Kulttuuri

7 virhettä, joihin moni sortuu netissä – ethän käyttäydy näin urposti tajuamattasi?

Netiketti on ohjeistus, joka auttaa käyttäytymään verkossa asiallisesti ja turvallisesti. Lomakuvan julkaisemisessakin piilee riskinsä, sanoo asiantuntija.

Netiketti tarkoittaa käyttäytymissääntöjä, joita jokaisen verkossa toimivan tulisi noudattaa. Kyse on työkalupakista, joka auttaa käyttäytymään verkossa asiallisesti, vastuullisesti ja turvallisesti.

Eikö perinteinen käytöstapoja ohjaava etiketti riitä? Mihin tarvitsemme netikettiä?

”Nettimaailma on erilainen kuin reaalimaailma ja tarvitsee siksi omat pelisääntönsä. Verkossa toimitaan usein myös kasvottomasti, jolloin käyttäytymissäännöt unohtuvat herkemmin kuin reaalimaailmassa”, sanoo Sanna Autio. Hän on tietoturva-asiantuntija liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta.

Hän listaa seitsemän tyypillistä virhettä, joihin ihmiset sortuvat netissä ja kertoo, miten virheiltä välttyy.

Lue myös: Älä mene verkkopankkiin Googlen kautta – salakavala huijaus käyttää hyväksi ihmisen huolimattomuutta

1. Epäasiallinen kommentointi – näin netiketti neuvoo viestimään

Ihmiset ovat taipuvaisia julkaisemaan verkossa tunnekuohussa asioita, joita he eivät sanoisi kasvotusten toisille. Nettimaailmassa saattaa unohtua, että julkaisuja ja niissä olevia kommentteja lukevat oikeat ihmiset, joita sanat voivat loukata.

Retoriikka voi olla kovaakin, koska internetissä henkilöä ei tarvitse kohdata kasvotusten. Etenkin nimimerkeillä keskustelu laskee kynnystä asiattomaan kieleen, jopa vihapuheeseen ja trollaukseen eli tahalliseen provosointiin.

Netti on paikka, jossa julkaistuista asioista jää aina jälki. Vaikka päivityksen tai kommentin itse poistaisi, joku on saattanut ottaa siitä kuvakaappauksen. Loukkaavasta kielenkäytöstä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Myös tahattomiksi tarkoitetut kommentit voivat loukata. Väärinymmärryksiä saattaa tulla. Parempi on siis vetää henkeä ja miettiä ennen kuin kommentin lähettää. Nyrkkisääntö on: kirjoita toisille vain sellaisia viestejä, jollaisia toivoisit itsekin saavasi.

Epäasiallisesta kielenkäytöstä ja toiminnasta kannattaa aina raportoida alustan ylläpitäjälle myös silloin, kun kommentit eivät kohdistu itseen.

2. Valheellisen tiedon levittäminen

Kaikki, mitä netissä lukee tai näkyy, ei ole totta. Joukossa on niin tahallisia, leviämään tarkoitettuja valeuutisia kuin tahattomasti virheelliseksi muuntunutta tietoakin.

Pikaistuksissaan ihmiset saattavat jakaa linkkejä tunteita herättävän otsikon tai jakotekstin perusteella. Tällöin voi käydä niin, että ihminen tulee oikoneeksi mutkia suoriksi ja levittäneeksi väärää informaatiota omassa somekirjoituksessaan. Jos ihminen olisi lukenut jutun, hän olisi saattanut huomata, että asia onkin tarkoitettu jutun sisällä eri tavalla kuin otsikko, somepäivitys tai -kommentti antavat ymmärtää. Siksi sosiaalisessa mediassa ei tule jakaa sisältöjä, joihin ei ole tutustunut.

Lähdekriittisyys on pidettävä mielessä. Ennen kuin jakopainiketta painaa, kannattaa tarkistaa, kuka tiedon on julkaissut, missä ja milloin tieto on julkaistu, ja millainen kieliasu on. Jos teksti sisältää runsaasti kirjoitusvirheitä, kyse tuskin on luotettavasta viranomaistiedosta.

Vaikka lähde olisikin luotettava, on syytä muistaa, että viisi vuotta vanha informaatio ei välttämättä ole enää ajan tasalla. Siksi on hyvä katsoa, löytyykö tiedolle vahvistusta muista tuoreemmista, luotettavista lähteistä.

Mielipiteitäkin esittäessä tulisi kertoa lähteet, joihin oma kanta perustuu. Tällöin oma näkemys tulee myös todennäköisemmin kuulluksi. Rakentava keskustelu tuottaa parhaimmillaan yhteisiä ratkaisuja, edistää positiivista ilmapiiriä ja kannustaa muita jakamaan näkemyksiä.

3. Materiaalin julkaiseminen ilman lupaa

Oman lempikappaleen sanojen tai netissä vastaan tulleen hauskan videon julkaiseminen saattaa houkutella. Aina, kun verkossa julkaisee muiden tuottamaa materiaalia, kuten musiikkia, kuvia, videoita tai runoja, tulee julkaisuun olla tekijän lupa, ja alkuperäisen tekijän tiedot on merkittävä. Jos lupaa ei ole ja tekijän tietoja asiallisesti merkitty, saattaa syyllistyä tekijänoikeusrikokseen.

Myöskään yksityisissä tiloissa, kuten asunnossa, otettuja kuvia tai videoita ei ole hyvän tavan mukaista julkaista ilman niissä esiintyvien henkilöiden lupaa.

4. Omien henkilökohtaisten tietojen jakaminen

Tuliko hankittua uusi passi, ja passikuvan tuima ilme huvittaa? Tai nappasitko lentokentällä kuvan lomareissun alkamisen kunniaksi? Nämä ovat tilanteita, joista tekisi mieli kertoa sosiaalisessa mediassa. Houkutusta tulisi kuitenkin vastustaa.

Kuvat esimerkiksi passista, ajokortista tai maksukortista sisältävät henkilötietoja, joita rikolliset voivat hyödyntää identiteettivarkauksissa ja maksuvälinepetoksissa.

Myöskään lomareissusta ei kannattaisi jakaa matkan aikana päivityksiä. Varkaalle reaaliaikaiset lomakuvat ovat viesti tyhjästä, murtautumista odottavasta kodista. Monien osoitetiedot löytyvät pelkän nimen tai puhelinnumeron avulla.

Turvallisinta on jakaa lomakuvat sosiaalisessa mediassa vasta matkan jälkeen. Päivityksen näkyvyyttä voi myös rajoittaa niin, ettei päivitys ole julkinen tai näkyy vain läheisille kavereille.

5. Huijausviesteihin haksahtaminen

Omia henkilötietoja ei pidä koskaan luovuttaa sähköpostitse, tekstiviestitse tai chat-keskusteluissa. Huijarit kalastelevat henkilö- ja pankkikorttitietoja tekaistuilla viesteillä, joissa pyydetään klikkaamaan linkkejä tai siirtämään rahaa mahdollisimman pikaisesti. Tyypillisesti huijausviesteissä vedotaan hätään tai muihin tunteisiin, joiden tarkoituksena on saada ihminen toimimaan nopeasti.

Viesti saattaa tulla myös tutulta henkilöltä, jonka tili on hakkeroitu. Tällöin on syytä huomioida viestissä käytetty kieli: Muuttuiko tuttu puhekieli yhtäkkiä kirjakieleksi? Sisältääkö viesti huomattavan paljon epätyypillisiä kirjoitusvirheitä? Miltä mahdollisen linkin URL näyttää? Johtaako se luotettavalle sivustolle?

6. Heikkojen ja samojen salasanojen käyttäminen useassa paikassa

Ihmisillä on tapana käyttää samoja salasanoja eri paikoissa, koska yksi salasana on helpompi muistaa. Tällainen salasanapolitiikka ei kuitenkaan kannata. Jos salasana vuotaa yhdestä palvelusta, myös muut, samaa salasanaa käyttävät palvelut ja laitteet tietoineen ovat uhattuina.

Useamman salasanan käyttöä helpottavat salasananhallintasovellukset, joihin voi tallettaa salasanat. Salasanan muistamista voi auttaa myös se, että salasanasta kehittää lauseen, joka on muistettavissa.

Toinen yleinen salasanojen käyttöön liittyvä virhe on liian heikkojen eli helposti arvattavien salasanojen suosiminen. Tällaisia ovat esimerkiksi sanat kissa, koira tai salasana, oma tai läheisen nimi tai nimikirjaimet sekä syntymäaika, -kuukausi tai -vuosi. Vahva salasana sisältää vähintään kahdeksan, mielellään 15 merkkiä, ja koostuu isoista ja pienistä alkukirjaimista, numeroista ja erikoismerkeistä.

Laite- ja sovellustietoja voi suojella monivaiheisella tunnistautumisella. Aina, kun joku kirjautuu sovellukseen, käyttäjätilin omistaja saa sähköpostin, tekstiviestin tai sovellusilmoituksen, jossa pyydetään vahvistamaan kirjautuminen. Jos kirjautumista ei vahvisteta, kirjautumista yrittävä ei pääse käyttäjätilille. Ulkopuoliset kirjautumisyritykset voivat olla merkki siitä, että salasana on saattanut vuotaa, ja se pitäisi vaihtaa.

7. Päivitykset jäävät asentamatta

Älypuhelimet ja tietokoneet tarjoavat säännöllisin väliajoin ohjelmisto- ja sovelluspäivityksiä, mutta ihmisillä on taipumusta lykätä niiden asentamista. Päivitysten on oltava aina ajan tasalla, sillä ne suojaavat laitteita ja sovelluksia haavoittuvuuksilta, joita rikolliset käyttävät hyväksi. Päivittämätön kännykkä tai tietokone saattaa olla tietoturvariski.

Puhelimen asetukset kannattaa säätää niin, että puhelin asentaa saatavilla olevat sovellus- ja ohjelmistopäivitykset automaattisesti. Tällöin päivitykset eivät jää asentamatta vahingossakaan.

Mikäli ruudulle ilmestyy esimerkiksi internetissä surffaamisen aikana ponnahdusikkuna, joka välkkyy ja käskee päivittämään laitteen välittömästi, selaimesta kannattaa poistua klikkaamatta mainosta. Jos mietityttää, pitäisikö laite tai sovellus päivittää, asian voi sovellusten kohdalla tarkistaa laitteen sovelluskaupasta ja laitepäivitysten osalta laitteen asetuksista.

Muut lähteet: Kyberturvallisuuskeskus

Lue myös Anna.fi: Tämän vanhan salasananeuvon voi unohtaa – tietoturva-ammattilainen kertoo, mitä toimintoa jokaisen on paras käyttää