyteen muuta syytä kuin ikäni. Ikääntymisen merkkejä ei voi piilottaa. Työhaastattelussa kysytään aina, mitä aiot tehdä viiden vuoden päästä. Jos kuusikymppinen sanoo, että haluan olla teillä töissä, kukaan ei usko. Jos taas sanoo haluavansa olla silloin eläkkeellä, ei ainakaan saa töitä.

Työhakemukseen vastataan usein sanomalla, että ’paikkaan oli satoja hakijoita’. Se voi olla totta, mutta on sula mahdottomuus, että joku pari-kolmekymppinen olisi kokeneempi kuin minä.
Palkkaus on varmasti yksi syy ikäsyrjintään. Nuoret suostuvat tekemään töitä halvalla. Minä sain edellisessä työpaikassani noin 4 500 euron kuukausipalkkaa. Ansiosidonnaiseni on noin 2 300 euroa kuussa.

Ilmeisesti ansiosidonnaista enemmän palkkaa pyytävä ihminen on nykyisin työnantajan silmissä ahne. Ne entiset kollegani, jotka ovat saaneet töitä, ovat joutuneet tyytymään aiempaa pienempiin palkkoihin.

Rahan jako avioliitossa

Kustannuksista säästäminen on lyhytnäköistä

Meidän konkarien ansiosta varsinkin nuoret yritykset säästyisivät paljolta sähläämiseltä. Virheistä oppii, ja siksi meillä ikääntyneillä olisi nuoremmille paljon opetettavaa.

Tiesin harjoittelupaikassanikin heti, mikä toimii ja mikä ei, ja osasin esimerkiksi puuttua retuperällä olleisiin toimistorutiineihin.

On luovuutta, että ihmisellä on paljon tietoa, jota hän osaa yhdistellä. Siinä me konkarit olemme hyviä, sillä tietovarasto kasvaa iän myötä. Meillä on jumalattomasti osaamista, jolla nostaa tämä maa suosta. On tuhlausta jättää se käyttämättä.

Olen harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä, mutta riskit ovat liian suuret. Meillä on iso talo, eikä yrittäjänä niin vain maksella vastikkeita. Lisäksi tuemme lapsiamme taloudellisesti.

Olin aina suunnitellut jatkavani töissä niin pitkään kuin voin, jopa yli eläkeiän. Tässä tilanteessa kuitenkin odotan vain sitä, että voin jäädä mahdollisimman pian eläkkeelle ja muuttaa ulkomaille.”

Psykologi Erika Heiskanen Katrin tilanteen: voitko tehdä iästäsi vahvuuden?

”Joskus on todella vaikea ymmärtää työmarkkinoiden käyttäytymistä. Miksi työnantajat haluavat palkata pääosin nuoria ja kokemattomampia?

Työnantajat saattavat olla huolissaan kokeneempien henkilöiden muutosvalmiudesta. Monenlaista nähneet työntekijät osaavat esittää enemmän tarkentavia kysymyksiä tulevista muutoksista. Joskus se tulkitaan vastarinnaksi.

Muutosten vastustaminen ei sinänsä liity ikään vaan on ennemminkin yksilön ominaisuus, vaikka aiemmat muutokset ovat saattaneet tehdä työntekijän varovaiseksi. Uusiin ideoihin ei silloin jaksa suhtautua yhtä vilpittömällä innolla kuin aikaisemmin.

Ehkä voit työhakemuksessasi ottaa suoraan puheeksi sen, millaisia kokemuksia sinulla on muutoksista ja miten niihin yleensä suhtaudut. Kuvauksen on hyvä vastata todellisuutta, sillä taitava haastattelija pystyy kaivamaan esille ”todellisen luontosi”.

Toinen ajankohtainen tekijä työnhaussa ovat kyvyt, valmiudet ja kokemus sähköisistä palveluista ja työkaluista. Me vanhemmat olemme syntyneet toisenlaiseen todellisuuteen kuin diginatiivit, joiden maailmassa kännykät ovat aina olleet. Tämä on olennaista. Monessa yrityksessä digitaalisuus huolestuttaa. Johtoa myöten pelätään, että jäädään kehityksessä jälkeen tai että sähköiset palvelut tekevät yrityksen palvelut tarpeettomiksi.

Miten tässä todellisuudessa edistää työnsaanti edellytyksiään? Voisitko tehdä tästä näennäisestä heikkoudesta vahvuutesi? Oletko jo kokeillut, minkälaisen vastakaiun saat hakemuksellesi, jos otat ikäsi esille heti kärkeen? Jos se olisikin sinun valttisi? Olet selvästi liiketoimintalähtöinen, puhut kirjeessäsi palkkakustannuksista sekä luovuudesta ja tuottavuudesta. Osoita tämä myös hakemuksessasi.Karttunutta kokemusta voi hyödyntää. Mitä muuta voisit tehdä? Olisiko sinusta iloa jonkin nimekkään henkilön henkilökohtaisena avustajana? Sinulla tuskin jää sormi suuhun yllättävissäkään tilanteissa. Kuulostat siltä, että kestät painetta hyvin. Entä avoin hakemus tulla yritysmummoksi laittamaan hommat kuntoon, vaikka vielä nuori oletkin? Tai perusta osuuskunta kohtalotoveriesi kanssa? Iän ja kokemuksen voi tuoda esille vahvuutena.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 17/2016.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Ikärsyrjintää kohdannut Katri, 58: ”Meillä konkareilla olisi nuorille paljon annettavaa”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X