Näin vanhojentanssipuku on muuttunut: Katso kuvat Kotilieden toimittajien vanhojentanssimekoista
Vanhojentanssipuku on muuttunut vuosikymmenten myötä. Ennen tanssittiin oikeasti vanhassa asussa, nykyään mekot ovat pastellisia tanssiaisunelmia. Yhtä kaikki – vanhojentanssit ovat aina ollut tulvillaan nuoruuden iloa!
Vanhojentanssipuku on muuttunut rutkasti vuosien varrella. Siinä missä 1970-luvulla pukeuduttiin oikeasti vanhoihin asuihin, 2010-luvulla unelmien tanssiaispukuun käytetään satoja euroja.
Kotilieden toimitus kaivoi kotialbumeistaan kuvat vanhojentanssipuvuistaan. Katso, millaisissa puvuissa eri vuosikymmenillä on tanssittu!
Lue myös: Katso video: Aivoinfarktista toipunut Aira Samulin tanssii taas!
Tältä näytti vanhojentanssipuku vuonna 1976
”Kuvat ovat vuodelta 1976. Puku löytyi Arkadiankadulta Helsingistä, pukuvuokraamosta. Siihen aikaan puvut olivat vanhoja, tämä asu on vuodelta 1920.
Tanssiaispäivänä heräsin aikaisin aamulla mennäkseni kampaajalle. Kampaajallakäynti oli kohdallani todella harvinaista. Äidin luottokampaaja Ruskeasuolla tupeerasi ja kääräisi pitkät hiukseni valtavalle nutturalle, joka ei tuntunut ihan omalta. Asuuni kuului vielä muhkea hattu. Tanssiessa koko pää tuntui aika painavalta, eikä muutenkaan ollut kovin notkea olo. Niin taisi syntyä sopivan pidättyväinen 1900-luvun alun look.”
Tanssahtelua äidin ompelemissa helmoissa vuonna 1991
”Tanssin vanhat vuonna 1991 Töölön yhteiskoulun lukiossa. Pukuni oli äidin ompelema. Kangas oli silkkiä, joka oli tuotu Sri Lankasta. Äiti teki minulle kampauksen ja tein itse meikin. Olin ollut 15-vuotiaana mannekiinikurssilla, jolla opeteltiin myös meikkaamista.”
Tansseissa Tuulen viemää -tyylillä vuonna 1995
”Lempileffani oli Tuulen viemää, ja ihailin erityisesti Scarlett O’Haran räiskyvää persoonaa. Tietenkin halusin vanhojentansseihin Tuulen viemää -puvun, joka jäljitteli mahdollisimman tarkasti BBQ at Twelve Oaks -pukua. Halusin päivän prinsessana, koska olin 16-vuotiaan varmuudella päättänyt, etten ikinä mene naimisiin enkä siis tule saamaan ikinä hääpukua!”
Ystävän ompelemassa vanhojenpuvussa vuonna 1996
”Vanhojentanssipukuni teki pari vuotta vanhempi ystäväni, joka opiskeli tuolloin ensimmäistä vuotta pukuompelija-vaatturiksi ammattikoulussa. Vanhojentanssipuku taisi olla joku hänen koulutyönsä.
Olin etukäteen ajatellut, että en halua tanssia koko vanhojentansseja, sillä mielestäni koko perinne oli ärsyttävä, vanhoillinen ja pinnallinen. Ärsytti myös se, että piti alkaa metsästää paria tansseihin. Viime hetkellä päätimme kavereiden kanssa mennä ensimmäiselle liikuntatunnille, jossa vanhojentanssiparit muodostettiin. Muutama poika oli vielä ilman paria ja opettaja usutti meidät toisillemme. Harmitti, että en ollut itse proaktiivisempi, sillä sain jäljellä olevista pojista kaikista lyhyimmän, vaikka olen itse yli 170-senttinen.
No, parini paljastui mukavaksi mutta hyvin hiljaiseksi pojaksi, joka ei puhunut minulle oikeastaan mitään koko talven kestäneiden tanssiharjoitusten aikana. Pituusero-ongelmat realisoituivat tietenkin h-hetkellä eli vanhemmille järjestetyssä vanhojentanssinäytöksessä. Tangon taivutuksessa poika taivutti minua niin syvään (ja minähän, silloinen korkeushyppääjä taivuin!), että pääni kolahti kuuluvasti lattiaan! Onneksi ei taju lähtenyt.
Illalla jatkobileissä tanssiparinikin rentoutui puhumaan. Muistaakseni nauroimme yhdessä tuolle taivutukselle.”
Nettikaupasta tilatuissa helmoissa vuonna 2013
”Mietin pitkään, haluanko osallistua vanhojentansseihin, koska koin ongelmallisena sen, miten paljon rahaa tyttöjen oletetaan laittavan tansseihin tälläytymiseen. Lopulta tilasin mekon yhdysvaltalaisesta nettikaupasta (sama mekko olisi maksanut kaksinkertaisen summan kotimaisesta liikkeestä ostettuna), lainasin kengät kaverilta ja meikkasin itse. Silti tanssit maksoivat useita satoja euroja.
Vanhojentanssi-ilta oli kuitenkin mukava, vaikka kommelluksilta ei aivan vältytty. Kesken valssin vannehameestani nimittäin irtosi toinen vanne. Kiikutin sen paniikissa tanssien välissä eturivissä istuneelle miehelle. Myöhemmin sain kuulla, että hän oli ammattikoulun rehtori.
Mekolle tuli onneksi toisenkin kerran käyttöä, kun ystäväni pyysi minut malliksi kuvaamataidon valokuvauskurssin lopputyöhönsä.”
Kommentoi
Kommentoi juttua: Näin vanhojentanssipuku on muuttunut: Katso kuvat Kotilieden toimittajien vanhojentanssimekoista
Tyttäreni tanssiaispuku oli vuokrattu Helsingin kaupunginteatterista ja oli Les Miserables-musikaalista ja todella kaunis liilapohja ja pitsipäällä!! Täytyy sanoa että se erottui joukosta selkeästi ja oli ehdottomasti tanssien kaunein puku!! Tyttäreni oli kaverillaan yötä ja tuli seuraavana päivänä kotiin puku päällä! Bussissa pikkukoululaiset, tytöt, kysyivät kuskilta kuiskaten: onko tuo oikea prinssessa? Kuski vastaa, että kyllä se on oikea ja kun tyttäreni pää nuokahtaa väsymyksestä pikkutytöt kysyvät kuskilta: onkohan prinsessa väsynyt ja kuski on mukana jutussa ja kertoo että prinsessa on varmaan tanssinut koko yön!! Tytöt katselevat herkeämättä ja ihmettelevät kovasti! Niin se vaan prinsessa matkusti bussilla, ei ollut kurpitsavaunuja!