Kulttuuri

Kuuluuko joulusauna jouluusi? Hauskan uskomuksen takia saunassa piti ennen olla hiljaa ja sinne mentiin jo aikaisin päivällä

Joulusauna on kuulunut suomalaiseen jouluun jo pitkään. Millaisia kansanuskomuksia joulusaunaan on liittynyt?

Joulusauna on perinne, josta suomalaiset eivät hevillä luovu. Siitä kertovat tilastotkin. Saunaelämyksiä edistävä yhdistys Sauna from Finland kartoitti vuonna 2022, kuinka nousseet energiakustannukset vaikuttavat suomalaisten saunomisintoon.

Kuluttajatutkimuksen tulos oli selvä: 70 prosenttia tutkittavista sanoi saunovansa jouluna joka tapauksessa.

Mutta mistä joulusauna on saanut alkunsa?

Tarkkaa ajankohtaa on vaikea sanoa, kertoo joulusaunaperinteeseen perehtynyt arkistotukija Juha Nirkko Suomalaisen kirjallisuuden seurasta. 

”Sauna on vanhempi kuin kristillinen joulu. Kristinusko on tullut Suomeen 1100-luvulla. Toki siinä omaksuttiin pikkuhiljaa kirkolliset juhlapyhätkin. Joulu on niistä toiseksi tärkein. Joulu korvasi mahdolliset muut pimeimmän ajan juhlistukset”, Nirkko sanoo.

Muinaiset roomalaiset juhlivat talvipäivänseisauksen aikaan Saturnaliaa maanviljelyksen jumalan kunniaksi. Myös Pohjolassa on juhlittu jo ennen kristinuskoa talvipäivänseisauksen aikaan jotakin, Nirkko arvioi. Sauna on kuulunut kansan juhlapäiviin.

Kun joulu vakiintui suomalaiseksi juhlapyhäksi, siihen sekoittuivat kansanuskomukset sääntöineen ja taikoineen.

Lue myös: Kuinka hyvin tunnet suomalaiset jouluperinteet? Tee testi ja selvitä!

Joulusaunaan mennään aikaisin – naiset kylpivät viimeiseksi

Jouluaattona yli miljoona suomalaista kokoontuu television ääreen kello 12 seuraamaan Yle TV1:n suoraa lähetystä Turun Vanhalta Suurtorilta, jossa julistetaan joulurauha. Sen jälkeen vuorossa on joulusauna.

Näin jouluaatto etenee monessa suomalaisperheessä 2000-luvulla.

Aikainen joulusauna ei kuitenkaan ole mikään uusi juttu. Talonpoikaiskulttuurin aikaan työt lopetettiin jouluaattona aikaisin, jotta perhe on ehtinyt aattona saunaan ennen pimeän tuloa.

Syynä ei suinkaan ole ollut se, että lapset pääsisivät nopeammin avaamaan paketteja. Ihmiset menivät joulusaunaan aikaisin, jotta esi-isille, henkiolennoille, haltijoille ja tontuille on jäänyt aikaa kylpeä rauhassa ihmisten jälkeen.

”Silloin on päästy aikaisin syömään. Ruoat on jätetty ruokailun jälkeen pöytään, jotta esi-isät, haltija ja tontut pääsevät vuorostaan myös aterialle”, Nirkko sanoo.

Arkistotiedon mukaan joulusaunaa rytmittivät myös sukupuolen mukaiset saunavuorot.

”Miehet ovat lopettaneet työnteon ja ripustaneet housut naulaan jo Tuomaan päivänä. Luonnollisesti naisilla on vielä ollut maataloudessa karjanhoito, tavalliset askareet ja kaikki jouluvalmistelut niskassa”, Nirkko sanoo.

Joulusauna: lauteet koristellaan oljilla ja kiukaalle heitetään olutta

Nykysuomalainen tunnelmoi joulusaunassa kynttilöillä ja lyhdyillä. Vanha kansa pehmusti joulusaunan lauteet oljilla.

Olkia levittää saunan lauteille enää vain harva, mutta yksi perinne elää yhä. Osa kylpijöistä heittää saunan kiukaalle olutta sen tuoksun vuoksi.

Tavan taustalla on uskomus siitä, että kiukaalle heitetty olut tuo sato-onnea.

”Ajatuksena on, että ohrat kasvaisivat hyvin seuraavana vuonna”, Nirkko sanoo.

Joulusauna on pyhä – hiljaa pitää olla

Joulusauna on ollut yhtä pyhä paikka kuin kirkkokin. Siitä kertoo myös sana löyly.

”Sanan juuret ovat sanassa sielu”, Nirkko sanoo.

Ennen kuin suomalaisiin taloihin asennettiin vesijohdot ja suihkut, peseytyminen tapahtui saunassa. Kylpeminen ei ollut jokapäiväinen nautinto vaan painottui tärkeimpien juhlapyhien aattoihin.

Joulusaunassa oli oltava hiljaa kuten jumalanpalveluksessa. Tapa liittyy kristinuskon sijaan kansanuskomuksiin. Ihmiset ajattelivat, että saunassa metelöijä saa kiusakseen seuraavana kesänä verta imevät hyttyset. Puhumisen uskottiin myös suututtavan saunatontun.

Nirkon mukaan vielä 1900-luvun alkupuolelta on säilynyt puhujia paheksuvia muistiinpanoja.

”1930-luvulla on sanottu, että nyt saunaperinne alkaa mennä pilalle, kun nuoret siellä vain mekastavat. Siellä on saattanut olla alkoholi mukana”, Nirkko sanoo.

Tapaninpäivänä kepposteltiin – pimeällä lämmitettiin naapurin sauna 

Myös tapaninpäivänä eli Tahvanan päivänä sauna piti lämmittää ennen aamun valkenemista. Alun perin perinteen taustalla oli sama ajatus kuin joulusaunassakin: kun ihmiset menevät saunaan aikaisin, haltijatkin ehtivät kylpeä.

Myöhemmin tapaninpäivän saunasta tuli kepponen. Oman saunan sijaan ihmiset kävivät lämmittämässä pimeän aikaan naapurin saunan.

”Tahvanan päivän hassuttelu on ollut vastapainoa hiljaiselle joulupäivälle. Silloin ollaan oltu jo liikkeellä, ja nuoret aikuiset ovat pyörineet kylillä tansseissa”, Nirkko sanoo.

Lähteenä on käytetty myös Suomalaisen kirjallisuuden seuran juhlakalenteria.

Lue myös Seura.fi: Suomen parhaat saunat: Nämä 10 saunaa täytyy jokaisen intohimoisen saunojan testata! Löytyykö lempisaunasi lukijoidemme suosikeista?