Vettä kellarissa: Tiesitkö, että kotivakuutus ei välttämättä korvaa vahingoittunutta irtaimistoa tai kiinteistövaurioiden korjausta?
Vesi kellarissa johtuu tyypillisesti rikkoutuneesta putkesta tai sade- ja sulamisvesistä. Vakuutusasiantuntija kertoo, milloin kotivakuutus korvaa kosteudesta aiheutuneet vahingot.
Kellarin lattialla lainehtii vettä. Korvaako kotivakuutus kiinteistövaurioiden korjaukset ja tuhoutuneen irtaimiston?
Ei välttämättä, sanoo vakuutusasiantuntija Hanna Salo FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.
Korvattavuuteen vaikuttavat kotivakuutuksen vakuutusehdot. Merkitystä on esimerkiksi vahingon aiheuttajalla eli sillä, mistä ja miten vesi kellariin on päätynyt.
Kävimme vakuutusasiantuntijan kanssa läpi, mistä vesi kellarissa voi johtua ja mitkä seikat määrittävät, maksetaanko vesivahingosta vahingonkorvauksia vai ei.
Vesi kellarissa johtuu useimmiten putkirikosta tai sade- ja sulamisvesistä
Kun kellariin päätyy vettä, yleensä syynä ovat joko jonkinlaiset putkirikot tai sulamis- ja sadevedet. Sateista johtuva vesi voi tulvia kellariin esimerkiksi maanpinnalta tai maaperästä sokkelin läpi.
Näistä vahinkotyypeistä putkirikot kuuluvat useimmiten kotivakuutuksesta korvattavien vahinkojen piiriin.
Putkirikolla tarkoitetaan vahinkoa, joka johtuu putken äkillisestä rikkoutumisesta. Kellariin saattaa vuotaa vettä esimerkiksi rikkoutuneen käyttövesi- tai viemäriputken takia.
Sen sijaan lumen sulamisesta tai vesisateesta johtuvia vahinkoja ei yleensä korvata.
Miksi putkirikoista aiheutuvat vahingot korvataan mutta sulamis- ja sadevesistä aiheutuvat ei? Kysymys on vahingon esiintymistodennäköisyydestä, sanoo vakuutusasiantuntija.
”Vakuutuksilla on tarkoitus korvata poikkeuksellisia tapahtumia, jotka tapahtuvat harvoin. Kyse on yllättävästä, ei-odotettavissa-olevasta tilanteesta. Vakuutukset eivät tyypillisesti korvaa tilanteita, jotka tapahtuvat tavallisesti ja säännöllisesti”, Hanna Salo sanoo.
Lumien sulamisvesien aiheuttamat lammikoitumiset tai kevättulvat luokitellaan useimmiten tavallisiksi ja säännöllisesti tapahtuviksi luonnonilmiöiksi.
Sateen on oltava poikkeuksellisen rankka, jotta vahinko korvataan
Luonnonilmiön on oltava jollain tavalla poikkeuksellinen, jotta siitä aiheutuva vahinko korvattaisiin. Poikkeukselliseksi rankkasateeksi on määritelty tilanne, kun sadevesimäärä on noin 30 millimetriä tunnissa tai 70–75 millimetriä vuorokaudessa.
”Sateiden osalta vakuutusehdot vaihtelevat eri vakuutusyhtiöissä. Ihan kaikissa vakuutusehdoissa ei ole millimetrirajaa. Mutta on hyvin tavallista, että jonkinlaiset millimetrimäärät löytyvät”, Salo sanoo.
Poikkeukselliseksi vesistötulvaksi puolestaan on luokiteltu tulva, jonka esiintymistodennäköisyys on epätodennäköinen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi jokea, joka ei tyypillisesti tulvi.
”Yleensä on rajattu niin, että tulvan pitää olla sen verran harvoin tapahtuva ja poikkeuksellinen, että se tapahtuu kerran viidessäkymmenessä vuodessa tai harvemmin”, Salo sanoo.
Vakuutusyhtiöiden arviot rankkasateen tai tulvan poikkeuksellisuudesta perustuvat asiantuntijatietoon, kuten Ilmatieteenlaitoksen tilastoihin. Tulvien kohdalla vakuutusyhtiöillä on tapana pyytää vahinkopaikkakunnan tulvatilanteen poikkeuksellisuudesta lausunto Suomen ympäristökeskus SYKE:ltä.
Irtaimistoa ei saa säilyttää kellarin lattialla
Vahingon korvattavuuteen vaikuttavat vahingon todennäköisyyden lisäksi suojeluohjeet. Vakuutuksen suojeluohjeilla tarkoitetaan toimintaohjeita, joilla mahdollisia vahinkoja pyritään ennaltaehkäisemään tai minimoimaan.
Tyypillinen kellariin liittyvä suojeluohje on varokorkeus. Sen mukaan kosteus- tai kastumisvahingoille altis omaisuus on sijoitettava vähintään 10 senttimetrin korkeudelle lattian pinnasta.
”Pahvilaatikot ja muut herkästi kastuvat tavarat ovat alttiimpia vahingoille lattialla kuin silloin, jos ne on nostettu hyllykölle, jossa ne ovat irti lattian pinnasta”, Salo sanoo.
Lattialla olevat pahvilaatikot voidaan tulkita suojeluohjeiden laiminlyönniksi. Suojeluohjeiden laiminlyönti saattaa alentaa vahingonkorvauksia tai evätä suojeluohjeiden vastaisesti säilytetyn irtaimiston osalta ne kokonaan.
Suojeluohjeessa voi olla maininta lämpötilasta, jota rakennuksessa on ylläpidettävä, jotta putket eivät jäädy. Asumattomasta rakennuksesta tulee sulkea veden pääsulkuventtiili, jotta käyttövesiputkeen ei pääse vettä, joka voi jäätyessään rikkoa putket.
Lisäksi suojeluohjeista saattaa löytyä velvoite tarkistaa tontin ojien, salaojien, sadevesikaivojen ja pumppaamojen toimintakunto säännöllisesti, tyypillisesti vuosittain.
Rankkasateiden ja tulvien ennustetaan lisääntyvän – saattaa vaikuttaa vakuutusehtoihin tulevaisuudessa
Tutkijat ovat arvioineet, että rankkasateet, tulvat ja muut sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen vuoksi. Voiko tämä heijastua vahingonkorvausten vakuutusehtoihin ja suojeluohjeisiin?
Vakuutusasiantuntija Hanna Salo pitää mahdollisena, että luonnonilmiöiden aiheuttamien vahinkojen korvattavuuksiin tulee tulevaisuudessa uusia ehtoja ja rajauksia. Hänen mukaansa vakuutusala seuraa tarkasti sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä.
”Jos korvattaviksi luokiteltavat tapahtumat hyvin paljon lisääntyvät, voi olla, että niitä ei voida enää vakuuttaa. Silloin katsotaan, että vahinkojen sattuminen on jo tavallista. Mutta tällainen tilanne ei ole ainakaan ihan vielä näköpiirissä”, Salo sanoo.
Lue myös Seura.fi: Tulvariskit ovat vielä Suomessa pieniä, mutta tulviin kannattaa varautua
Jutussa on käytetty haastattelun lisäksi lähteenä myös fine.fi-sivustoa.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Vettä kellarissa: Tiesitkö, että kotivakuutus ei välttämättä korvaa vahingoittunutta irtaimistoa tai kiinteistövaurioiden korjausta?