Luonto

Miksi ruska värjää puiden lehdet? Syksyiset kuvat näyttävät ruskan kauneuden

Syksy muuttaa vihreän maiseman värien juhlaksi. Koivut saavat ylleen heleää keltaista, haavat tummaa punaista. Ruska kertoo kasvien valmistautumisesta talven koitoksiin.

Ruska alkaa pohjoisesta ja kulkee muutamassa viikossa yli koko maan. Lapissa ruska on parhaimmillaan syyskuun alkupuolella, keskiosissa maata lokakuun alkupuolella.

Lue myös: Salaperäiset sammalet kukoistivat jo dinosaurusten aikaan – lue kiehtova luontotarina

Ruskan käynnistää päivän lyheneminen, ei säiden kylmeneminen. Sää vaikuttaa ruskan laatuun ja kestoon, mutta ei niinkään sen ajoittumiseen.

Puilla on perimässään muisti siitä, milloin ruskan pitäisi alkaa.

Kun muuttolintu tuo pohjoisesta eteläiseen Suomeen siemenen, josta varttuu pihlaja, puu toimii alkuperäisen kasvupaikkansa aikataulun mukaan. Se puhkeaa ruskaan aikaisemmin kuin omassa ympäristössään kasvaneet laji­naapurinsa.

Pohjoisessa tuntureiden rinteillä tunturikoivujen lehdet ovat oransseja ja punaisia, etelässä valkorunkoiset koivut saavat keltaisen viitan ylleen. Haavoissa, vaahteroissa ja pihlajissa on myös punaista.

Soilla sarat ja luikat hehkuvat värikkäimmillään ja muodostavat varpujen kanssa maaruskan. Tupasluikan keltaiset mättäät erottuvat tummemman ruskeasta tupasvillasta.

Suon reunassa juolukkavarvikko hehkuu syvän punaisena ja violettina, ja vaivaiskoivun pienet, pyöreät lehdet ovat kuin keltaisia ja punaisia kolikoita.

Ruska merkitsee lehtipuiden valmistautumista talveen

Kun kesäpäivä lyhenee, kasvit alkavat varustautua talveen.

Puut ja pensaat lopettavat yhteyttämisen ja alkavat siirtää lehdissään olevia kallisarvoisia aineksia talteen hyvissä ajoin ennen lehtien karisemista maahan.

Lehtivihreä eli klorofylli muuttaa auringon energian kemialliseksi ener­giaksi. Varsinkin lehtivihreässä on monia aineosia, joista luonnossa on puute. Puolet koivun lehtien typestä ja fosforista varastoituu juuriin, runkoon ja silmuihin.

Lue myös: Arkeologi Ilari Aaltoa kiehtoo metsässä menneisyys

Typen ja fosforin lisäksi lehdistä kulkeutuu talteen tärkkelystä, mineraaleja, sokeria ja rasvaa.

Lehtensä pudottamalla puut vähentävät haihduttavaa pinta-alaansa, mikä auttaa niitä kestämään paremmin kylmän ja kuivan talven rasitukset.

Itse puun soluistakin poistuu vettä, ja solunesteet väkevöityvät pakkasenkestäviksi jäänestoaineiksi.

Pakkanen kirkastaa ruskan värit

Vihreys haaltuu sen vuoksi, että puut kuljettavat lehtivihreän raaka-aineet talteen. Viherhiukkaset ovat kesän ajan peittäneet keltaiset karoteenit ja ksantofyllit, jotka saavat tilaisuutensa loistaa syksyllä.

Vihreän alta lehdistä paljastuvat ruskan värit, pääasiassa oranssinpunaista ja keltaista pigmenttiä.

Jotkut kasvit muuttuvat voimakkaan punaisiksi tai violeteiksi. Sen saa aikaan antosyaani-niminen väriaine. Se ei ole klorofyllin, karoteenin ja ksantofyllin tapaan värihiukkasissa vaan solunesteessä. Antosyaanit vahvistavat puiden kylmänkestävyyttä.

Lue myös: Konsta Linkola kuvaa avantouintia — katso huikea otos jään alta!

Punaisimmillaan ruska on tunturien riekonmarjan lehdissä. Antosyaanin muodostumiselle parhaita ovat kirkkaat ja kuivat syyspäivät, kun öisin on pieniä pakkasia.

Sateisina ja lämpiminä syksyinä ruska jää vaatimattomaksi.

Viileän ja lauhkean alueen ulkopuolella ruska on selvästi vaisumpaa kuin pohjoisessa. Vaikuttavia ruskametsiä löytyy muun muassa Kanadan ja Yhdysvaltain Appalakkien punakeltaisista vaahterametsistä, Siperian loistavankeltaisista lehtikuusikoista ja Itä-Aasian lehtipuumetsistä.