Kulttuuri

Opettaja päätti antaa oppilailleen joululahjaksi kirjat, koska huolestui lasten lukutaidosta – hänellä on painokas viesti kaikille aikuisille

Tuoreiden Pisa-tulosten mukaan suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on romahtanut. Helsinkiläisen alakoulun opettaja on huolissaan suomalaislasten lukutaidosta ja päätti kantaa kortensa kekoon. Hän hankki kierrätyslahjana luokkansa oppilaille kirjat, koska halusi ilahduttaa heitä joulun alla.

Itähelsinkiläisen alakoulun toisen luokan opettajana työskentelevä Elvira Yakovleva on ollut jo pitkään huolissaan siitä, etteivät monet lapset enää lue. Hän on kannustanut oppilaitaan kirjojen pariin keskustelemalla kirjoista luokassa ja vinkkaamalla heille kiinnostavia kirjoja. Marraskuun lopulla hän sai idean luokan joulukalenterista, josta jokainen oppilas saisi vuorollaan yllätyksenä kirjan.

”Luokassamme on ollut jo monena vuonna joulukalenteri, josta jokainen oppilas saa vuorollaan yllätyksen. Monesti se on ollut kortti, runo, arvoitus tai vaikka tikkari. Tänä vuonna päätin, että yllätyksenä voisi olla kirja, koska haluan innostaa lapsia lukemisen pariin”, Elvira kertoo.

”Lukeminen tuntui minustakin lapsena vaivalloiselta, enkä oikein tykännyt siitä. Olen löytänyt kirjojen pariin vasta aikuisena. Nykyään olen kirjaston suurkuluttaja.”

Hän on kerännyt kirjoja kirpputoreilta ja saanut osan lahjoituksena sisaruksiltaan ja muilta avuliailta henkilöiltä.

”Minulle tuli hieman kiire kirjojen etsimisessä, koska sain idean vasta marraskuussa. Jos toteutan ensi vuonna saman kalenterin, aion kerätä kirjoja pitkin vuotta, jotta saan varmasti tarvittavan määrän kokoon. Olen hankkinut yllätykseksi ajattomia lastenkirjaklassikoita, joita voi lukea useamman kerran. Lahjakirjojen joukossa on mm. H. C. Andersenin ihania satuja, Roald Dahlin kirjoja, kuten Iso kiltti jätti, Grimmin veljesten satuja ja Mauri Kunnaksen lastenkirjoja.”

Toisen luokan oppilaat ovat ottaneet joulukalenterin innostuneesti vastaan ja odottavat sen avaamista.

”Avaamme joka päivä yhden luukun, ja jokainen oppilas saa avata sen vuorollaan. En itsekään tiedä, mikä kirja minkäkin päivän luukussa on. Olen paketoinut kirjat ja merkannut jokaiseen pakettiin, minkä päivän luukkuun kirja menee, mutta en enää muista, mikä kirja missäkin paketissa on. Tänään oppilaan matkaan lähti Pekka Töpöhäntä.”

Osa oppilaista on säästänyt paketin avatakseen sen vasta jouluaattona. Toiset ovat avanneet lahjan heti kotiin päästyään.

”Olen pyytänyt oppilaita avaamaan lahjan vasta kotona vanhempien kanssa sen sijaan, että he avaisivat sen jo koulussa”, Elvira kertoo.

Opettaja ei ollut yllättynyt Pisa-tulosten heikentymisestä – näin tilanne on vähitellen muuttunut kouluissa

Elvira kertoo, että hänen luokkansa lapsilla on suhteellisen hyvä lukutaito ja he ovat kiinnostuneita kirjoista. Siitä huolimatta opettajaa mietityttää, miten lapset saisi tarttumaan kirjaan itsenäisesti.

”Oppilaani tekevät lukuläksyt kuuliaisesti ja käyvät lainaamassa kirjastosta kirjoja, joita heille suosittelen. Se on ihan mahtavaa. Siitä huolimatta minua huolestuttaa, miten lapset saataisiin tarttumaan kirjaan omasta tahdostaan. Onko kännykkä lopulta sittenkin kiinnostavampi? Kun laitan silmät kiinni, kuvittelen lapsen kotiinsa todennäköisemmin kännykkä kuin kirja kädessään. Se tuntuu surulliselta, koska opettajat ja kirjastolaitos yrittävät parhaansa, jotta lasten lukutaito pysyisi mahdollisimman hyvänä”, Elvira huokaa.

Tuoreista Pisa-tuloksista selvinnyt lukutaidon romahtaminen ei tullut alakoulun opettajalle yllätyksenä.

”Yllättyneempi olisin ollut, jos Pisa-tulokset olisivat lähteneet lukutaidon osalta kasvuun. Vaikka minun oppilaillani on jo aika hyvä lukutaito, kyllähän se voisi olla vielä parempi. Olen myös huomannut tämän kymmenen vuoden aikana, jonka olen toiminut opettajana, että oppilaat ovat muuttuneet levottomammiksi, eivätkä pysty enää keskittymään.”

Sellaisetkin oppilaat, joilla ei ole keskittymiskyvyssä mitään todettua haastetta, ovat muuttuneet kärsimättömiksi. 

”Oppilaat odottavat saavansa palkinnon kaikesta tekemisestään ja kaipaavat apua välittömästi kykenemättä odottamaan omaa vuoroaan. Meidän koulussamme onneksi työskentelee koulunkäynninohjaajia, jotka ovat oppilaiden apuna. Heidän ansiostaan en ole ollut tänä syksynä niin väsynyt ja kuormittunut kuin aiempina vuosina.”

Elvira on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että lapsilla on aiempaa suppeampi sanavarasto. Myös hänen neljättä, viidettä ja kuudetta luokkaa opettavat kollegansa ovat huomanneet saman. 

”Monilla alakoululaisilla on nykyään ongelmia jo perussanaston kanssa. Jos lapsen sanavarasto on suppea, se voi olla merkki siitä, miten paljon lapsi viettää aikaa kirjojen tai kirjoittamisen parissa ja miten paljon läsnäolevaa keskustelua perheessä on”, Elvira toteaa.

Tärkeä toive alakoululaisten vanhemmille

Alakoulun opettajalla on tärkeä viesti vanhemmille koteihin. Hän toivoo, että vanhemmat kannustaisivat yhdessä opettajan kanssa lapsiaan lukemaan.

”Ajattelen, että oppilaideni vanhemmat ovat kasvatus- ja opetuskumppaneitani. Lapsethan ovat lähtökohtaisesti tosi kiinnostuneita kirjoista. Minun kakkosluokkalaiseni ovat todella innoissaan aina, kun menemme käymään kirjastossa. He tutkivat ja selaavat kirjoja ja ovat riemuissaan, kun saavat valita mukaansa kirjan, jota lukevat koulussa tunneilla. Jostain syystä me aikuiset emme ole riittävän aktiivisia tässä asiassa ja kannusta lapsiamme kirjojen pariin”, Elvira muistuttaa.

Hän toivoo, että kotona keskityttäisiin lapsen lukuläksyyn kunnolla sen sijaan, että se tehdään nopeasti hutaisten.

”Toivon, että kakkosluokkalaiset lukisivat vielä ääneen vanhemmilleen. Olisi hienoa, jos vanhempi voisi viedä lapsen kirjastoon tutkimaan, mitä kaikkea kirjaston hyllyistä löytyy. Suomen kirjastolaitos on mielestäni maailman paras. Toivon, että vanhemmat ottaisivat palvelun vastaan, koska kirjaston käyttäminen on Suomessa todella helppoa.”

Elvira miettii myös, voisiko kotona ylipäätään keskustella enemmän kirjoista. 

”Lasta voi kannustaa kirjojen ja lukemisen pariin antamalla tälle joululahjaksi kirjan tai lahjakortin kirjakauppaan, josta lapsi voi valita itselleen mieluisan kirjan. Kotona voisi sitten pitää koko perheen yhteisen lukuhetken”, Elvira ehdottaa.