Rakkaat lapset -sarjan käsikirjoittajat tekevät komediaa kaikkien tunnistamasta ilmiöstä: ”Perheenjäseneni ovat rakkaimpia mutta myös ärsyttävimpiä”
Siskonpedin ja Aikuiset-sarjan tekijöiden uutuussarja Rakkaat lapset on tummanpuhuva komedia sisarus- ja perhesuhteista. Ohjaaja-käsikirjoittaja Anna Dahlman ja käsikirjoittaja Anna Brotkin kertovat, mistä aineksista menestyksekäs komedia syntyy.
Rakastitko Siskonpedin hersyvää tapaa ruotia ruuhkavuosiarkea ja lasten kasvatusta? Jos vastasit kyllä, tämä sarja on sinulle. Ylen uudessa Rakkaat lapset -komediasarjassa näyttelijät Niina Lahtinen, Pirjo Heikkilä, Sanna Stellan ja Krisse Salminen sekä ohjaaja-käsikirjoittaja Anna Dahlman palaavat yhteen viiden vuoden tauon jälkeen.
Tekijätiimiä täydentävät kiitelty koomikko Miitta Sorvali ja Aikuiset-menestyssarjan kommeltavan komiikan käsikirjoittaja Anna Brotkin.
”Kun Anna Dahlman pyysi minua mukaan, en voinut kieltäytyä. Olin todella otettu siitä. Olemme tehneet Annan kanssa Aikuiset-sarjaa yhdessä, ja se on sujunut tosi hyvin. Ihailin opiskeluaikoina Siskonpedin naisten tekemistä, he ovat olleet minulle iso esikuva komediassa”, Brotkin sanoo.
Kahdeksanosaisessa uutuussarjassa neljä nelikymppistä siskosta palaa lapsuudenkotiinsa auttamaan lievän aivoverenkiertohäiriön saanutta äitiään, kuuluisaa lastenkirjailijaa Regina Vallasta. Äiti päättää hylätä lastenkirjasarjansa ja alkaa suunnitella uutta sukupolviromaania, jossa ei perheenjäseniä säästellä. Heti ensimmäiseksi syttyy riita siitä, kenen vastuulla hankalamaineisen äidin hoito on.
Anna Dahlman ja Anna Brotkin ovat suomalaisen nykykomedian eturivin tekijöitä. He tietävät, millaisista aineksista menestyksekäs komediasarja syntyy. Annetaan kaksikon kertoa.
Aidot ja samaistuttavat tunteet ovat hyvän komedian perusta
Rakkaat lapset -sarjan idea on pääkäsikirjoittaja-ohjaaja Anna Dahlmanin kynästä. Hän uskoo, että sisarussuhteet ovat hedelmällinen lähtökohta komedialle.
”Sisarussuhteet ovat parhaimmillaan ihmisen pisimpiä ihmissuhteita. Niissä ollaan hyvin vereslihalla. Vaikka perhesuhteet voivat vaikuttaa omituisilta ja riitaisilta, niihin liittyvä side on lopulta tosi voimakas”, Dahlman sanoo.
Paras komedia ammentaakin Dahlmanin mukaan aidoista, samaistuttavista tunteista, kivuista, ongelmista ja suruista. Rakkaat lapset -sarjassa teemoiksi nousevat irti päästäminen nuoruudesta ja omista lapsista, avioero, lapsihaaveet ja sisaruskateus.
”Jostain syystä Rakkaisiin lapsiin on päässyt vähän sellaista keski-ikäisyyden teemaa. Ehkä siksi, että olemme itsekin pääosin nelikymppisiä. Sarja on luopumista, välitilinpäätöstä elämästä”, Dahlman sanoo.
Brotkin muistuttaa, että lämpimiinkin perhesuhteisiin liittyy hankalia ja vaikeita tunteita. Kysymys on universaalista ilmiöstä, ihmisyydestä.
”Tunnistan sen itsekin. Perheenjäseneni ovat minulle kaikista rakkaimpia mutta samalla kaikista ärsyttävimpiä. Nuorena isäni besserwisseriys ärsytti minua. Nykyään huomaan, että minulla on sama taipumus korjailla muita”, Brotkin sanoo.
Hauskuus syntyy kärjistämällä ja liioittelemalla
Dahlman ajattelee, että komedia on elämänasenne, tapa katsoa maailmaa. Sitä voi löytää kaikkialta. Itse hän rakastaa huumoria, joka kumpuaa traagisista tapahtumista.
”Kun komedialasit laittaa päähän, komediaa näkee kaikkialla. Viimeksi eilen istuin kylmässä betonihallissa, kun kävin ottamassa tehostekoronarokotteen. Joku vanhempi mies huokaisi vieressä, että onpa kiva, kun saa istua 15 minuuttia ilman akkaa täällä”, Dahlman sanoo.
Koomisen vivahteen kipeisiin tunteisiin tuovat esimerkiksi liioittelu, asetelman kääntäminen päälaelleen, normien rikkominen tai ihmisten todellisten ajatusten paljastaminen.
Rakkaat lapset -sarjassa kaikki hahmot ovat eräänlaisia karikatyyrejä. On kollageeni-nallekarkkeja popsiva ja kulissiavioliitossa elävä somevaikuttaja Noora (Krisse Salminen), lapsesta haaveileva, estynyt nörttilääkäri Kaisa (Pirjo Heikkilä), vaihtoehtohoitoihin hurahtanut luonnonlapsi Elina (Sanna Stellan), burn outin partaalla tasapainoileva, kaikki langat käsissään pitävä Mari (Niina Lahtinen) ja tyttäriään sanoillaan sivaltava Regina-äiti (Miitta Sorvali).
Käsikirjoittajat laittavat likoon myös omaa elämäänsä
Liioittelun takana on aina siemen todellisuutta. Sarjan käsikirjoituksesta löytyy piirteitä oikeista ihmisistä ja siitä, miten he käyttäytyvät.
”Komedia ei synny erillisessä tyhjiössä, vaan se on aina yhteydessä oikeaan elämään. Komedia on sitä, että todellisuutta muokataan ja liioitellaan – joskus myös pienennetään – mutta perustaikina on aina todellisuudessa”, Brotkin sanoo.
Sekä Dahlman että Brotkin tunnistavat palan itseään Niina Lahtisen Mari-hahmosta, joka haalii itselleen liikaa tekemistä eikä oikein osaa sanoa muille ”ei”.
”Toisaalta olen myös turhamainen ja itsekeskeinen niin kuin Noora ja minusta löytyy samanlaista rempseyttä kuin Elinasta”, Dahlman sanoo.
Komediassa kiinnostavimmat koukut syntyvät, kun hahmot rikkovat heille ominaisia normeja jollain yllättävällä tavalla.
Sarjan lopussa Pirjo Heikkilän näyttelemä sulkeutunut ja koreilematon Kaisa pyrkii tekemään vaikutuksen ihastukseensa muuttamalla ulkonäköään. Muodonmuutoksessa on hitunen Brotkinia ja hänen ystäviään.
”Vaatteet ovat monelle keino löytää itsevarmuutta ja kompensoida omia puutteita sekä romanttisessa että ammatillisessa mielessä. Minulla ei ollut tänään kovinkaan rohkea olo, joten laitoin päälle överin kukkapuvun tuomaan rohkeutta”, Brotkin sanoo pressitilaisuudessa.
Myös ihana, kamala äiti-tytärsuhde nousee Rakkaat lapset -sarjan keskiöön
Sisarussuhteiden lisäksi sarja pureutuu äiti-tytärsuhteisiin. Sarjan Regina-äiti on luotu yhdistelemällä ja kärjistämällä monien eri äitien piirteitä. Lopputuloksen tunnistaa kuitenkin koko tekijätiimi: mistään ei voi kehua ilman, että siihen liittyy jokin ”mutta”.
”Äitini on hyvin rakastava ja kannustava mutta myös oman ikäpolvensa tuote. Kun kerroin, että olen aloittanut juoksuharrastuksen, ensimmäinen kommentti oli, että nyt sitten ne annoskoot kasvavat, muista katsoa niitä. Jos minulla on ollut tv-esiintyminen, äiti sanoo, että olitpa sinä tosi fiksu tai hauska, mutta voi ei, miten he olivat laittaneet sinun tukkasi”, Dahlman sanoo.
Dahlman on huomannut saman sukupolvien välisen jatkumon oman tyttärensä kohdalla. Tytär on äidille helposti oman itsen jatke, mini me, johon tulee kohdistettua omaan minään liittyviä toiveita ja odotuksia.
”Kun tyttäreni teki viisivuotiaana ensimmäistä kertaa vaa’an, kuulin, kuinka suustani pääsi vanhana voimistelijana ’muista nilkka’ sen sijaan, että olisin sanonut, että näyttääpä hienolta”, Dahlman sanoo.
Motiivi on hyvä, mutta joskus teot eivät ole sen mukaisia. Pohjalla on kuitenkin aina rakkaus. Siihen ajatukseen myös Rakkaat lapset perustuu.
Rakkaat lapset -sarja alkaa Yle TV1 -kanavalla ja Yle Areenassa 24. marraskuuta 2022.
Lue myös Anna.fi: Iltatähden saanut Sanna Stellan: ”Joskus hävettää hakea lasta tarhasta, kun muut äidit ovat 20 vuotta nuorempia”
Kommentoi
Kommentoi juttua: Rakkaat lapset -sarjan käsikirjoittajat tekevät komediaa kaikkien tunnistamasta ilmiöstä: ”Perheenjäseneni ovat rakkaimpia mutta myös ärsyttävimpiä”