Tarinat

Ota kantaa: naiset voittivat kunnallisvaaleissa – mutta muuttuuko kunnissa mikään?

Naiset etenivät kevään 2017 kuntavaaleissa historiallisen hyvin: kesäkuussa työnsä aloittavien uusien valtuustojen jäsenistä peräti 39 prosenttia on naisia. Mutta muuttuuko naisten voiton myötä mikään? Ota kantaa!

Kummallisen hiljaa on oltu siitä, että naiset voittivat kevään kuntavaaleissa, miksihän? Olemmeko keskittyneet vain pohtimaan hallituksen naisministerien vähäistä määrää, emmekä huomaa ruohonjuuritason muutosta?

50 vuodessa kuntaelämä on muuttunut melkoisesti: vuonna 1968 naisia oli valtuutetuista vain 10,7 prosenttia, nyt ennätykselliset 39 prosenttia.

Naiset voisivat tulevaisuudessa nousta helposti valtuustojen enemmistöksi, jos naiset äänestäisivät toisiaan, sillä kuntavaalien äänestäjistä 61 prosenttia oli naisia.

Naisenemmistö on nyt 26 valtuustossa entisen kolmen paikkakunnan sijasta. Naisvaltaisimmat kunnanvaltuustot ovat Inarissa ja Outokummussa.

Lähes 280 kuntaa on kuitenkin yhä miesenemmistön käsissä.

Vihreät naiset voittivat, perussuomalaiset miehet hävisivät

Jos haluaisi vetää mutkat suoriksi, naisten voitto näyttäisi johtuvan vain yhden puolueen noususta ja toisen tappiosta. Naisvaltainen Vihreät sai suuren vaalivoiton ja Perussuomalaiset, jonka on vaikea saada naisia ehdokkaiksi, oli suuri häviäjä.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Saattaa olla, että sosiaali- ja terveysalan uudistus sote on saanut naiset uurnille uusin mielin, sillä uudistus on todella merkittävä monille naisvaltaisille aloille.

Entä miten pienipalkkaisia, kunnissa työskenteleviä naisia kurittanut kilpailukykysopimus on vaikuttanut äänestämiseen?

Naisnäkökulma ei ollut vaaleissa näyttävästi esillä vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista lukuunottamatta, vaikka näissä vaaleissa oli ensimmäistä kertaa mukana Feministinen puolue. Puolue perustettiin vasta vuonna 2016. Se ehti nippa nappa vaaleihin ja sai puheenjohtajansa Katju Aron läpi Helsingin valtuustoon.

Lautakuntien naiskiintiöt ovat parantaneet päätöskulttuuria

Kunnat ovat todella tärkeitä tasa-arvon edistäjiä. Suomessa on edelleen kuntia, joissa naisten on vaikea edetä. Siksi lautakuntien nais- ja mieskiintiöt ovat olleet merkittävässä asemassa, kun vallankäytön miehisiä rakenteita on murrettu.

Joissakin kunnissa ei ole luovuttu esimerkiksi subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta tai kasvatettu päiväkotien ryhmäkokoja, vaikka maan miesvaltainen hallitus on näin linjannut.

Johtuvatko nämä kuntien itsenäiset päätökset naisista vai valtapuolueiden politiikasta, vaikea sanoa. Mutta varmaa on, että kuntapäättäjien arvot näkyvät arjessa konkreettisina tekoina.

Asiantuntijana akatemiatutkija Johanna Kantola, joka aloittaa elokuussa Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professorina.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 11/17.

Mitä mieltä sinä olet? Osallistu keskusteluun ja kerro kommenttikentässä, mikä naisille tärkeä asia pitäisi korjata sinun kotikunnassasi!

Lue myös: Tämän takia naisen kannattaa aina äänestää toista naista