Näyttelijän elämänmuutos: uni ohjasi insinöörin ammattiin

Oudot unet sysäsivät näyttelijä Susanna Mikkosen, 50, vaihtamaan ammattia. Unet myös kertoivat Salatut elämät - ja Kumman kaa -sarjoista tutulle näyttelijälle, että hän oli tehnyt oikean päätöksen.

”Valmistuin Teatterikorkeakoulusta näyttelijäksi vuonna 1995, minkä jälkeen tein paljon erilaisia näyttelemiseen liittyviä töitä. Noin kymmenen vuotta sitten aloin kuitenkin nähdä kummallisia unia. Eräässä unessa keittiön lattialla makasi nainen, jolla ei ollut lainkaan käsiä tai jalkoja. Heitin avuttomalta vaikuttaneen torsonaisen ikkunasta ulos, sillä en halunnut nähdä sitä. Auki olevasta ikkunasta kuulin, miten hän pyysi apua hiljaisella äänellä.

Uni oli minulle vahva herättäjä, sillä yleensä unessa esiintyvät ihmiset edustavat jotakin oman persoonallisuuden puolta. Vaikka olin saanut tehdä paljon mieluisia töitä, ymmärsin yhtäkkiä, että olin todella uupunut. Olin vetänyt kolme vuotta apurahan turvin taideprojektia palvelutaloissa. Kun projekti loppui, tunsin olevani tyhjän päällä ja väsynyt hakemaan uusia apurahoja. Pahimmillaan näyttelijän työ oli myös sitä, että minun piti odottaa, että joku ottaisi yhteyttä ja tarjoaisi työtä. Passiivinen odottaminen tuntui turhauttavalta.

Näkemäni unen myötä oivalsin, että en enää kokenut olevani kokonainen. Jokin sisälläni oli pitkään huutanut apua, mutta en ollut kuullut sitä. Kaipasin aktiivisempaa otetta elämääni.

Sama viesti toistui unissani seuraavien vuosien aikana, mutta niiden symboliikka liittyi autolla ajamiseen. Eräässä unessa ajoin autoa, jonka koko tuulilasi oli peitetty pahvilla. Siinä oli vain pieni rakonen, josta näki juuri ja juuri ulos. Toisessa unessa ohjasin rattia varpaillani.
Molemmat unet vahvistivat käsitystäni siitä, että en ollut enää täysillä itse ohjaamassa elämääni.

Vahvat viestit saivat minut kiinnostumaan unista niin paljon, että päätin mennä kahden uniohjaajan Anne Lindholm-Kärjen ja Kirsi Virkkusen vetämään unitietoisuusryhmään. Siellä aloin tutkia unia yhdessä muiden kanssa.

Tietoisuusryhmä opettaa

Ryhmässä opin ymmärtämään uniani entistä paremmin. Ennen kuin avasin silmäni aamulla, kävin yön aikana nähdyn unen läpi. Sen jälkeen kirjoitin pääkohdat paperille. Joskus annoin unen myös tietoisesti jatkua vielä heräämisen jälkeen, sillä halusin tietää, miten siinä käy.

Vähitellen aloin oivaltaa unieni viestejä selkeämmin. Ne opettivat minut näkemään asiat, jotka elämässäni eivät toimineet, kuten tunteen siitä, että en käyttänyt koko kapasiteettiani.
Samalla monet unet loivat myös luottamusta tulevaisuuteen. Eräässä unessa näin suuren kangaspakan. Kun aloin kääriä sitä auki, huomasin, että siihen oli valmiiksi kiinnitetty paljon erilaisia kaavoja. Minun piti vain leikata ne irti ja ommella yhteen. Vakuutuin, että elämällä oli minua varten uusia suunnitelmia, vaikka en itse pystynyt niitä vielä näkemään.

Muutamaa vuotta aiemmin olin sattumalta saanut asiakaspalvelutyön eräästä rakennusalan yrityksestä. Yllättäen huomasin kuitenkin kiinnostuvani itse rakennusalasta ja halusin tietää siitä yhä enemmän.
Viime syksynä oivalsin, että sisälleni oli syttynyt kipinä opiskella insinööriksi. Vaikka olin lukiossa opiskellut pitkän matematiikan, tekninen ala ei ollut nuorena edes juolahtanut mieleeni. Päätin kuitenkin uskaltautua rakennusinsinöörikoulutuksen pääsykokeisiin.

Näyttelijä uudelle uralle

Kun tieto opiskelupaikan saamisesta tuli, en aluksi meinannut uskoa sitä. Uran vaihtaminen viisikymppisenä tuntui suurelta hypyltä tuntemattomaan.

Pian tiedon jälkeen näin kuitenkin unen, jossa ajoin jälleen autoa. Se eteni hitaasti kuin siinä olisi käsijarru päällä. Siihen oli myös kiinnitetty valtavan suuri kaapeli, joka oli täynnä johtoja. Kaapeli oli niin pitkä, että en edes pystynyt näkemään sen toista päätä.

Jatkoin kuitenkin sinnikkäästi matkaa, ja jossakin vaiheessa kaapeli irtosi autosta. Matkanteko helpottui heti, ja yhtäkkiä olin vapaa kulkemaan. Aamulla kun heräsin, oloni oli hyvin kokonainen ja keveä. Tunsin jättäneeni kaiken vanhan taakseni ja olevani valmis aloittamaan uuden vaiheen elämässäni.

Olen onnellinen, että unet ovat pakottaneet minut olemaan rehellinen itselleni. Ne ovat kertoneet asioita, joita en ole valveilla ollessani pystynyt näkemään. Ne ovat kuitenkin aina olleet minun puolellani ja ohjanneet minua onnellisempaan elämään.”

Juttu on julkaistu Kotilieden numerossa 4/18.

Keskustelu

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.