Kumpupilvi, untuvapilvi, alapilvi – osaatko tulkita pilviä? Lue lisää ja opit tulkitsemaan sään muutoksia

Kesäaamu valkenee aurinkoisena ja pilvettömänä. Sininen taivas kaartuu horisontista horisonttiin, mutta jo aamupäivällä taivaalle alkaa muodostua pieniä kumpupilviä. Ne kasvavat hitaasti, kunnes pilviä on enemmän kuin sinistä taivasta.

Kumpupilviä alkaa muodostua, kun aurinko lämmittää maanpintaa ja samalla ilmaa. Lämmennyt ilma alkaa kohota kevyempänä ylöspäin, missä on viileämpää kuin maanpinnan läheisyydessä. Ilma jäähtyy noin asteen sataa metriä kohti.

Mahtavan kumpumaisen kuuropilven vyöryessä päälle on tiedossa sadekuuro.

Kun ilma jäähtyy niin paljon, että se saavuttaa kastepisteen, kosteus alkaa tiivistyä pieniksi pisaroiksi. Usein kastepisteen sijainti näkyy pilvien tasaisena alalaitana. Jos ilmankosteus on korkea, ilma tiivistyy pilviksi matalammalla.

Yläpilviin kuuluvat untuvapilvet muodostavat joskus säteittäisiä kuvioita taivaalle.

Pilvet jaotellaan sukuihin, kuten alapilvi, keskipilvi ja yläpilvi

Niin kuin eläimet ja kasvitkin, pilvet jaotellaan sukuihin jo 1800-luvun alkupuolella kehitetyn järjestelmän mukaan. Luokittelun loi englantilainen harrastajameteorologi Luke Howard.

Sukuja on kymmenen: niistä neljä on alapilviä, kolme keskipilviä ja kolme yläpilviä.

Pilvien nimet ovat latinankielisiä ja monet niistä ovat tuttuja kaikille. Kumpupilvet ovat cumuluksia, untuvapilvet cirruksia ja harsopilvet cirrostratuksia.

Ne jaotellaan vielä alalajeihin ja muunnoksiin. Korkeaksi pullistunut, kukkakaalimainen kumpupilvi on Cumulus congestus. Pilvillä on kauneutta myös nimissään.

Aaltomainen palleropilvi muodostaa taivaalle rytmikkäitä kuvioita.

Alapilvet ovat yleensä alle kahden kilometrin korkeudella ja ne muodostuvat vesipisaroista.

Kahdesta kuuteen kilometrin korkeudella leijuvissa keskipilvissä on sekä vesi- että jääpilviä.

Yläpilviä esiintyy 5–9 kilometrin korkeudella ja ne muodostuvat jääkiteistä, kesälläkin.

Pilvillä on hyvin tärkeä tehtävä siirtää lämpöä ja vettä maapallon eri osiin. Ne myös säätelevät lämpötiloja. Vaikka sateet tuntuvat välillä tylsiltä, ilman niitä kasvillisuus kuolisi nopeasti ja meiltä loppuisi ravinto.

Untuvapilvet ovat niin korkealla, että suihkuvirtaukset muodostavat niistä kuitumaisia ja pitkänomaisia. Jalaspilvi ennakoi sadetta, etenkin jos ilmanpaine laskee.

Pisarat – painovoiman uhmaajat

Vaikka pilvet ovat vettä tai jäätä, ne eivät putoa. Mikä niitä pitää taivaalla?

Pilven muodostavat pilvipisarat ovat tavattoman pieniä. Liikkumattomassa ilmassa ne kyllä putoavat, mutta hyvin hitaasti.

Pilvet muodostuvat nousevissa ilmavirtauksissa, joiden nopeus on suurempi kuin pisaroiden putoamisnopeus. Virtaukset kuljettavat pisaroita ylöspäin.

Sadasosamillin kokoiset pilvipisarat ja jääkiteet törmäilevät toisiinsa ja yhtyvät yhä suuremmiksi. Lopulta pisarat kasvavat niin suuriksi, että maan vetovoima voittaa nousevat virtaukset. Silloin alkaa sataa.

Ohuissa pilvissä pisarat eivät ehdi kasvaa kovin suuriksi ja sataa tihkua, mutta korkeissa pilvissä pisaroilla on aikaa ja matkaa kasvaa vuolaaksi, isopisaraiseksi sateeksi.

Ehkä olisi syytä luoda silloin tällöin katse ylös, ja opetella arvioimaan pilvistä lähituntien säätä.

Kumpupilven laelle on muodostunut huntumainen lisäpilvi: pileus, kun kumpupilvi työntää yläpuolella olevaa kosteaa ilmaa korkeammalle.

Tiesitkö tämän pilvistä?

• Jos kaikki ilmakehän vesihöyry ja pilvien vesi putoaisi maahan, siitä kertyisi reilun kahden sentin kerros.
• Kun vesimolekyyli on haihtunut ilmaan, kestää keskimäärin viikon, ennen kuin se sataa maahan tai härmistyy suoraan sopivaan pintaan.
• Kuuro- ja ukkospilven Cumulonimbus-huippu voi yltää yli 15 kilometriin, alalaita on noin kilometrin korkeudella.
• Valtameret vaikuttavat pilvisyyteen eniten, sillä ne peittävät maapallon pinnasta yli 70 prosenttia.
• Suomi 100 -juhlavuoden Luontopäivää vietetään 20. toukokuuta. Villiinny keväästä –teemalla järjestetään tapahtumia eri puolilla maata. Lisätietoa: luonnonpaivat.fi

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 10/2017.

Saatat olla kiinnostunut myös näistä jutuista:

Kolin kansallismaisema palkitsee turistin jokaisena vuodenaikana – lue Kolin tarina

Huippukokki Tomi Björck: ”Surffailu Austaraliassa ei riittänyt elämän sisällöksi”

Syöpä muutti Jaakko Heikkilän elämän suunnan – insinööristä tuli palkittu valokuvaaja