Ihmiset

Uutuuskirja: Näin Sauli Niinistö esitteli äitinsä Putinille – presidentit tutustuivat aikoinaan pelaamalla jääkiekkoa

Presidentti Sauli Niinistön toisella kaudella katkesivat vuosia vaalitut suhteet Venäjään ja sen johtajaan presidentti Vladimir Putiniin. Niinistön toista presidenttikautta käsittelevä uutuuskirja havainnollistaa, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja muuttui, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Kovaakin kieltä voi käyttää, mutta alhaalta ylöspäin ei saa katsoa. Näin Venäjän presidentti Vladimir Putinin luottamuksen voi saavuttaa. Tämän neuvon presidentti Tarja Halonen antoi seuraajalleen, presidentti Sauli Niinistölle. Asia selviää toimittaja-kirjailija Risto Uimosen tuoreesta teoksesta Sauli Niinistö – suomalaisten presidentti (WSOY).

Halonen tunnettiin henkilökeskeisyyteen nojaavan Venäjä-suhteen elvyttäjänä. Hän oli oppinut toimimaan itänaapurin johtajan kanssa 12 vuoden aikana.

Myös maaliskuussa 2012 presidenttinä aloittanut Niinistö jatkoi henkilösuhteen vaalimista. Heinäkuussa 2018 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump saapui tapaamaan Putinia Helsinkiin. Niinistön vinkit Trumpille samankaltaiset kuin Halosen aiemmin Niinistölle antamat:

”- – Putinin kanssa pitää olla kova, koska hän on taistelija. Jos Putin hyökkää, pitää iskeä takaisin. Tuumaakaan ei sovi antaa periksi. – – Niinistö suositteli myös, että Putiniin kannattaa suhtautua kunnioittavasti ja arvostavasti, koska silloin Putin voi olla neuvottelussa huomaavaisempi”, Uimonen kirjoittaa Sauli Niinistön toista presidenttikautta käsittelevässä kirjassa.

Lue myös: Uutuuskirja: Jenni Haukio kutsui Lennu-koiraa peitenimellä, jotta kaksikkoa ei tunnistettaisi lenkillä

Presidentit tutustuivat toisiinsa jääkiekkoa pelaten – myöhemmin Vladimir Putin tapasi Sauli Niinistön äidin

Sauli Niinistö ja Vladimir Putin kohtasivat ensimmäisen kerran presidentteinä Pietarin talousfoorumissa 21. kesäkuuta 2012. Tapaaminen jatkui seuraavana päivänä Sosnovossa, Karjalankannaksella.

Risto Uimonen kertoo tuoreessa kirjassa, että Niinistö jännitti Putinin tapaamista etukäteen.

Muutama viikko aiemmin Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov piti puheen presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä. Siinä hän sanoi, että Suomen ja Naton välinen harjoitusyhteistyö uhkaa Venäjän turvallisuutta. Hän kehotti Suomea tiivistämään sotilaallisia suhteitaan Venäjään. 

Niinistö oikoi Mäntyniemessä vieraansa sanomisia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ”suoraan” ja ”kumartelematta”, Uimonen kuvailee. Presidentti alleviivasi, että Suomi päättää ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan itse.

”Hän aloitti vieraansa läksytyksen jo, kun media oli vielä paikalla. Ylen tv-uutisten katsojille ei jäänyt epäselväksi, missä ’sävellajissa’ Niinistö Makarovia opasti”, Uimonen kirjoittaa kirjassa.

Makarovin lausunto nousi esiin Putinin ja Niinistön yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Putin vahvisti: Suomen liittyminen Natoon olisi turvallisuusuhka Venäjälle.

Jää kahden valtionpään välillä alkoi murtua – kirjaimellisesti – Sosnovon Igora-hallissa, kun presidentit pukivat jääkiekkovarusteet päällensä ja siirtyivät jäälle. Putin oli saanut idean jännityksen karistavasta jääkiekon pelaamisesta Turun entiseltä kaupunginjohtajalta Juhani Lepältä.

”Presidentit vakuuttuivat kahden päivän aikana siitä, ettei maiden välisiin suhteisiin ollut tulossa muutoksia vallanvaihdosten takia”, Uimonen kirjoittaa.

Presidentti Niinistö esitteli Putinille äitinsä kesäkuussa 2013 presidentin kesäasunnossa Kultarannassa. Pyörätuolissa istunut 97-vuotias Hilkka Niinistö oli toivonut Putinin tapaamista.

”Putin kumartui kättelemään Hilkka Niinistöä ystävällisesti hymyillen ja hyvin tietoisena siitä, että Suomen presidentti päästi hänet yksityisyytensä alueelle”, Uimonen kirjoittaa uutuuskirjassa.

Sota Ukrainassa jäädytti suhteet Venäjään ja Putiniin

Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tapasivat 16 kertaa ja puhuivat yli 30 kertaa puhelimessa. Tiiviiksi ja arvostavaksi kuvattu suhde loi Niinistölle kansainvälisen maineen Putin-kuiskaajana, Uimonen kirjoittaa. 

Kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan, Euroopan johtajat vaativat yhteyksien katkaisemista Putiniin. Niinistö matkusti Sotšiin rakentaakseen sopua Putinin ja Ukrainan presidentti Pedro Porošenkon kanssa.

”Samalla kävi ilmi, kuinka tärkeänä Niinistö Suomen presidenttinä piti keskusteluyhteyden säilyttämistä Venäjän presidenttiin”, Uimonen kertoo kirjassaan.

Suomen ja Venäjän presidenttien välinen yhteys romahti lopulta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Putin perusteli täysmittaista sotaa Ukrainassa Itä-Ukrainan ”separistialueiden kansanmurhalla”, Donbassin kansantasavaltojen avunpyynnöllä ja Ukrainan ”puhdistamisella natseista”.

Uimonen kertoo kirjassa, että sodan syttyminen oli Niinistölle järkytys ja pettymys, vaikka hän olikin saanut sen mahdollisuudesta vihiä Yhdysvalloilta. Presidentti Joe Biden kertoi Niinistölle Glasgow’n ilmastokokouksessa 1. marraskuuta 2021, että Yhdysvallat oli havainnut Venäjän joukkojen liikehdintää Ukrainan rajan tuntumassa.

Aatonaattona 2021 Putin piti televisiopuheen, jossa hän vaati, ettei Nato saa laajentua itään. Muuten Venäjä ottaisi käyttöön muut keinot. Niinistön silmissä Putinin vaatimuksiin suostuminen olisi tarkoittanut sitä, että Suomi joutuisi Venäjän etupiiriin.

Maailmanjohtajat pyysivät Niinistöä puhumaan Putinille ennen hyökkäyssotaa ja sen aikana.

”Presidentti Biden kysyi minulta joulu- ja tammikuussa, voinko tehdä jotakin Venäjän hyökkäyksen estämiseksi. Jostakin syystä kuviteltiin, että minulla olisi mahdollisuus vaikuttaa Putiniin. Minulle sanottiin, että jos Putin jotakuta kuuntelee, niin minua hän voisi uskoakin. Se oli hyvin imartelevaa”, Niinistö kertoo uutuuskirjassa.

Puheet eivät auttaneet.

Lue myös: Toimittaja Marina Ovsjannikova heilutti sotaa vastustavaa kylttiä Venäjän televisiossa – nyt hän kertoo, mitä sen jälkeen tapahtui

Tällainen oli Niinistön viimeinen puhelu Putinin kanssa

Presidentti Sauli Niinistö puhui toistaiseksi viimeisen kerran presidentti Vladimir Putinin kanssa puhelimessa lauantaina 14. toukokuuta 2022.

Samana päivänä julkaistun lehdistötiedotteen mukaan Niinistö oli kertonut Putinille, että Suomi aikoo hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä lähipäivinä. Samalla hän ilmaisi huolensa Venäjän Ukrainassa käymän sodan inhimillisistä kärsimyksistä.

Putin piti Suomen päätöstä virheenä. Niinistö palautti keskustelun presidenttien ensimmäiseen tapaamiseen kesäkuussa 2012. Hän sanoi Putinille tuolloin, että jokainen kansakunta maksimoi oman turvallisuutensa. Nato-jäsenyydessä olisi kyse tästä asiasta.

Puhelu nousi uutisaiheeksi suomalaisissa tiedotusvälineissä. Nyt Niinistö avaa puhelun sisältöä lisää Risto Uimosen kirjassa.

Niinistö kysyi Putinilta, miksi Venäjä pommittaa siviilejä Ukrainassa. Putinin mukaan kyse oli venäläisten turvallisuuden turvaamisesta Donbasin alueella.

”Niinistö vastasi, että te pommitatte nyt naisia, lapsia ja ihmisiä Kiovassa, Harkovassa ja Mariupolissa, vaikka heillä ei ole mitään tekemistä Donbasin kanssa”, Uimonen kirjoittaa.

Seuraavana päivänä, 15. toukokuuta 2022, presidentti Niinistö ja pääministeri Sanna Marin pitivät Presidentinlinnassa tiedotustilaisuuden, jossa he sanoivat, että Suomen olisi haettava sotilasliitto Nato-jäsenyyttä.

4. huhtikuuta 2023 Suomesta tuli Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsen. Venäjän silmissä jäsenyys teki Suomesta epäystävällisen maan.

Lähde: Risto Uimonen: Sauli Niinistö – suomalaisten presidentti (WSOY, 2023). Kursivoidut kohdat ovat suoria lainauksia teoksesta.

Lue myös Seura.fi: Presidentti Sauli Niinistö: ”Itsenäisyyspäivä on hyvä hetki osoittaa kiitollisuutta ja kunnioitusta, kun ajat ovat vaikeita”