Luonto

Näin löydät hyvän marjapaikan kotisohvalta käsin – asiantuntijan 6 vinkkiä

Metsätalousinsinööri Heikki Ala-aho kertoo, mitä maastokartoista, ilmakuvista ja muista paikkatietoaineistoista kannattaa tutkia, jos haluaa löytää satoisan marjapaikan.

Miten löytyy paras marjapaikka? Aivan mihin tahansa metsikköön ei kannata suunnata, jos haluaa löytää alueen, jossa kasvaa runsaasti marjaa.

Jo ennen metsään lähtemistä potentiaalisia marjastuspaikkoja voi etsiä kotisohvalla tutustumalla erilaisiin paikkatietoaineistoihin, sanoo Maanmittauslaitoksen metsätalousinsinööri Heikki Ala-aho.

”Itse käyttäisin vain Paikkatietoikkunaa ja sieltä saatavia paikkatietoaineistoja marjastuksen apuna”, Ala-aho sanoo.

Paikkatietoikkuna.fi on sivusto, josta löytyvät Maanmittauslaitoksen, Suomen metsäkeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen sekä kuntien ja kaupunkien tuottamat paikkatiedot, kuten maastokartat ja ilmakuvat. Palvelua ylläpitää Maanmittauslaitos.

Tässä jutussa Heikki Ala-aho kertoo, miten erilaisia paikkatietoaineistoja voi hyödyntää marjapaikkojen kartoittamisessa.

Lue myös: Tunnetko jo sieni- ja marjametsän kultaiset säännöt? 10 vinkkiä, joita ilman et pärjää

1. Etsi puustoisia kangasmaita tai suoalueita

Etsi maastokartalta puustoisia kangasmaita, jos haluat poimia puolukoita tai mustikoita. Kangasmaat on merkitty maastokarttaan valkoisella värillä.

Pitkinä kuivina jaksoina luontaisesti kuivien ja karujen kangasmaastojen sijaan marjaa kannattaa etsiä hieman kosteammista paikoista, kuten soistuneista kangasmaastoista. Soistuneet kangasmaat tunnistaa maastokartalla siitä, että valkoisella näkyvän kangasmaan päälle on väritetty hailakan sininen alue, jossa ei ole rajaavaa reunaviivaa niin kuin sinisellä merkityissä vesistöissä.

Märemmiltä soilta löytyy puolestaan lakkaa ja karpaloita. Suoalueet erottaa maastokartalta sinisestä ja vihreänruskeasta värityksestä. Suon erottaa soistuneesta kankaasta tummemman sinisestä sävystä.

2. Etsi hakkuualueita ja sähkölinjoja

Mustikka ja puolukka viihtyvät myös avohakkuualueiden reunamilla ja sähkölinjojen läheisyydessä. Sähkölinjat on merkitty maastokarttaan mustalla viivalla, jossa on poikittaisia viivoja. Avohakkuualueet tunnistaa maastokartoista vihreästä vinoviivoituksesta. Avohakkuualueen tuoreuden voi tarkistaa Suomen metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoituksista.

Paljailla avohakkuualueilla suorassa auringonvalossa mustikka ei kuitenkaan viihdy toisin kuin kuivuutta paremmin kestävä puolukka. Maanmuokkauksen jälkeen puolukan kasvu saattaa jopa voimistua.

Asiantuntijan mukaan harvennetuissa metsissä kasvaa hyvin marjaa yleensä kaksi–viisi vuotta harvennuksen jälkeen.

”Jos tänä kesänä näkee harvennetun metsän, se kannattaa laittaa mieleen. Ensimmäisenä kesänä metsä ei ole ehtinyt reagoida vielä muutokseen, mutta toisena kesänä sinne saattaa tulla marjaa”, Heikki Ala-aho neuvoo.

Tuoreiden hakkuualueiden löytämiseen Ala-aho käyttää itse myös ilmakuvia, joista hän etsii ajourien jälkiä.

3. Etsi nuorta metsää ja taimikoita

Mustikka ja puolukka kasvavat harvemmin vanhassa varjoisassa metsässä, jossa on tiheää ja korkeaa puustoa. Siksi Heikki Ala-aho kehottaa avaamaan Paikkatietoikkunasta myös Suomen metsäkeskuksen tuottaman Latvusmallin. Kyseinen aineisto antaa tarkempaa tietoa puuston korkeudesta kuin pelkkä ilmakuva.

”30-metrinen metsä on synkkä. Sinne ei päivä paista. Hyvässä paikassa on pitempää ja lyhyempää puustoa. Noin 10–20-metriset puustot ovat hyviä marjastusmaita”, Ala-aho sanoo.

Muutaman vuoden ikäisiltä, ravinteikkailta avohakkuualueilta saattaa löytyä puolestaan vadelmaa.

4. Käytä apuna vääräväri-ilmakuvia

Vääräväri-ilmakuvista ilmenee, kuinka lehteviä alueet ovat. Lehtipuut heijastavat lehtivihreää
havupuustoa enemmän, joten ne näkyvät vääräväri-ilmakuvissa punaisempina. Rehevimmistä alueista ei välttämättä löydy marjaa.

Väärävari-illmakuvat löytää Paikkatietoikkunasta, kun klikkaa ensin painiketta Ilma- ja ortokuvat ja sen jälkeen Ortokuvat (vääräväri) -nimistä tasoa.

Tummat siniset alueet viittaavat kosteisiin suoalueisiin.

5. Hyödynnä kasvupaikkatietoja

Metsän ravinteisuutta kuvataan kasvupaikoilla. Paikkatietoikkunassa tietoa kasvupaikoista saa valitsemalla Kasvupaikka-karttatason. Tiedot tuottaa Luonnonvarakeskus.

”Lehdot ja lehtomaiset kankaat ovat huonoja puolukka- ja mustikkamaita, koska ne ovat liian reheviä. Sen sijaan tuore ja kuivahko kangasmetsä ovat hyviä marjapaikkoja”, Ala-aho sanoo.

6. Tallenna omaa marjapaikka muistiin

Löysitkö metsästä hyvän marjapaikan, jonka haluat muistaa jatkossakin? Laita älykellon tai -puhelimen gps-paikannus päälle ja tallenna marjapaikka pisteenä tai kävele siksakia, jotta karttaan jää selvästi erottuva jälki, Heikki Ala-aho vinkkaa.

Tiedot voi viedä ja tallentaa halutessaan Paikkatietoikkunaan. Palvelun kautta omat marjapaikat on mahdollista jakaa myös muille. Omien karttojen tekeminen vaatii rekisteröitymisen ja kirjautumisen. Palvelun käyttäminen on maksutonta.

Lue myös Seura.fi: Yltäkylläisen sadon rummutus sai aikaan hillavillityksen – Lapin poliisi neuvoo, miten välttää eksyminen soilla tai metsissä