Kulttuuri

Tässä on Suomen yleisin naisen etunimi! Sen taustalta löytyy kuninkaallisen aiheuttama nimitrendi – katso 20 suosituimman nimen lista

Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää tilastoa suomalaisten yleisimmistä etunimistä. Suomen yleisin naisen etunimi on nimi, jolla on kuninkaallinen kantaja.

Todennäköisesti jokainen tuntee jonkun Annen, Tuulan tai Päivin. Nämä nimet ovat nimittäin yleisimmät naisten ensimmäiset etunimet Suomessa.

Listasimme 20 yleisintä naisten ensimmäistä etunimeä ja pyysimme asiantuntijaa arvioimaan, mikä niiden suosiota selittää.

Yhdistäviä tekijöitä on kolme: pituus, alkuperä ja aikakausi.

Yleisin naisen etunimi on tyypillisesti kaksitavuinen, arvioi nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.

”Meillä on Suomessa periaate, että yleensä ensimmäinen etunimi on napakka ja lyhyt ja jälkimmäiset nimet pidempiä”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Kristillinen alkuperä yhdistää

Valtaosa yleisimmistä naistennimistä on peräisin kristillisestä nimistöstä. Anna, Anne ja Hanna juontavat juurensa hepreankielisestä Hannah-nimestä, joka tarkoittaa armoa. Sanna on lyhennys niin ikään hepreankielisestä, liljaa merkitsevästä Susanna-nimestä.

Sari tulee Raamatusta tutusta Saarasta ja Leena Magdaleenasta.

Pirjo ja Riitta ovat muunnelmia 1300-luvulla eläneen Pyhän Birgitan nimestä. Tiinan alkuperä on Kristiinassa, joka tarkoittaa kristittyä.

Marja-nimen alkuperänä on pidetty puolestaan Neitsyt Mariaan viittaavaa Mariaa. Jaana on puolestaan lyhennelmä Marja-nimen muunnoksesta, Marjaanasta.

Miksi juuri kristillistä alkuperää olevat nimet ovat niin suosittuja? Asiantuntijan mukaan kyse on kristillisten nimien vakiintuneesta asemasta, ei erityisestä uskonnollisuudesta.

”Kristilliset nimet ovat saavuttaneet asemansa. Yleensä vanhemmat eivät välttämättä ajattele niin, että he haluaisivat antaa lapselleen kristillisen nimen. Usein nimeen liittyy sukuyhteys. Se on voinut olla isopapan tai mummon tädin nimi”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Kristillisistä nimistä poikkeavat germaaniset Minna ja Heidi sekä suomenkielistä alkuperää olevat Päivi, Ritva ja Satu. Päivi tarkoittaa aurinkoa, Ritva pientä oksaa ja Satu satua eli tarinaa.

Lue myös Anna.fi: Nimien merkitys: Tiesitkö, mitä Suomen kaikkein yleisimmät nimet Tuula, Ritva, Juha ja Kari tarkoittavat? Monella unohdettu merkitys luonnossa

60-luvun trendinimi on peräisin kuninkaallisilta

Kolmas nimiä yhdistävä piirre on sukupolvisuus: tietyt nimet ovat suosittuja tiettyinä aikoina.

Listauksen kärkipää ei asiantuntijaa yllätä. Yleisimpien etunimien kantajat ovat pääosin suurten ikäluokkien eli sotien jälkeisinä vuosina (1946–50) syntyneitä.

”Aloin kuusitoista vuotta sitten vastata suomalaisista nimipäiväkalentereista. Silloin suosituimpien nimien listoilla oli melkein pelkästään suurten ikäluokkien nimiä”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Sotien jälkeen tyttölapset nimettiin usein Tuulaksi, Leenaksi, Ritvaksi, Marjaksi, Riitaksi tai Pirkoksi. R-kirjaimen sisältävät naistennimet olivat suurten ikäluokkien keskuudessa erityisen suosittuja.

Listauksen kärkinimi Anne oli suosituimmillaan puolestaan 60-luvulla.

”Anne oli 60-luvun trendinimi. Sen suosioon vaikutti Englannin prinsessa Anne.”

Muita 60-luvun suosikkinimiä olivat Päivi, Minna, Sari, Tiina, Tarja, Jaana ja Satu. Myöskään niiden sijoittuminen etunimitilaston kärkipäähän ei hätkähdytä.

”60-luvulla syntyneillä samannimisyys oli Suomessa kaikkein yleisintä. Silloin oli tosi tyypillistä, että samalla koululuokalla oli monta Saria ja Minnaa”, Saarelma-Paukkala sanoo.

70–80-luvun vaihteessa yleistyivät Sanna-, Hanna- ja Heidi-nimiset lapset. Latinasta tuleva, laakerinlehteä tarkoittava Laura on 1990-luvun suosikkinimi.

Sari päätyy enää harvoin vauvan etunimeksi – tässä syy

Harva yleisimmistä naisten etunimistä päätyy nimeksi nyt syntyvälle vauvalle. Siihen on asiantuntijan mukaan kaksi syytä.

Siinä missä yhtenäiskulttuurin aikakautena oli muodikasta – jopa suotavaa – antaa lapsille samoja, tavallisiksi miellettyjä nimiä, haluavat nykyvanhemmat erottautua.

Erilaisten etunimien joukko on kasvanut 2000-luvulla. Suosittuja ovat esimerkiksi luontoaiheiset nimet. Vuosituhannen alkupuolella nimistö täydentyi uudella Lumi-nimellä.

”Yhteiskuntamme on yksilöllistynyt. Halutaan, että oma ainutlaatuinen lapsi saa ainutlaatuisen nimen, jolla hän erottuu muista lapsista”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Vanhemmat eivät halua antaa lapsilleen ensimmäiseksi etunimeksi omalle tai vanhempiensa sukupolvelle tyypillisiä nimiä.

”Monilla nyt syntyvillä lapsilla isoäidit ovat näitä Päivejä ja Sareja. Nimet ovat liian lähellä. Niissä ei ole uutuuden viehätystä”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Katse kääntyy vanhempiin sukupolviin. Tämän hetken trendikkäimmät nimet olivat suosittuja viimeksi noin 80–100 vuotta sitten: Aino, Aada, Lilja, Helmi, Venla, Sofia, Ellen ja Emma.

”Aikaisemmin ne on koettu vanhojen tätien nimiksi”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Kolmas nykyvanhempien suosima nimenantoperiaate on kansainvälisyys.

Kansainvälinen on esimerkiksi tämänhetkinen vauvojen kärkinimi, Olivia. Vuonna 2022 sen sai ensimmäiseksi etunimekseen 276 lasta. Nimi on suosittu nyt ympäri Eurooppaa.

Lue myös: Tämä on ihanin uusi naisen nimi, joka pian löytyy kalenterista! Suosikkinimi tarkoittaa keijua

Pirkko ja Ritva saattavat olla pian jälleen hittinimiä

Aina muodissa olevia naistennimiä yleisimpien ensimmäisten etunimien joukossa ei juuri ole. Melko ajattomia ovat Anna ja Hanna.

Anna oli suosittu 1900-luvun alussa. Uuden huipun se saavutti 1980-luvulla.

”Anna on sellainen nimi, että se on tavallaan aina ollut kelvollinen nimi annettavaksi”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Syynä on nimen äänneasu, joka ei ole koskaan ollut erityisen epätrendikäs.

Siinä missä suurilla ikäluokilla suosittuja olivat r-äänteen sisältävät nimet, nyt pinnalla ovat vokaalialkuiset, erityisesti a- ja e-alkuiset nimet.

Jos nimimuodista tuttu 80–100 vuoden sykli jatkuu, suurten ikäluokkien r-äänteiset nimet nostavat pian jälleen päätään. Vain osa aikakauden nimistä päätyy kuitenkin uusiokäyttöön.

”Sitä, mitä nimiä sieltä nousee, on hirveän vaikea ennustaa”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Nähtäväksi jää, ovatko tulevaisuuden suosikkinimiä viime vuosina vähemmän uusia kantajia saaneet Pirkko tai Ritva.