Voiko viiniköynnöksiä kasvattaa Lapissa? Kyllä voi, todistaa sallalainen Jorma ja jakaa parhaat vinkkinsä kotipuutarhureille

Miten viinirypäleet saa kasvamaan Sallassa, yhdellä Suomen kylmimmistä paikkakunnista? Jorma Ulkuniemelle kestävien kasvikantojen löytäminen ja kestävyysrajojen kokeilu on harrastus ja huvi.

Jorma Ulkuniemen tädillä oli tapana lähettää syksyisin laatikollinen kasvattamiaan omenoita Sallaan. Pikkupoika sai päähänpiston ryhtyä kasvattamaan makeita punaposkia itse.

Lue myös: Maailman pohjoisin siirtolapuutarha on Rovaniemellä

Ensimmäinen omenapuu kuoli ankarissa oloissa jo toisena kasvukautena mutta innostus jäi itämään.

Vuosia myöhemmin hän päätti kokeilla toista lajiketta, paratiisiomenapuuksi kutsuttua ’Erstaa’, marja- ja tarhaomenapuun risteymää.

Istutus ja hoito onnistuivat niin hyvin, että 35-vuotias puu on yhä hengissä ja tekee omenaa.

Puutarhanhoito on sallalaisen Jorma Ulkuniemen, 60, lempiharrastus. ’Olga’ on kestävä päärynälajike.

Nyt Ulkuniemen 3 100 neliön tontilla Sallassa kasvaa 90 omenapuuta, kymmenkunta kirsikkapuuta sekä muutama päärynä- ja luumupuu.

Ja mikä ihmeellisintä: myös viiniköynnöksiä!

Näin Jorma on saanut viinin menestymään Lapissa

Rypäleköynnöksiä kasvaa kahdessa kasvihuoneessa. Siellä lämpötila nousee 35–40 asteeseen ilman lisälämmitystä ja kasvukausi pitenee kuukauden.

Kasvihuoneessa Jorma Ulkuniemi tekee kasvutilaa rypäleitä kannatteleville versoille nyppimällä viiniköynnöksistä lehtiä. Lajike on ’Summer Sweet’.

Köynnöksistä vanhimmat ovat yli kymmenvuotiaita. Niiden juuret ulottuvat syvälle maahan, jossa ne ovat suojassa kylmältä. Silti Jorma suojaa köynnöstensä tyvet joka talvi lumella.

Vanhimmat köynnökset ovat talvenkestäväksi jalostettua ’Zilga’-lajiketta. Näillä leveysasteilla nekin ovat menestymisensä äärirajoilla.

Aluksi ohuet vesioksat paleltuivat syksyllä helposti, kun lämpötila putosi äkillisesti nollan alapuolelle. Jorma oppi, että latvoja kannattaa leikata alkusyksystä lehtien putoamisen jälkeen, jotta verson kasvu pysähtyy.

Viiniköynnös ’Zilga’ on satoisa. Kypsinä tummansinisten rypäleiden maku on mustikkainen.

Kasvihuoneessa kasvavia köynnöksiä ei tarvitse leikata yhtä paljon kuin avomaalla kasvavia. Riittää, että kasvustoa karsii sen verran, että lehdet ja rypäleet saavat tarpeeksi valoa.

Paleltumisen riski on suurin keväisin, kun aurinko lämmittää kasvihuoneita ja köynnökset alkavat heräillä.

Silloin Jorma Ulkuniemi kiikuttaa niiden luokse kynttilöitä tai tervapatoja. Myös syksyisin lämpöä tarvitaan kasvukauden pidentämiseksi.

Paratiisiomenapuu ’Dolgo’

Hapan kasvualusta tuottaa rypälesatoa

Köynnöslajikkeista haastavin on Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva ’Summer Sweet’. Se tarvitsisi muita pidemmän kasvukauden. Muutamia kypsiä terttuja nämäkin köynnökset ehtivät kuitenkin tehdä.

’Summer Sweet’ menestyy tavallisessa puutarhamaassa, mutta ’Zilga’- ja ’Supaga’-lajikkeet tarvitsevat happamamman maan. Siksi sallalainen jättää niiden kasvualustat kalkitsematta.

Kasvien rungot pitää suojata jäniksiltä ja myyriltä. Skippy-koira on mukana auttamassa.

Istutusvaiheessa ja ensimmäisinä kasvukausina hän lisäsi köynnöksille puutarhamultaa.

Nyttemmin rypäleet saavat pitkillä juurillaan hyvin ravinteita maasta. Kasvukautena köynnökset saavat kastelulannoituksen kerran viikossa.

Omenapuut tuottavat paremman sadon, jos ne saavat risteytyä toisten lajikkeiden kanssa. Kesälajike ’Kersti’.

Kypsymisvaiheessa kasvihuoneessa kiipeilevien köynnösten kastelua kannattaa hillitä. Niin rypäleisiin tulee enemmän makeutta.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Voiko viiniköynnöksiä kasvattaa Lapissa? Kyllä voi, todistaa sallalainen Jorma ja jakaa parhaat vinkkinsä kotipuutarhureille

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X