Terveys

5 pahaa tapaa, joilla asiantuntija ei kuormittaisi aivojaan – pilaavat keskittymiskyvyn ja yöunen

Aivoasiantuntija Mona Moisala on huomannut, että älylaitteilla on yhteys moneen aivoille haitalliseen aktiviteettiin. Omaa puhelintaan hän säilyttää kotona aina eri huoneessa, ja someen hän ei pääse iltakahdeksan jälkeen, vaikka haluaisi.

Nykyihmistä vaivaavat heikko keskittymiskyky ja univaikeudet. Yksi syy lisääntyneisiin kognitiivisiin haasteisiin on se, että aivot eivät pääse palautumaan.

Aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori Mona Moisala kertoo, mitkä asiat hän jättäisi aivojen hyvinvoinnin vuoksi tekemättä.

1. En ottaisi yömyssyä ennen nukkumaanmenoa

Yömyssy rentouttaa, vanha kansa uskoi. Nykytutkimus kuitenkin kertoo, että jo yksi illalla nautittu alkoholiannos voi vaikuttaa nukahtamiseen ja unenlaatuun. Siksi aivoasiantuntija Mona Moisala harkitsisi ravintolaillallisella yhdenkin viinilasillisen nauttimista.

Yömyssyn sijaan aivoasiantuntija suosittelee illalle jotakin rauhoittavaa tekemistä, esimerkiksi käsitöitä, pyykkien viikkaamista tai kirjan lukemista. Itse hän kirjoittaa joka ilta kiitollisuuspäiväkirjaa.

”Perusajatus on, että kirjoittaa spontaanisti, mistä juuri nyt on kiitollinen. Se on tapa opettaa itseään huomaamaan kivoja asioita päivän aikana”, Moisala sanoo.

Lue myös: 6 asiaa, joita uniasiantuntija ei tee, jotta hyvä yöuni ei vaarannu – ja yksi, johon hänkin sortuu

2. En selaisi työsähköposteja illalla sängyssä

Yhdessä asiassa Mona Moisala on ehdoton. Hän ei koskaan selaa työsähköposteja illalla sängyssä, sillä sähköpostien lukeminen saa ajatukset harhailemaan seuraavaan työpäivään ja tekemättömiin töihin. Tämä aktivoi ongelmanratkaisuun liittyviä aivoalueita ja nostaa vireystilaa.

Kun rauhoittuminen ei onnistu, vaikutukset näkyvät unenlaadussa. Nukahtaminen viivästyy tai ihminen herää uuteen päivään jo aamuyön tunteina. Univaje vaikuttaa kaikkeen, mitä aivoissa tapahtuu: keskittymiskykyyn, muistiin ja mielialaan.

Jos työsähköpostien selaaminen on osa iltarutiineja, asiantuntija kehottaa miettimään kahta kysymystä: Miksi teet näin? Mitä hyödyt siitä?

”Joku voi ajatella saavansa siitä mielenrauhaa: kun nopeasti katson sähköpostit, voin mennä rauhassa nukkumaan. Mutta toimiiko se oikeasti? Tuleeko siitä levollinen olo? Vai onko pikemminkin kyse siitä, että on vaikea sietää ajatusta asioista, jotka ovat töissä odottamassa? Pystyisikö sitä tunnetta oppia käsittelemään jotenkin muuten kuin tekemällä töitä iltaisin?” Moisala sanoo.

Ilta-aikaista sähköpostien lukemista hän rajoittaisi säätämällä puhelimen sovellusasetuksia niin, että sähköpostisovelluksen saa avattua vain tiettyinä kellonaikoina.

”Minulla on käytössäni AppBlock-niminen sovellus, jossa voi itse määritellä, milloin mitkäkin sovellukset lukkiutuvat niin, ettei niitä enää pääse katsomaan. Minulla somekanavat menevät kahdeksan jälkeen illalla kiinni. Siinä on tunti kaksi aikaa rauhoittua ennen nukkumaanmenoa”, Moisala sanoo.

3. En pitäisi kännykkää koko ajan taskussa

Mona Moisala ei säilyttäisi puhelinta taskussa, koska siellä se on jatkuvasti käden ulottuvilla. Älypuhelin on tehty niin koukuttaviksi, että ihminen tarttuu siihen tiedostamattaankin. Jatkuva puhelimella roikkuminen ei tee hyvää aivoille.

”Aivot kaipaavat pieniä lepohetkiä, jolloin ne saavat olla vain omien ajatustensa kanssa. Jos tyhjiä rauhoittumisen hetkiä ei ole, keskittymis- ja läsnäolon kyky kärsivät”, Moisala sanoo.

Puhelimet itsessään eivät ole haitallisia, mutta älylaitteiden käyttöön liittyvä käyttäytymismalli on. Monet sovellukset on suunniteltu niin, että ne syytävät jatkuvasti uutta sisältöä. Informaatiotulva johtaa siihen, että ihminen tekee monia asioita samaan aikaan.

Pelkkä tahdonvoima harvoin riittää rajaamaan puhelinaikaa. Siksi Moisala säilyttää omaa puhelintaan taskun sijaan repussa. Kotona puhelin on parkissa toisessa huoneessa olevassa latauspisteessä.

”Joskus poistan joitain somesovelluksia puhelimestani koko viikonlopuksi”, Moisala sanoo.

4. En jättäisi pitämättä taukoja työpäivän aikana

Palaveria pukkaa heti toisen perään, on kiire tai työn imu vie mennessään. Nämä ovat tyypillisiä syitä sille, miksi tauot jäävät työpäivän aikana pitämättä. Etenkin etätöissä moni painaa työpäivän läpi pysähtymättä. Se on asiantuntijan mukaan karhunpalvelus aivoille.

”Jos vedämme koko päivän ilman taukoja, olo on aika uupunut työpäivän jälkeen. Silloin meillä ei ole ehkä antaa itsestämme enää harrastuksille tai perheelle, juuri niille asioille, jotka huoltaisivat ja palauttaisivat aivojamme vapaa-ajalla”, Moisala sanoo.

Jotta aivot voisivat palautua myös työpäivän aikana, on työpäivään raivattava koloja, jolloin ei tarvitse olla tavoitettavissa tai ratkaista ongelmia.

”Herkästi käy niin, että jos meillä on tällaisia taukoja, käytämme ne somettamiseen. Silloin emme oikeastaan anna aivoille lepoa, vaan aktivoimme niitä eri tavalla. Siksi olisi hyvä, että päivässä olisi muutama tauko, joihin ei liity älylaite”, Moisala sanoo.

Tauko voi tarkoittaa sitä, että keskustelee työkaverin kanssa, venyttelee, hakee kahvia, käy vessassa tai tuijottaa hetken ikkunasta ulos.

Mutta entä jos taukoja ei muista pitää?

Moisala neuvoo tekemään tauoista osan päivän luontaisia rutiineja. Tauon paikka voi olla vaikka joka kerta, kun yhden työtehtävän saa päätökseen.

Lue myös Anna.fi: Aivotutkijakaan ei ole immuuni somen koukuttavuudelle – Katri Saarikivi: ”Yritän olla itselleni rehellinen ja miettiä, miten haluan elämäni käyttää”

5. En lukisi pseudotieteeseen perustuvaa self help -kirjallisuutta

Hyvinvoinnista on tullut bisnes. Kaupat ovat täynnä oppaita, joissa kerrotaan, miten omaa terveyttä voi parantaa. Osa kirjoista sisältää Mona Moisalan mukaan hyödyllisiä vinkkejä. Pseudotieteeseen perustuvaan self help -kirjallisuuteen aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori Moisala ei kuitenkaan tarttuisi. Tällä hän tarkoittaa kirjoja, joissa vilisee tieteelliseltä kuulostavia termejä ilman todellista tieteellistä yhteyttä.

Moisala on esimerkiksi törmännyt kirjoihin, joissa puhutaan siitä, että omalla ajattelulla voi vaikuttaa hyvinvointiin.

”Tuo on ihan tosi pätevä ajatus. Jokainen voi tietoisesti päättää, miten asioihin suhtautuu. Mutta se, että se yhdistetään vaikkapa kvanttifysiikkaan ja aivotaajuuksiin, ei selitä oikeasti yhtään mitään siitä ilmiöstä”, Moisala sanoo.

Harhaanjohtavan tiedon levittäminen on aivoasiantuntijan mukaan vaarallista. Pahimmillaan ihminen alkaa elää ohjeiden mukaan, jotka ovat haitaksi hyvinvoinnille ja vievät aikaa ja rahaa.

Moisala ymmärtää, että maallikon voi olla vaikea erottaa, mikä on pätevää tiedettä ja mikä ei. Hän neuvoo tutustumaan kirjoittajan taustoihin: Onko kirjoittaja tehnyt tutkimusta kirjoittamastaan aiheesta? Millaisiin tutkimuksiin hän tekstissään viittaa? Alkuun etsinnöissä pääsee, kun Googlen hakukenttään kirjoittaa henkilön nimen ja sanan kritiikki.