Suomi 100: Tiesitkö nämä asiat Linnan juhlista ja itsenäisyyspäivän vietosta?

Linnan juhlat ovat valtakunnan seuratuimmat juhlat. Tunnetko sinä niiden kiinnostavan tarinan? Näin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa on muuttunut vuosien varrella.

1. Ensimmäisen kerran itsenäisyyspäiväjuhlaa vietettiin Presidentinlinnassa vuonna 1919

”Tilaisuus oli tunnin kestävä vastaanotto iltapäivällä. Presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg oli kutsunut vastaanotolle hallituksen jäsenet sekä korkeimpia virkamiehiä ja diplomaatteja. Itsenäinen Suomi oli kaksivuotias.

Kieltolaki oli voimassa ja tarjoilu oli vaatimatonta: kahvia ja makeaa kahvileipää. Isänmaallista taustamusiikkia soitti Valkoisen Kaartin Soittokunta”, kuvaa Helinä Hirvikorpi Linnan juhlat kautta aikojen teoksessaan (Teos) itsenäisyyspäivän viettoa presidentti Ståhlbergin aikaan.

K J Ståhlberg suomen ensimmäinen presidentti

Kansanedustajat valitsivat Kaarlo Juho Ståhlbergin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi vuonna 1919. Rouva Ester Ståhlbergin tuki oli puolisolleen tärkeä.

2. Linnan juhlissa ryhdyttiin tanssimaan presidentti Relanderin aikaan

Linnan juhlissa presidenttiparin tanssi on illan odotettu ohjelmanumero. Ensimmäisen kerran tanssin pyörteisiin Presidentinlinnassa lähdettiin vuonna 1922, ja tapa vakiintui osaksi juhlan ohjelmaa vuonna 1925.

Presidentti Lauri Relanderin aikaan myös täyte- ja voileipäkakut tulivat juhlapöydän antimiin, ja ne ovat suosiossa yhä tänäkin päivänä.

Presidenttipari Lauri ja Signe Relander

Presidenttipari Lauri ja Signe Relander jatkoivat Presidentti Ståhlbergin aloittamaa Linnan juhlien perinnettä. Kättelyseremonia on kuulunut juhlan alkuohjelmaan vuodesta 1925 alkaen.

3. Linnan juhlien legendaarinen booli

Presidentti Relanderin aikaan, jo 1920-luvulta alkaen tarjottiin boolia juhlavieraille. Tuolloin se oli tosin valmistettu pilsneristä ja sitruunasoodasta.

Vuonna 1948 Gastronomisen seuran pääsihteeri Erik Haack suunnitteli vuosikymmeniä käytetyn booliohjeen presidentti J.K Paasikiven puolison Alli Paasikiven kanssa. Ohjetta jouduttiin muuttamaan, sillä vuonna 1975 Kasari-ruokalehti julkaisi tarkoin salassa pidetyn ohjeen.

Nykyään boolin suosio juhlajuomana ei ole menneiden vuosikymmenten tasoa.

Itsenäisyyspäivän juhlat 6.12.1949

Sodan jälkeen presidentti J.K Paasikivi elvytti puolisonsa Allin kanssa Linnan juhlat.

4. Itsenäisyyspäivän juhla peruttiin Presidentinlinnassa

Itsenäisyyspäivän vastaanotto on peruttu muutamia kertoja sotien jälkeen, kuten vuonna 1952 presidentti Paasikiven sairauden vuoksi.

Presidentinlinnassa tehtiin vuonna 1972 korjaustöitä ja juhlavastaanotto ja -konsertti järjestettiin tuolloin Finlandia-talossa.

Vuonna 1974 vastaanotto peruuntui vallassa olleen presidentin puolison, rouva Sylvi Kekkosen kuoleman (2.12.1974) vuoksi.

Vuonna 1981 vastaanottoa ei puolestaan järjestetty presidentti Urho Kekkosen ollessa estynyt hoitamaan tehtäväänsä sairautensa vuoksi. Tuolloin itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin Finlandia-talossa ja pääministerin sijainen Eino Uusitalo toimi illan isäntänä.

Presidentinlinnaa peruskorjattiin vuonna 2013, jolloin presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio järjestivät juhlavastaanoton ja -konsertin Tampere-talossa.

Vuonna 1965 itsenäisyyspäivän vastaanottoa isännöi presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen.

Vuonna 1965 itsenäisyyspäivän vastaanottoa isännöivät presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen.

5. Illanvietosta itsenäisyyspäivän juhlavastaanotoksi

Vuonna 1964 järjestettiin viimeinen illanvietto-nimellä kulkeava tapahtuma. Sittemmin Presidentinlinnassa on järjestetty nykymuotoisia itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoja.

Kutsuvieraiden määrä on vaihdellut vuosittain 1600–2000 välillä.

6. Ensimmäinen radiolähetys vuonna 1949

Yleisradion ensimmäinen radiolähetys kuultiin vuonna 1949. Ensimmäinen televisiolähetys, Itsenäisyytemme 40-vuotisjuhla, tehtiin vuonna 1957. Suoria lähetyksiä televisioon on lähetetty vuosina 1967 ja 1968 sekä vuodesta 1982 lähtien.

Finnpanelin mukaan vuonna 2016 pelkästään Ylen kanavilta itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa seurasi 2 618 000 katsojaa.

Nykyään ritarisäätiön puheenjohtajana toimiva Gerdt on viimeinen elossa oleva Mannerheim ristin ritari

Heinävedellä vuonna 1922 syntynyt Tuomas Gerdt on Mannerheim-ristin ritari numero 95. Nykyään ritarisäätiön puheenjohtajana toimiva Gerdt on viimeinen elossa oleva ritari.

7. Mannerheim-ristin ritarit kutsuttiin Linnaan vuonna 1987

Presidenttipari Mauno ja Tellervo Koivisto koettiin monta uudenajan muutosta. Pelkästään heidän tyttärensä Assin läsnäolo toi juhlaan erilaisen vivahteen.

Vuonna 1987 kutsuttiin kaikki Mannerheim-ristin ritarit juhlimaan itsenäisyyden 70-vuotisjuhlaan. Tuolloin elossa oli 13 jääkäriä, joista kuusi pääsi paikalle.

8. Kutsuvieraina myös nuoret ja musiikkina myös jazzia

Presidentti Martti Ahtisaari muutti puolisonsa Eevan kanssa eniten Linnan itsenäisyyspäivän juhlia. Nuoria ja viihdealan edustajia nousi heidän kutsuvieraslistoilleen vakiovieraiden sijaan.

Keltaisessa salongissa ryhdyttiin soittamaan jazzia presidenttiparin toiveesta.

Juhlatarjoiluun he lisäsivät ensikertaa viinin kansainväliseen tapaan.

Tarjoiluun tuotiin myös enemmän suolaisia makuja sekä maakuntien ruokia.

9. Kansalliseksi mediatapahtumaksi

Presidentti Tarja Halosen ja puoliso Pentti Arajärven aikaan Linnan juhlat nousivat koko kansan mediatapahtumaksi.

Juhla muuttui rennomaksi, vieraslitaa kierrätettiin ja juhliin saapui myös urheilijoita sekä populaarikulttuurin edustajia.

Luomu ja reilun kaupan tuotteet alkoivat näkyä tarjoilussa.

Tarja Halonen sai vieraakseen presidentti Koiviston ja Ahtisaaren

Suomen ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen valittiin suoralla kansanvaalilla vuonna 2000. Juhlien odotettu hetki on myös nykyisen ja entisten presidenttien kohtaaminen ja kahvittelu.

10. Kaiken takana on linnanvuouti

Linnanvouti vastaa presidentin kanslian talous- ja henkilöstöhallinnosta sekä kiinteistöistä. Talouspäällikkönä linnanvouti maksaa salaisen budjetin omaavien Linnan juhlien kulut.

Linnanvouti vastaa toistasataapäisestä henkilökunnasta, joka järjestää myös itsenäisyyspäivän vastaanoton. Henkilökunta koostuu eri puolilta Suomea saapuvista keittiöalan ammattilaisista sekä Presidentinlinnan omasta väestä, joka on noin kolmannes.

Vuodesta 2006 linnanvoutina on työskennellyt filosofian tohtori Anne Puonti. Hänen edeltäjänsä oli Erkki Ahokas, joka työskenteli vuosina 1990–2006 kolmen eri presidentin alaisuudessa.

Linnanvouti Anne Puonti järjestää itseniäsyyspäivän vastaanoton.

Linnanvouti Anne Puonti on nainen Linnan juhlien takana. Linnavoudin tehtäviin kuuluu myös järjestää itsenäisyyspäivän vastaanotto.

Lähteet: Helinä Hirvikorpi: Linnan juhlat kautta aikojen (Teos), presidentti.fi, finnpanel.fi,

Keskustelu

Kommentoi juttua: Suomi 100: Tiesitkö nämä asiat Linnan juhlista ja itsenäisyyspäivän vietosta?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X