
Toiset Aalto-maljakot ovat arvokkaampia kuin toiset – asuuko sinun kaapissasi harvinaisuus?
Keräilijät himoitsevat erityisesti 30-luvulla valmistettuja Aalto-maljakkoja. Asiantuntijan mukaan niiden hinnat alkavat poikkeuksetta tuhannesta eurosta.
Aalto-maljakko on klassikko, joka löytyy monesta suomalaiskodista. Kauniisti laineilevan lasimaljakon ovat suunnitelleet Alvar Aalto ja Aino Aalto vuonna 1936.
Kaiken kaikkiaan Aalto-vaaseista löytyy ainakin 12 eri mallia. Toiset Aalto-maljakot ovat toisia arvokkaampia. Tiettävästi kallein Aalto-maljakko on myyty suomalaisessa huutokaupassa 55 000 eurolla.
Moni seikka vaikuttaa hintaan
Suurempi maljakko on yleensä pienempää arvokkaampi, samoin puumuottiin puhallettu maljakko on metallimuottiin puhallettua arvokkaampi.
Jotkin värit, kuten punainen sävy, ja tietyt erikoisvärit ovat keskimääräistä arvokkaampia joko niiden sisältämien ainesosien takia tai siksi, että tietynvärisestä lasista valmistettavat esineet ovat tavallista haasteellisempia valmistaa.
Myös jotkin erikoiserät, joita valmistetaan vain rajallinen määrä tai lyhyen aikaa, voivat olla arvokkaampia kuin vakiovalikoiman esineet.

Kalleimmat Aalto-maljakot ovat peräisin 30-luvulta
Kaikkein arvokkaimpia maljakoita yhdistää valmistusvuosi: ne ovat peräisin 1930-luvulta.
Alkuvuosien Aalto-maljakko on aina uutta arvokkaampi, ja niiden hinnat alkavat aina tuhannesta eurosta.
Kotimaisen designin asiantuntija Tomi Berg sanoo, että hän ei juurikaan törmää alkuperäisiin maljakoihin edes aktiivisena lasikeräilijänä, joka on paljon tekemisissä kuolinpesien kanssa.
”Niiden valmistetut kappalemäärät ovat olleet hyvin pieniä. Niitä on myös mennyt paljon rikki, sillä maljakot alkavat olla sata vuotta vanhoja”, Berg sanoo.
Aalto-maljakoita ei ole aikoinaan arvostettu samalla tavoin kuin tänä päivänä, joten niitä on myös pistetty surutta roskiin.
”Silloin 1930-40 luvulla ei varmasti osattu odottaa, millaisiksi klassikoiksi sen ajan Aalto-maljakot tulisivat nousemaan tulevaisuudessa.”
Nämä Aalto-maljakot ovat arvokkaimpia
1. Bumerangin muotoinen maljakko
Tiedettävästi yksi arvokkaimmista koskaan myydyistä Aalto-maljakoista on muutama vuosi sitten huutokaupattu keltainen, vuonna 1937 tuotannossa ollut versio, josta on tiedossa ainoastaan kolme nykypäivänä olemassa olevaa kappaletta.
Maljakkoa kutsutaan bumerangimaljakoksi sen bumerangia muistuttavan muodon vuoksi.
Maljakko huutokaupattiin Bukowskisilla 55 000 euron hintaan. Näitä keltaisia maljakoita tehtiin vain 5–10 kappaletta, mikä selittää osaltaan korkeaa hintaa.

2. 20,5 senttiä korkean Aalto-maljakko vuodelta 1937
Vuonna 2017 Bukowskisilla huutokaupattiin puumuottiin puhallettu maljakko yli 40 000 eurolla.
Se on hieman suurempi, noin 20 senttiä korkea malja. Vanhojen maljakoiden alakulmat ovat pyöreitä ja pinta elää.

3. Lehtimiesmaljakko
Niin kutsuttu ”lehtimiesmaljakko”, joita valmistettiin Karhulan tehtaan 50-vuotisjuhlan kunniaksi Karhulassa vierailleille toimittajille alle 70 kappaleen erä, on keräilijöitä kiinnostava harvinaisuus.
Lehtimiesmaljakon tunnistaa pohjassa olevasta Karhula-signeerauksesta ja yksinkertaisesta muodosta, jossa on vähemmän poimuja.
Huhtikuussa 2017 sellainen myytiin Bukowskisilla 17 400 eurolla.
Myös nämä ominaisuudet tekevät Aalto-maljakosta arvokkaan
Yli puolimetriset mallit 30-luvulta
Vanhimmat ja arvokkaimmat 1930-luvulla tehdyt Aalto-vaasit ovat 14 senttiä korkeita. Joskus on tehty vieläkin korkeampia, yli puolimetrisiäkin. 1930-luvulla valmistettuja 0551-maljakoita on tiettävästi olemassa vain muutamia kappaleita.
Harvinaiset värit
1930-luvulla värivalikoima oli suppea. Silloin maljakot olivat väreiltään kirkkaita, savunvärisiä, vaaleansinisiä, vihreitä ja rionruskeita.
Myöhemmin markkinoille saapuivat modernimmat sävyt, kuten punaisen eri sävyt sekä kaksiväriset maljakot.
Yksi harvinainen maljakko on rubiininpunaisen värinen Savoy-maljakko. Niiden hinta alkaa 3000-4000 eurosta.
Punaisen värin arvokkuus johtuu kalliista tuotantoprosessista. Esine joudutaan muista lasiesineistä poiketen polttamaan kertaalleen vielä valmiina lasiesineenä. Juuri tässä poltossa esine saa punaisen värin.
Valmistustekniikkana puumuotti
Puuleppämuottiin valmistetut maljakot tunnistaa vedenpintaa muistuttava lasista. Se on hieman röpelöinen, rouhea, ja maljakon seinämät ovat eripaksuisia.
Puumuottiin puhaltaminen lopetettiin 50-luvulla, jonka jälkeen tuotannossa siirryttiin rautamuottiin. 1950-luvun jälkeen valmistetut Aalto-maljakot eivät ole yhtä arvokkaita kuin alkuperäiset Karhulassa valmistetut.
Alvar Aallon signeeraus
Harvinaisia ovat myös maljakot, joissa on itse Alvar Aallon signeeraus. Tuotannon ensimmäisinä vuosina Aalto-maljakoita signeerattiin harvoin, vain erikoistapauksissa, mutta tällaisia vanhoja signeerattuja yksilöitä on olemassa.
Maljakko voi olla myös numeroitu. Siitä merkkinä on signeerauksessa oleva roomalainen kirjain.
Lähteet: Iittala, Antiikki ja design Berg Oy
Kommentoi
Kommentoi juttua: Toiset Aalto-maljakot ovat arvokkaampia kuin toiset – asuuko sinun kaapissasi harvinaisuus?