Ihmiset

Tarja, 60, rakastaa tuiki tavallista työtään varastossa – salaisuus on työn tuunaaminen, jota sinäkin ehkä tietämättäsi teet

Varaston yhteyspäällikkö Tarja nauttii asiakkaistaan. Miksi useimmat viihtyvät työssään hyvin, vaikka työelämä on myllerryksessä? Lyhyt vastaus: he tuunaavat työtään.

Varaston yhteyspäällikkö Tarja Koskisola on niin hyvä kuuntelija, että varastokoppia vuokraavat asiakkaat uskoutuvat hänelle kipeistä elämäntilanteistaan. Asiakkaille juttelu on Tarjan tapa tuunata työtään.

Työn tuunaaminen kytkeytyy vahvasti siihen, että ihminen pitää työstään ja kokee työn imua. Hän on motivoitunut, uppoutuu työhönsä ja kokee sen merkitykselliseksi. Työn imu syntyy paljolti siitä, että omaan työhön voi tehdä pieniä parannuksia, joilla siitä saa itselleen entistä parempaa, väittää Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.

”Tässä on positiivinen kehä. Ihmiset, jotka kokevat työn imua, ovat aloitteellisempia ja tekevät pieniä parannuksia omaan työhönsä. Kun ihminen tällä tavalla tuunaa työtään, hän vahvistaa omaa toimijuuttaan ja parantaa työolojaan, mikä taas auttaa kokemaan entistä enemmän työn imua”, Hakanen kuvaa.

Se, että työn tuunaaminen on ylipäätään mahdollista, liittyy viime vuosikymmeninä tapahtuneeseen työelämän valtavaan muutokseen. Enää ei juuri ole töitä, joita voisi tehdä vain yhdellä mekanistisella tavalla.

”Kaikenlaisissa töissä voi toteuttaa pientä personointia ja tuoda työhön sellaista, mitä kaipaa”, Hakanen sanoo.

Lue myös: 5 pahaa tapaa, joilla asiantuntija ei kuormittaisi aivojaan – pilaavat keskittymiskyvyn ja yöunen

Työn imu on yleistä

Työn imu ei ole harvinainen asia. Tutkimuksissa 60 prosenttia ihmisistä kertoo kokevansa työn imua vähintään muutaman kerran viikossa. Loput 40 prosenttia kokee sitä kerran viikossa tai harvemmin.

Silti on niin, että kun työelämä nousee otsikoihin, uutisoinnissa on tavallisesti negatiivinen sointi. On kuormitusta, epävarmuutta, huonoa johtamista. Olemme niin tottuneet ajattelemaan epäkohtia ja ongelmia, että vasta parikymmentä vuotta sitten ylipäätään kiinnitettiin huomiota siihen, mistä työssä viihtyminen johtuu, ja alettiin tutkia sitä.

”Sitä ennen ei ollut edes käsitettä työn imu, saati tutkimusvälineitä, joilla arvioida tätä myönteistä ilmiötä”, Hakanen sanoo.

Hakanen puhuu mieluummin juuri työn imusta työssä viihtymisen sijaan. Viihtyminen saattaa herättää mielleyhtymiä siitä, että töissä pitäisi olla mukavaa samalla tavalla kuin vapaa-ajalla.

”Siitä ei ole kysymys, vaan työn imussa ihmisen fokus on hyvin vahvasti juuri työssä.”

Kolme pointtia työn imusta

Suomalaiset ovat kansainvälisissä vertailuissa keskikastia työn imun kokemuksissaan. Sitä koetaan kaikilla aloilla, mutta erityisesti opetusalalla ja sosiaali- ja terveyssektorilla nautitaan työn imusta. Siis juuri niillä aloilla, joissa on viime aikoina raportoitu monenlaisista ongelmista. Miten tämä on mahdollista?

Jari Hakanen selittää tätä sillä, että näissä töissä toteutuvat usein seikat, jotka synnyttävät työn imua.

Työn imun synnyssä on nimittäin kolme keskeistä asiaa. Yksi niistä on se, että työssä pääsee käyttämään taitojaan monipuolisesti ja oppimaan uutta.

Toinen ydinasia on se, että työn tulokset pystyy tavalla tai toisella näkemään. Näin saa vastauksen siihen, miksi oma työ on tärkeää.

Kolmas työn imun synnyttäjä on työporukka, jossa voi kokea, että asioita saadaan yhdessä aikaan, ja että ryhmässä on kykyä kohdata haasteita.

Tarja Koskisola: ”Mulla on vain kivoja asiakkaita”

Onko riittävästi töitä? Niin Tarja Koskisola, 60, kysyi hakiessaan töitä varastotiloja vuokraavasta helsinkiläisestä Kotivarastosta 13 vuotta sitten.

Yrittäjää nauratti. Mitähän tämä nainen nyt mahtaa tarkoittaa. Tarja Koskisola tarkoitti sitä, että hän on kova tekemään töitä eikä välitä pyöriä tyhjänpanttina. Yrittäjä palkkasi Tarjan varaston yhteyspäälliköksi, joka onkin sittemmin vastannut työpaikassaan kaikesta: aina markkinoinnista, sopimusten teosta, laskutuksesta siivoukseen. Vain kirjanpito tehdään muualla.

”Nautin jokaisesta työpäivästä. Mitä vain voi sattua ja tykkään siitä.”

Tarjalle työn itsenäisyys on tärkeää. Hän on valmis olemaan melkeinpä aina tavoitettavissa ja hoitamaan akuutit ongelmatilanteet kuten vaikka nosto-ovien vahingoittumiset, kun saa vain päättää asioista itsenäisesti.

Välillä työnantaja huikkaa ovenraosta ja kysyy, että miten menee.

”Mä sanon, että hyvin.”

Aivan erityisesti Tarja Koskisola nauttii asiakkaistaan. Ihmisistä, jotka tarvitsevat säilytystilaa, koska kodin nurkat ovat alkaneet pullistella tai on tullut avioero, työkomennus ulkomaille, sattunut vesivahinko tai pitänyt löytää paikka palvelutaloon muuttavan vanhuksen tavaroille.

Kohtaaminen asiakkaan kanssa ei jää Tarjalla varastokoppien esittelyyn ja sopimuksen tekoon, vaan usein ihmiset avautuvat hänelle. Joskus he kertovat hyvinkin kipeistä tai stressaavista elämäntilanteista. Eikä ihme, koska Tarja on kiinnostunut ihmisistä ja jaksaa kuunnella.

”Mulla on vain kivoja asiakkaita.”

Lue myös Seura.fi: Tutkijat selvittivät työn imua: Yli 60-vuotias nainen on motivoitunein työntekijä

Valkoiset joulukukat

Palveluammateissa Tarja on viihtynyt aina. 16-vuotiaana hän aloitti myymällä kahvia ja munkkeja Snellmanin kahvilassa Helsingin kauppatorilla. Opiskeli hän välillä visualistiksikin, mutta sitä työtä hän ei ole juuri tehnyt. Hänen mottonsa on, että kaikkia ihmisiä pitää palvella yhtä hyvin heidän asemaansa katsomatta. Sen hän oppi Snellmanin kahvilanpitäjältä.

Eräs varaston vuokraaja tokaisi sopimuspaperit allekirjoitettuaan, että hän voisi palkata Tarjan. Se ei onnistunut.

Osa asiakkaista on pitkäaikaisia ja tulleet hyvin tutuiksi. Kuten yrittäjä, joka hakee työkaluja varastokopistaan joka päivä tai vanha rouva, joka haluaa tulla rollaattorin kanssa joka kuukausi maksamaan vuokran paikan päälle saadakseen juttuseuraa.

Yksi asiakas halusi kertoa Tarjalle ensimmäisten joukossa tulleensa isäksi. Edelleen Tarja Koskisola saa joka joulu valkoiset kukat mieheltä, jonka vaimon saattohoidon aikaan Tarja lähetti omat valkoiset joulukukkansa tälle sairaalaan.

Tarjan työ on myös aikamoinen näköalapaikka vaikkapa parisuhteiden lainalaisuuksiin. Eräs nelikymppinen uusioperheen perustanut mies jutteli Tarjalle, että mistä se johtuu, että juuri hänen tavaransa viedään varastoon eikä rouvan tavaroita.

Myös työnantaja pitää huolta ai­noasta työntekijästään järjestäen tälle hyvän työterveyden vakuutuksineen sekä liikuntasetelit. Palkkaakin maksetaan lähes suomalaisen keskiansion verran.

Mihinkään Tarja ei haikaile.

”Mulla on vain sellaisia urasuunnitelmia, että siirryn täältä eläkkeelle ja joskus myöhemmin sitten Malmin hautausmaalle.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 3/2024.