Porsimishäkkejä ja parsinavettoja on Suomessa jatkossakin – Onko oikein sulkea silmänsä eläinten kärsimykseltä?
Miten sika eroaa koirasta? Ei oleellisesti, mutta toista ihminen kiduttaa ja toista rakastaa. Tehotuotantotiloilla possut kärsivät yhä häkeissään ja lehmät parsinavetoissaan. Uusi eläinsuojelulaki ei ole tuomassa tähän parannusta.
Pehmeän pahnueen keskellä emakko tonkii itse tekemäänsä pesää. Tuore äiti kellahtaa sinne imettämään poikasiaan.
Sen jälkeen se lähtee ”käymään kylillä”: siat laiduntavat luonnossa laajoilla alueilla. Kun porsaat ovat 13–17 viikon ikäisiä, emakko vieroittaa ne, mutta jälkikasvu elää perheryhmässään vielä ainakin seuraavan vuoden.
Näin sika toimii, jos sen annetaan toteuttaa luonnollista käytöstään.
Maa- ja metsätalousministeriössä on meneillään eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Laissa ovat yhä sallittuja lehmät ahtaasti kytkettynä pitävät parsinavetat ja porsimishäkit, joissa siat eivät pääse edes kääntymään. Niitä ei näillä näkymin olla kieltämässä.
Eläintutkimus on viime vuosikymmeninä harpponut eteenpäin. Siitä ei vain haluta puhua. Esimerkiksi siat ovat kognitiivisesti monimutkaisia eläimiä, jotka jakavat monia piirteitä älykkäinä pitämiemme eläinten kanssa. Joissakin tutkimuksissa sika on todettu älykkäämmäksi kuin koira tai pikkulapsi.
Silti niitä kohdellaan tuotantovälineinä. Esimerkiksi porsimishäkit estävät emakoilta pesänrakentamisen ja kanssakäymisen porsaiden kanssa, vaikka nämä ovat sialle voimakkaita tarpeita.
Uudessa laissa ongelmia
”Porsimishäkit ovat eläinsuojelulain suurin ongelma”, Helsingin yliopiston eläintutkija Camilla Munsterhjelm sanoo.
Vaihtoehto kuitenkin olisi: porsituskarsina, jossa eläimillä olisi tilaa liikkua ja porsaita suojaisivat pehmikkeet ja aidat.
Tehotuotannossa pikku porsaat vieroitetaan emostaan 4–6 viikon imetysajan jälkeen. Tästä noin viikon sisällä emakko tiineytetään uudelleen. Kolmasosan tiineysajastaan se viettää ahtaassa tiineytyshäkissä. Sen uusi laki ehkä kieltää.
Munsterhjelmin mukaan tiineytyshäkin käyttö johtuu siitä, että aikuiset emakot eivät tule aina toimeen keskenään. Ryhmäkarsina edellyttää sikafarmarilta taitoa ja halua valvoa eläimiä.
Mutta miksi laki ei edellytä pientä tiineytyskarsinaa? Sen raoista emakko voisi nuuhkia ja koskettaa lajitovereitaan. Se tuskin olisi kalliimpi kuin metalliputkista koottu häkki.
Vaeltavan eläimen lihaa?
Luomulihan hintaa nostaa vaatimus luomurehusta. Samoin kuin kananmunien ja maidon kohdalla myös lihaa pitäisi voida ostaa monipuolisemmin erilaisilla hyvinvointitakuilla, esimerkiksi isommassa karsinassa kasvaneen sian lihaa tai pihatossa jaloitelleen naudan lihaa. Eläimien kärsimys vähenisi ja suomalainen tuottaja tienaisi paremmin.
Miten ihminen muka eroaa muista eläimistä, jos hän ei edes kykene ymmärtämään, että eläimet ovat tuntevia ja kärsiviä olentoja, eivät esineitä?
Lähteet: elaintieto.fi ja Marino, Colvin: Thinking Pigs: A Comparative Review of Cognition, Emotion, and Personality in Sus domesticus (Emory University, USA).
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 23/2017.
Mitä mieltä olet? Kommentoi ja osallistu keskusteluun!
Kommentoi
Kommentoi juttua: Porsimishäkkejä ja parsinavettoja on Suomessa jatkossakin – Onko oikein sulkea silmänsä eläinten kärsimykseltä?
Tällaista kyselyä ja pohdintaa olen jo aikoja sitten odottanut naistenlehden toimitukselta,mutta niinköhän Kotiliesikin seuraavien viikkojen ruokasivustoilla jatkaa possunliha-ja kinkkureseptien julkaisua,koska niin on aina tehty.Entäpä nykyinen ruokasivustojen ”lempilapsi” broileri,jonka voittokulku jatkuu,vaikka senkin tuotanto on eettisesti täysin kestämätöntä?Näkisinpä sen päivän,että ruokatoimittajat arvostaisivat reseptiesittelyissään maun ja edullisuuden rinnalla tasavertaisena kriteerinä tuotantotapaa.Tämän keskustelun pitäisi jatkua edelleen eikä jäädä yhden numeron kertaheitoksi.Koska tämä muka sivistynyt kansakunta herää Ruususen unestaan kyselemään,miten kohtelemme lautasellemme päätyviä lemmikkiemme vertaisia viisaita,tuntevia olentoja?Lisää eläioikeusasiaa Kotilieteen toivoen
Hei! Kiitos Pirkko viestistäsi. Jutussa tarkoitukseni oli herättää keskustelua lihan tuotantotavoista ja eläimistä tuntevina ja kärsivinä olentoina, ei nostaa esille keskustelua lihan syönnistä eettisenä valintana. Se onkin jo iso keskustelun aihe! Uskon, että sekasyöjillekin on merkitystä sillä miten liha on tuotettu. Kaikille ei toki ole.T. Else Turunen, toimittaja
Odotan todella paljon parannuksia uuteen eläinsuojelulakiin, jota onkin odotettu jo vuosia. Pelkään kyllä pahoin, että uudistukset jäävät todella vähäisiksi. Tuotantoeläinten olot ovat surkeat, surullista miten ihminen kohtelee eläimiä. Jo pienillä muutoksilla, kuten todella esimerkiksi emakkojen porsintakarsinoilla annettaisiin eläimelle mahdollisuus luontaiseen käyttäytymiseen, huolehtia ja hoivata jälkikasvuaan. Parsinanavetat ja porsimishäkit tulisi ehdottomasti kieltää uudessa eläinsuojelulaissa. Samaa mieltä kuin Pirkko, median tulisi nostaa rohkeasti eläinoikeusasiaa enemmän esille…
Kiitos Anne V. kommentistasi. Se lämmitti mieltä. Harmillisesti lain valmistelu on kestänyt ja vielä kestää. Asia on niin monimutkainen ja lihan tuottajien näkökulma pitää myös huomioida, että he jaksavat tehdä työtään eläimiä hyvin kohdellen eivätkä väsyisi.
Tosi surullista,kamalaa ja sitten tuo jatkuva tiineyttäminenki emakolla ;(
Hienoa, että lehti toi esille tämän asian. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa eläinten oloihin vaikka söisikin lihaa. Voi ostaa naudanlihaa suoraan tilalta, jossa eläimet elävät pihatoissa tai sianlihaa tilalta, joka ei käytä porsimishäkkejä ja jossa eläimet pääsevät ulkoilemaan. On myös tiloja, jotka kasvattavat kukkopoikia lihaksi ja joissa eläimet ulkoilevat tarhassa. Munien osalta kannattaa suosia ulkokananmunia tai luomua.
Juuri näin,Vivikka:sekasyöjä on velkaa puolustuskyvyttömille eläimille sen,että näkee vaivaa lihan alkuperän suhteen ja syö vapaana juossutta riistaa tai hankkii tuotteet tiloilta,joissa eläimet saavat elää lajityypillisesti.Itkettää verrata näitä betonialustoilla ja mikä karmeinta,porsitushäkeissä turhautuvia possuja lapsuuskotini pahnoilla ja kesäisin ulkona tonkiviin touhuajiin.Ja miksi nautaeläimellä on jalat,jos niille ei koko elämän aikana ole käyttöä.Parsilehmille on kyllä olemassa muodollinen laidunnusoikeus,mutta viljelijä voi kieltäytyä siitä eri perustein.Paradoksaalista kyllä,parhaiten taitavat lehmien asiat olla nykyisissä tehohalleissa lypsyrobotteineen,kun sentään on vapaus liikkua.
Siis tämä eläinten kohtelu ei vaan voi olla totta tälläisessä hyvin vointi valtiossa!!! Päättäjät ja kansanedustajien käsissähän tämä eläinten kohtalo on. Selvittäkää ensin ehdokkaan mielipide eläimistä, ennenkuin äänestätte!
Käsittämätöntä harkitsemattomuutta Kotilieden kaltaiselta lehdeltä lähteä julkaisemaan näin ohut, tietämätön ja räikeästi mielipiteellinen kirjoitus!
Tässä arvostellaan KOTIMAISTA ammattitaitoa! Hävettää kirjoittajan ja lehden puolesta.
Onnea Suomi 100, terveisin Kotiliesi.
Eihän tässä sormella osoitettu tuottajia vaan lakia,joka ilmeisesti uudessa muodossaankin tulee sallimaan nämä eläinkärsimystä aiheuttavat käytännöt.Uskaltavatko jutusta herneen nenäänsä vetäneet katsoa kirkkain silmin kuvaa vaikkapa tiineytyshäkkiin ahdetusta emakosta ja syyttää Kotiliettä harkitsemattomuudesta.Totuuttako pitäisi paeta? On erittäin olennainen kysymys,miksi laki sallii näin eriarvoisen suhtautumisen lemmikkeihin ja tuotantoeläimiin.Tästä on mediassa vaiettu jo tarpeeksi kauan,joten pää pois pensaaasta.
Jaahas on sitten näemmä kotiliäteenkin päässyt pesiytymään neonpunavihreäsosialistieläinaktivisteja.Voiskos mitenkään tarkistaa faktoja muualtakin kuin animalian yms.”luotettaviltatiedon”lähteiltä. Mikä ihmeen vimma on aina syyttää suomalaisia viljelijöitä eläinten rääkkäämisestä ?ilman mitään oikeaa tietoa asioiden oikeasta tilasta. Ja yleensä suurimmat syyttelijät eioo eläissään käyneet maatilalla/maalla? Suomessa on maailman tiukimmin valvottu maatalous tuotanto ja varsinkin kotieläintuotanto ja se on fakta. Eläinlääkärit suorittavat lakisääteisiä tarkastuksia vuosittain kotieläintiloilla. Ja heillä on myös mahdollisuus pistotarkastuksiin jos on tarvetta epäillä jotain.Kaikesta toiminnasta on pidettävä kirjanpitoa pilkun tarkasti jotta tilalla säilyy tukioikeudet. että kyllä on tuotanto ja varsinkin elintenpito todellakin tarkkaan valvottua. Tiätääkseni parsinavetoiden rakentamiseen ei enää saa tukea,joten ne poistuvat sitämukaa kuin tilat lopettaa…eikä se pihattokaan oo mikään autuaax tekevä ,itseasiassa on todistettu että lehmillä on vähemmän utaretulehduksia parinavetoissa …Tiätääkö muuten kukaan miksi alunperin on porsitushäkit keksitty? no?? tiätääkö??? porsaiden suojaksi emoltaan. nämä kun käydessään makaamaan tallovat alleen ja hengiltä omia porsaitaan sekä syövät omia porsaitaan!! kyllä ,sika on sekasyöjä kuten ihminenkin se syö lihaa ja kasviksia kun niiä eteen sattuu. ja mikä se sika on jollei tuotantoeläin ? en oo nähnyt luonnossa yhtään sikaa . Kylä on taidettu nukkua koulussa biolokian tunnilla jos ei sitä tiedä. Mitä epäeetistä on sitten broilerin kasvatuksessa? saavat kirmata vapaana kuivikkeitten päällä ja toteuttaa lajinomaista käyttäytymistä? en ymmärrä vai sekotetaanko nyt jo broilerit ja jo kielletyt häkkikanat/kanalatkin?? täydellistä aktivistien propagandapaatosta.
Musta tuntuu että asiantuntemattomuus ja tietämättömyys lisää näköjään kuvitelmia siitä miten maalla eläimiä pidetään. Ja tämä on täysin tätä disney huttua että eläimet kuvitellaan ihmisiksi no voi ziisus . Ne on eläimiä, tottakai niillä on lajinomaiset tarpeet ja niitä tietääkseni pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan niin hyvin kuin voidaan. Jostain sen ruuan on sinne kaupanhyllylle tultava. Nyt unohdetaan myös se että nämä kaiken maailman halpuutukset on pahasti ristiriidassa eläinten hyvinvoinnin kehityksen suhteen .Ei kai voida kuvitella että täällä missä viljely ja eläintenpito on kalleinta luonnonolosuhteiden takia,ja silti tuotetaan maailman puhtainta ja turvallisinta ruokaa se saataisiin tehtyä niin että tämän ruuan pitää olla myös maailman halvinta ? näin tuntuu valitetavasti olevan käsitys… .Jos viljelijä ei saa palkkaa työstään kuten nyt halpuutusten alettua on käynyt, niin ei siinä pystytä mitenkään parantamaan eläinten oloja kun ei ole rahaa näihin parannusmuutoksiin. Asia on niin yksinkertainen että jos viljelijällä menee hyvin niin hän satsaa kokoajan tilaansa ja eläinten olojen parantamiseen koska ne ovat hänen tuotanto”välineitään” ja mitä paremmassa kunnossa ovat sitä paremmin tuottavat,yksinkertaista.Häh. Miksei kukaan hehkuta sitä miten paljon paremmin asiat täällä eläimillä on jo nyt kuin jossain ulkomailla?? ja vielä kun näitä eläinrääkkäys tapauksia tulee julki niin koskaan ei puhuta siitä mikä sen on aiheuttanut? usein on nääs syynä loppuunpalaminen,sairaus,ikääntyminen(ei tajuta enään ettei pysty hoitaan elukoita eikä osaa pyytää apua) ,psyykkisetongelmat,konkurssi yms… että pitäis ensin huolehta että viljelijä/tuottaja jaksaa niin että jaksaa hoitaa eläimensä,mutta ei ei ei, viljelijä saa vaikka kuolla pystyyn eikä kukaan välitä.
Ja jos nyt oikeasti halutaan maataloustuotannon loppuvan Suomesta niin se on ihan helppo toteuttaa ,lopetetaan vaan syöminen. lopuxi neuvo ,ei pidä uskoa ihan kaikkea ja ensimmäistä vastaan tulevaa saarnaajaaa ja fanaatikkoa vaan aina kannattaa etsiä useampia tietolähteitä asioista ja vertailla ja suodatella tietoja ja tutkimuksia ja vasta sitten tehdä omat johtopäätökset….se kun pitäis olla nykyään niin helppoakin,se tiedon saanti,vai olenko väärässä?
Sairasta sadismia en muuta sano.
Kylläpä on hyvä verrata koiraa ja possua. No miksi koiria pidetään kytkettyinä kun kävelyllä ovat? Miksi kaupungissa elää sisä kissoja? Eikös se ole luontaisesti ulko eläin? Miksi hiiriä ja käärmeitä pidetään häkissä? Eikös niitten luotainen elinympäristö ole luonossa?
Ja kaikillla voi olla hyvä ympäristö kummin vain jos huolta pidetään? Miksi ei sijoilla voi olla karsinassa hyvä olla jos hiirellä on häkissä hyvä olla? Tai jos koiran on hyvä olla talutus hihnassa nii miksi ei lehmänkin ole hyvä olla? Miksi ihminen ei osaisi pitää huolen tuotanto eläimistä ja ihminen osaa pitää huolen lemmikistä? Jos eläimillä on oikeudet miksi se koskee vain tuotanto eläimiä kun lemmikeilläkään ei välttämättä ole paremmat oltavat?
Tässä puhutaan nyt laista,joka sallii lehmälle elinaikaisen jaloittelemattomuuden, mikä koiran kohdalla katsottaisiin eläinsuojelurikokseksi.Ja jos hiiri häkissään ei emakkopossun tavoin mahtuisi edes kääntämään kylkeään,sama juttu.Eivät kaikki lemmikit tietenkään saa elää hyvää elämää lain suojasta huolimattakaan,omistajasta se aina on kiinni.Parasta on koiralle tietysti vapaana juoksentelu,mutta kytkylenkeilläkin se voi saada runsaasti enemmän virikkeitä verrattuna niihin possuihin,joiden on tyydyttävä pelkkään betonilattiaan ilman mahdollisuutta tonkimiseen ym. sialle luontaiseen puuhaamiseen.
On se julmaa tuo halpuuttaminen Kuulema Ässä mksaa vain 10 -osan siitä tuottajille kuin K-ryhmä. Kuitenkin K-kaupoissa possu on 30% halvempaa…. ja Lidissä vieläkin halvempaa…näin eräs siankasvattaja mulle kertoi.
Ja eettisyyttä on tuotannossa. Sika elää 4kk hyvin onnellisesti ja saa kunnolla ruokaa…ei tarvii kärsiä. Ehtii hyvin toteuttaa lajittyypillistä elämää pitkän elämänsä aikana. Ja teurastamien ei ole murha. Siinä vain eläin pääsee pois tästä maailmasta ihmisen lautaselle.
Mä oon nähnyt enemmän kärsiviä koiria liian pienissä häkeissä tai tarinoissa kuin sikoja. Onko enemmän hyväksyttävää ihmisten viihdyke-eläinten pito lajille ei tyypillisissä olosuhteissa kuin tuotantoeläinten?
Aivan käsittämätön artikkeli lehdessä, jota olen aina arvostanut asiallisista ja totuudenmukaisista artikkeleista.
” Tehotuotantotiloilla possut kärsivät yhä häkeissään ja lehmät parsinavetoissaan” Mihin tällainen asenteellinen lausuma perustuu.? Animalian tai muun ekoterroristijärjestön ”tietoon” vai manipuloituihin kuviin? Ei ainakaan todelliseen tietoon.!
Tuottajat, jotka ovat valinneet elämän tehtäväkseen eläinten hoidon hyvin todennäköisesti silloin myös rakastavat ja välittävät eläimistään ja niiden hyvinvoinnista. Muistan jo lapsuuden kodissani miten äitini silitteli lehmiä ja todella rakasti ja kohteli niitä hyvin. Uskon, että hyvinkin samanlainen asenne hoidokkeihinsa on edelleen useimmilla tuottajilla. Kuka valitsisi ammatin, jossa tehdään raskasta ja sitovaa työtä, ellei pidä eläimistä ja halua taata niille hyvän elämän. Eläimet ovat tuottajan työkavereita!
Parsinavetat muuttuvat ajan myötä pihatoiksi mutta nykyisillä surkeilla tuottaja hinnoilla tuotantolaitosten uudistaminen on hidasta ja vaikeaa, vaikka halua olisi miten paljon tahansa. Tähän asiaan liittyy myös harhaan johtava tieto, joka levisi AVIsta moniin lehtiin, eikä vähiten Animaliassa, että lähes puolet Itä-Suomen karjoista on kytkettynä ympäri vuoden. Osoittautui, että kyse oli ilmiannoista, ei tutkitusta tiedosta. Itse asiassa MT artikkelissa 01.11. selvitettiin, että Itä-Suomessa karjoja jotka eivät ulkoile lainkaan oli vain 17. Siis kaikista Itäsuomalaisista karjatiloista! En tiedä ketä tällainen harhaan johtaminen palvelee. Kuulostaa, että tässä Kotilieden artikkelissa sorrutaan samaan panetteluun.
Jokaisessa ammatissa on poikkeus tapauksia. Mutta se, että artikkelissa esitetään yleisenä toteamuksensa, että viljelijät ja tuottajat ovat eläimiä kiduttavia sadisteja on niin väärää tietoa kuin vain joku asia voi olla!! Tällaiset artikkelit muokkaavat asioista tietämättömien ihmisten mielipiteitä, mikä aivan ilmeisesti jutulla on tarkoituskin. Tälläinenkö on Kotilieden uusi linja?
Eipä vaan tule näiltä artikkeliin loukkaantujilta vastausta kysymykseen,millaista on porsitushäkissä makaavan emakon elämä,kun ei mahdu edes kääntämään kylkeään.Kokeiltaisko me ihmisetkin samaa!Ja olkoon elinikäisesti paikalleen kytkettyjä karjoja maassamme kymmeniä,satoja tai mitä tahansa,yhdelläkään eläimellä ei pitäisi olla sellaista kohtaloa.Varmasti suurin osa viljelijöistä yrittää tehdä parhaansa lain puitteissa,mutta laki vain kerta kaikkiaan kaipaa muutosta.Ja kuluttajien,ainakin normaalisti toimeentulevien pitäisi lopettaa marina ruoan kalleudesta.Koko tuotantoketju kaupan hyllylle asti pitäisi remontoida niin,että viljelijä saisi paremman hinnan ja alettaisiin maksaa ns.eläinhyvinvointitukea,jolloin eläintiloja olisi vara muuttaa eläinystävällisemmiksi ja virikkeellisemmiksi.
Lainsäädäntö ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa. Laki ohjaa, mutta tärkein eläinten hyvinvointiin vaikuttava tekijä on niiden hoitaja, tilallinen.
Tässäkin keskustelussa on noussut esille hyviä pointteja. Kyllä, porsitushäkit ja parsinavetat alkavat olla mennyttä maailmaa, nyt jos/kun tiedämme paremmin miten sikoja tulee hoitaa jotta emakot eivät tapa jälkeläisiään, ehkä häkit tulevat tarpeettomiksi. Lehmien ulkoilumahdollisuus on jo olemassaoleva vaatimus. Kanoja ei enää pidetä pienissä häkeissä. Kuluttaja huutaa ja tuottaja vastaa. Varmasti tuottajaa kiinnostaa, mikä on eläimille paras pitovaihtoehto kyseisellä tilalla. En epäile hetkeäkään.
Valitettavan monelta kommentoijalta ja kaiketi jutun kirjoittajaltakin todellisuus tuntuu silti unohtuvan. Tuottajakin on ihminen, joka todennäköisimmin on hakeutunut alalle, koska pitää eläimistä. Jos hän olisi tehnyt sen rahan takia, olisi hän aika hölmö. Tämä ala kun ei ole todellakaan mikään rahasampo. Minusta tuntuu heidän puolestaan pahalta lukea kommentteja, joissa tuottajia tunnutaan pitävän lähinnä julmina sadisteina.
By the way, ”tehotuotanto” ei ole mikään virallinen termi. Sitä viljellään paljon ja sen ajatellaan ilmeisesti tarkoittavan yhtä kuin eläimistä piittaamatonta riistoa, mutta onko asia tosiaan näin? En usko.
Aina voi parantaa, totta kai, mutta oikea reitti ei ole syyttely ja voivottelu vaan tiedon lisääminen. Eläimen hyvinvointi on sen oma kokemus.
Näkyy näitä silmänsä sulkevia olevan kommentoimassakin. Loukkaantuvat oikein, kun tietävät kuinka totta se on.
Karnismi oikein kukoistaa muutamassakin mutuilussa. Yrittävät vaan keksiä tekösyitä tekemisilleen ja kuvittelevat että maatalous loppuu siihen, jos eläimet voisivat hyvin. Syyttelevät ja nimittelevät toisia, kun tiedostavat sisimmissään, että tukevat eläinten kärsimyksiä omilla valinnoillaan, mutta eivä uskalla ja/tai halua myöntää sitä.
Liha- ja maitoteollisuuden mielikuva mainonta on tavoittanut uhrinsa.
Näistä tuotantoeläinten asioista pitäisi keskustella laajasti erillaisissa medioissa. Etenkin TV:ssä ja radiossa.
Suosituimpien Iltaroskapäivälehtien sivuilla myös, koska ihmiset jostain kumman syystä lukevät niitä. Myös kouluissa. Eikä mitään liha- ja maitoteollisuus rahoittamaa ja sanelemaa sontaa.
Hienoa, että Kotiliesi nostaa esille tehoeläintuotantoa, jonka todellisuudelta yhä edelleen niin moni lehti, uutiset ja media ylipäätään yrittää sitkeästi sivuttaa.
Eläintuotanto on kiinteä osa kaikkea yhteiskunnallista toimintaa, liittyvähän se olennaisesti ruokatuotantoon, tuontiin ja vientiin ja maataloustukiin. Tuotannossa on kyse kuitenkin elävistä, tuntevista ja monipuolisen tunne-elämän omaavista eläimistä, joita pidetään olosuhteissa, joissa kukaan ei oikeasti pitäisi ”perheenjäseniään” ja ”kavereitaan” tai edes koiraansa. Eläinten olot tuotannossa ovat monin tavoin kestämättömiä. Myös monet käytännöt, joita tuotannon vuoksi harjoitetaan (nupotus, vasikan varhainen vieroittaminen, emakkohäkit ja tiineyshäkit jne) tuottavat eläimille kipua ja kärsimystä.
Liikkumattomuuden ohella, mihin eläimet tehotuotannon vuoksi pakotetaan ei voi puhua ”hyvinvoinnista”. Kyse on on ruokatuotannosta, jossa on tarkoitus tuottaa ja pärjätä. Kohteet ovat vain eläviä, tuntevia ja käsittäviä olentoja, minkä vuoksi niiden oloista ja kohtelusta pitää puhua.
Eläinten hyvinvointi on se viimeinen sarake, mihin halutaan panostaa, kuten on nytkin huomattu keskusteltaessa eläinsuojelulain uudistuksesta. Koska eläimet eivät voi puhua omasta puolestaan, on meidän puhuttava niistä. Ennenkaikkea toimittajien pitäisi kirjoittaa ja puhua vastuksesta huolimatta. Kriittinen maatalousjournalismi on Suomessa olematonta
Tiedetään myös jo nyt, että Suomen uudistuva eläinsuojeluki on vanhentunut jo käsittelyvaiheessa ja Suomi on jättäytynyt eläinten hyvinvoinnin suhteen pohjalan huonoimmaksi muiden pohjoismaiden rinnalla.
Huolimatta kaikesta siitä tiedosta, mitä eläimistä tiedämme ja eläinten hyvinvoinnin puutteista tuotannossa, ja huolimatta naapurimaiden edistyksellisemmistä oloista ja parannuksista Suomessa itsepintaisesti pidetään kiinni käytännöistä ja oloista, joista naapurimaissakin ollaan jo luovuttu ja luopumassa (esim. parsinavetat ja emakkohäkit &turkistarhaus). Tiedetään myös pelkästään Eviran vuosittaisten tutkimuksien kautta, että eläintiloilla tavataan joka vuosi epäkohtia, jotka eivät imartele eläintuotantoa, eivätkä lain sallimia olosuhteita.
Eläintuotanto ei voi olla, eikä saa olla ns. pyhä lehmä ja tabu, jota ei saa arvostella, eikä tutkia. Kaikkien meidän veroeuroillahan sitä kaiken lisäksi tehdään. Ilman maataloustukia ei olisi eläintuotantoa. Periaatteessa tuottajat ovat pitkälle valtion virkamiehiä, joiden alasta pitää pystyä keskutelemaan ihan samalla tavoin kuin mistä tahansa ammattialasta. Kaikkia muitakin ammattialoja kehitetään ja uudistetaan kritisoinnin kautta ja siten käytäntäjä uusimalla. Onpa kyse päivähoidosta, kouluista tai palvelutaloista.
Kukaan eläinten hyvinvoinnistä välittävä, ei voi tosissaan väittää, että on eläimen kannalta hyvää elämää se, että se joutuu, kuten lehmät, elämään, syömään ja olemaan pää kiinni parressa vähintään 9 kk vuodessa, ennen kuin ne maidontuotannon ehdyttyä viedään jauhelihaksi hädin tuskin täysi-ikäisinä, noin 4 -5 vuotiaina. Osa on parressa kiinni poikkeuslupien ansioista jopa koko elämänsä, kuten mm. vasta tuli ilmi Itä-Suomen aluehallintonviranston tutkimuksessa.
Sikojen olot tätäkin surkeammat. Nehän eivät pääse ainkaan ulos ja joutuvat makaaman betonihäkeissään liki koko elämänsä. Näiden ohella emakkohäkit ja se, että siat eivät näe päivänvaloa kuin teurasauton matkassa, on yhtälä, joita on hyvin vaikeaa puolustaa millään muulla kriteerilla kuin rahalla.
MItä enemmän tiedetään eläinten tarpeista ja niiden oloista tehotuotannossa, sitä absurdimpaa on samaan aikaa väittää, että eläinten olot ovat hyvät. Tiedetään, että esim. sika on keskimäärin älykkäämpi kuin koira ja lähes 3- vuotiaan lapsen tasolla. Tällaisen olennon sulkeminen betonihäkkiin ja kasvattaminen syötäväksi makutottumuksien vuoksi on vähintääkin ristiriitaista.
Ei luulisi kenenkään vastustavan eläinten oloista puhumista. Mutta kuten tässäkin keskustelussa on todettu, näin ei ole. Toivon, että Kotiliesi jatkaa tätä keskustelua aiheesta. Eläimet eivät voi itse puhua puolestaan.
Koira on otettu esimerkiksi hyvin kohdellusta eläimestä. Koira lihansyöjänä ei mielestäni sovi vegaanin tai muun ympäristötietoisen kotieläimeksi
WOE hanuri. Lukikio kukaan mun textiäni ? kuten sanoin ja nytkin tuli todistetuksi niin kukaan Ei välitä viljelijöistä ja heidän jaksamisestaan ja oikeuksista . Kun se on nyt vaan niin ettei se loppuunpalanut konkussikypsä viljelijä enää jaksa hoitaa niitä elikoita. Mutta eipä väliä saadaanhan se tilille ja lopullisesti hirteen vielä eläinrääkkäyksestä. Muistaakseni pelastuslaissakin määritellään että ensin pelastetaan IHMISEt, sitten elukat ja sitten muuta omaisuutta… mut viljelijähän ei oo ihminen vaan monsteri,jolla ei ole ihmisoikeuksia ainakaan Suomessa ,JUU ,se on tullut jo selväksi. Onhanse aivan kamalaa että jotkut jatkavat sukunsa satojen vuosien perinnettä ruuantuottajina , Ainii joku volopää kirjoitti siittä että eletään veronmaksajien rahoilla ,eikös viljelijöiden tarttekkaan maksaa veroja? miksi verottaja sitte mullekin niitä verolappuja ja maksukehotuksia lähettää?? vaadin saada veroeuroni heti kaikki takasin. Ja Ne kaaaaameat parsinavetat loppuu kun tilat lopettaa eikä enää uusia tule. Maatalous on muuten ainoita aloja joka tuo euroja eusta Suomeen päin tukien muodossa ,muuten ollaan nettomaksajia sinpäite ja tuetaan euroillamme esim ranskalaista pakkosyötettyä ankan /hanhen kasvatusta …ja esim. tupakan viljelyä. Seonmuuten kuluttajista kiinni et halutaanko sitä ruakaa tuottaa halvalla vaiko oikealla hinnalla .ilman tukia ja niin että tuottaja sais kohtuulisen korvauksen sekä possuilla olis lokosat oltavat kaikkien mielestä, niin possunliha, riippuen lihasta, maksais varmaankin 40-80e kg
No sopisko tämä kaikille? ja Kokonainen broisku maksais varmaankin 20-30e kg,nauta 50-200 e kg
Kaupan pitäis myös aina ilmoittaa missä liha / eläin on kasvanut siis elänyt. Ja myös hinnan jakautuminen eli kaupan osuus ,teollisuuden osuus ja viljelijän osuus.