Pariskunnan koti on rakennettu kahdesta merikontista

Tuusulalaiset Jorma Soini ja Päivi Strandén asuvat kodissa, 
jonka voi tarvittaessa siirtää kokonaisena uuteen paikkaan. 
He päättivät rakentaa kotinsa rekan kyytiin mahtuvista merikonteista. Tätäkö on asumisen tulevaisuus?

Kapea hiekkatie johdattaa tulijan pois liikenteen melusta. Pian ylitetään valkoinen puusilta, jonka alla mutkittelee joki.

Edessä avautuu rehevä tontti lammen rannalla. Jätän auton talon edustalle. Isäntä Jorma Soini osoittaa lammen takana näkyvää kalliota ja hieman kauempana kulkevaa valaistua luontopolkua. Tähän luonnonrauhaan hän vaimonsa kanssa ihastui.

Kahdeksan hehtaarin tontti Tuusulan Myllykylässä oli vuosia luonnontilassa tyhjillään. Vielä tontin hankkiessaan Jorma ei tiennyt asettuvansa sille lopulta asumaan.

Ensi kertaa ajatuksen lausui ääneen Jorman tuleva vaimo Päivi Strandén 2000-luvun alussa. Pariskunta asui tuolloin matkailuautossa. Eräänä iltana he päättivät lähteä uimaan Myllykylän tontin lampeen ja jäivät paikalle yöksi.
Aamulla Päivi sanoi, ettei haluaisi lähteä.

Tontille rakentamisessa oli kuitenkin ehto: siihen saisi Tuusulan kunnalta vain tilapäisen rakennusluvan. Kodin oli oltava siirrettävä.

konttikoti_13_JM_0001

Jorma ja Päivi halusivat säilyttää konttien ulkonäön. Mahdollista olisi peittää konttien pinta esimerkiksi puuvuorauksella, jolloin sitä ei ulkonäöllisesti erottaisi heti perinteisistä taloista.

Vaihtoehdot muhivat pariskunnan mielessä vuosia. Nyt kuusikymppinen pariskunta asuu paikalla jo kolmatta vuotta.
Tontti on kaunis, mutta sille rakennettua kotia ei voi olla huomaamatta. Siinä on noin 50 neliötä, isot katosta lattiaan ulottuvat ikkunat ja ulkoseinät ja katto siniseksi maalattua terästä.

Koti on rakennettu kahdesta Atlantin yli seilanneesta merikontista ja se nousi paikalleen päivässä.
Pari halusi näyttää, että näinkin voi asua. Voisivatko muutkin?

Mereltä maalle

Isoissa rahtilaivoissa seilaavat merikontit ovat 60-vuotias yhdysvaltainen keksintö. Amerikkalainen kuljetusyrittäjä Malcom McLean kehitti kontit nopeuttamaan ja helpottamaan laivojen lastausta ja purkua. Hän testasi ratkaisuaan Vietnamin sodassa, jonne McLean kuljetti kontilla yhdysvaltalaisjoukoille aseita. Purku tapahtui ennätysajassa. Tätä pidetään usein konttien maailmanvalloituksen alkuhetkenä.

Nykyisin kontteja on käytössä maailmalla arviolta 30 miljoonaa kappaletta. Merikäytössä niiden elinikä on parikymmentä vuotta.

Konttien valmistus on keskittynyt Kiinaan. Uusi kontti maksaa reilut kaksi tuhatta euroa, ja käytetyn saa ostettua puoleen hintaan.

Konttiyrittäjä Sarianne Reinikkala Finncontainersilta kertoo, ettei kontteja päädy Suomessa juurikaan romutettavaksi. Ne myydään jatkokäyttöön.

”Vanhoja kontteja on jo vuosikymmeniä käytetty esimerkiksi varastoina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana niistä on tullut trendikkäitä liikuteltavia toimistoja, baareja, myymälöitä ja asuintiloja”, Reinikkala kertoo.

Päivässä valmis

Sinistä konttikotia katsoessa herää uteliaisuus. Mistä sen idea tuli?

Jorma kertoo, että hän törmäsi Päivin kanssa muutama vuosi sitten kuviin maailmalla tehdyistä konttikodeista. Kun he tutkivat asiaa, selvisi, ettei Suomessa vielä kukaan ollut tehnyt konteista vakituista asuntoa itselleen.

”Se oli se viimeinen niitti. Silloin tiesimme, että halusimme tehdä kodin juuri konteista”, Jorma sanoo.

Jorma Soini ja Päivi Strandén asuvat kontissa

Sisäpuolelta Jorma Soinin ja Päivi Strandénin konttikoti näyttää kodikkaalta 50-neliöiseltä kodilta. Pariskunta on tehnyt pihalle vielä erillisen saunan konttiin, joka aiemmin toimi varastona.

Pariskunta on aina ollut kiinnostunut vaihtoehtoisista asumismuodoista. Yhteisen lähes 15 vuoden aikana he eivät ole asuneet lainkaan tavanomaisissa taloissa. Sen sijaan he ovat asuneet muun muassa laivassa, matkailuautossa ja yhteisöasunnossa.

Uransa päihdekuntoutujien parissa, muun muassa Sininauhassa, tehnyt pariskunta kapinoi asumisen tiukkoja normeja vastaan.

”Suomessa ihminen luokitellaan todella nopeasti vailla vakinaista asuntoa olevaksi, jos ei asu jossain tavanomaisessa asunnossa. Meistä asujalla pitäisi olla enemmän sananvaltaa siinä, mikä on koti, silloin kun ratkaisu on asuttava, viihtyisä ja turvallinen”, Päivi sanoo.

”Omasta kodistamme halusimme enemmän kuin kesäkäyttöön tarkoitetun siirtolapuutarhamökin, mutta vähemmän kuin raskaalle kivijalalle tehdyn omakotitalon”, Jorma kertoo.

Konttikodista arkkitehdin kanssa tehdyt suunnitelmat menivät ensi yrittämällä läpi rakennusvalvonnassa.
Erikoista kodissa onkin sen keveys. 12 metriä pitkät kontit ovat pystyssä pihan sorapohjalla, kahden teräsbetonipalkin päällä. 

Kontit nostettiin paikoilleen kuorma-auton lavalta sisäpinnoiltaan valmiina keittiöineen päivineen ja liitettiin yhteen.
Konteissa on omat säiliönsä puhtaalle ja likaiselle vedelle, joten niitä ei tarvinnut liittää edes kunnallistekniikkaan. Tarvittiin vain sähköt. Asumaton tontti muuttui asutuksi yhden päivän aikana.

Kunta myönsi konttikodille viiden vuoden tilapäisen rakennusluvan. Jorma ja Päivi toivovat, että he saavat 
tämän jälkeen jatkoaikaa luvalle. Mutta tarvittaessa kontti olisi helposti siirrettävissä uuteenkin paikkaan.

”Peremmälle”, Jorma pyytää.

Vahvat ennakkoluulot

Astun sisään heidän konttikotiinsa ja jätän kengät ja takin ensimmäisessä kontissa sijaitsevaan eteiseen.

Koti näyttää sisäpuolelta täysin tavalliselta kaksiolta. Odotin ehkä minikokoisia kalusteita ja ahtautta, mutta eteiseen mahtuu iso vaatekaappi.

Tila avautuu lämpimän punaiseen keittiöön. Toisen kontin puolella olohuoneessa näkyy jo aamusella lämmennyt varaava takka. Ainoan välioven takana on kylpyhuone suihkuineen, ja ekovessa, joka ei kuluta vettä.

Keittiö merikontissa

Kodissa tulija astuu ensimmäisenä eteiseen, josta aukeaa näkymä isoon punaiseen keit
tiöön. Sen perällä, ainoan väli oven takana on kylpyhuone.

Seinät ovat vaaleat, eri puolille on ripustettu tauluja ja isot ikkunat avaavat näkymän kauniiseen luontoon. Istahdamme maisemaikkunan eteen olohuoneeseen. Ulkopuolella sorsat ovat tulleet ruokailemaan syöttöpaikalle. Lähimpään naapuriin on reilusti matkaa.

Jorma ja Päivi myöntävät, ettei konttikodin rakentaminen tullut sen halvemmaksi kuin samankokoisen perinteisen talon tekeminen. He laskevat, että konttikoti maksoi kaikkiaan noin 100 000 euroa.

Yhtenä syynä oli, ettei kenelläkään ollut myydä valmiita ratkaisuja vaikkapa eristämiseen tai konttien liittämiseen. Kaikki oli kokeiltava ja kehiteltävä itse.

Ulkopuoliset ehtivät jo epäillä, ettei projektista tulisi mitään.

Mielikuva ruosteisesta, pimeästä ja kylmästä kopista ei taipunut monenkaan mielikuvissa viihtyisäksi kodiksi. Parilta kysyttiin, tulisiko konttikotiin esimerkiksi lainkaan ikkunoita.

Siirrettävät asunnot

Mitä mieltä asumisen ammattilaiset ovat konttiasumisesta?

Aalto yliopiston arkkitehtuurin professorin Hannu Huttusen mukaan konttirakentamisen takana oli alun perin toive ekologisuudesta ja vanhojen konttien kierrättämisestä. Nyt pinnalle on nousemassa tarve asuntojen muunneltavuudesta ja väliaikaisuudesta.

”Kun ihmiset liikkuvat esimerkiksi työn perässä, voi syntyä tilanne, että vanha talo on paikassa, jossa sitä ei saada myytyä. Toisaalla taas voi olla asuntopulaa. Tällöin olisi kätevää siirtää asunto ihmisten mukana paikasta toiseen.”

Huttunen huomauttaa, että konttiasuntojen on oltava edullisia, jotta ne voivat kilpailla perinteisen rakentamisen kanssa. Hänen mukaansa kontit toimivat parhaiten pieninä asuntoina. Niiden siirtämisen nopeus ja helppous kärsivät, mitä useammasta palasta yksi asunto koostuu.

Takka merikontissa

Varaava takka riittää pitämään kontin lämpimänä lähes vuoden ympäri. Sen lisäksi kontissa on ilmalämpöpumppu.

”Vielä ei ole pystytty näyttämään, että kontti olisi isoissa asunnoissa parempi tai edullisempi ratkaisu kuin perinteinen rakentaminen.”

Konttiasumista tutkinut arkkitehti Päivi Aaltio sanoo, että konteista tehtyjä kerrostaloja voitaisiin sijoittaa kaupungeissa jo nyt esimerkiksi kaavoitusta odottaville alueille, joilla rakentaminen päästään aloittamaan vasta vuosien kuluttua. Tällöin alueet saataisiin hyötykäyttöön, ja väliaikaiset pienet konttiasunnot tarjoaisivat kaivattuja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja esimerkiksi asunnottomille, nuorille ja opiskelijoille.

”Tällaisia joustavia asumisjärjestelmiä on kehitetty suhteellisen vähän”, Päivi Aaltio sanoo.

Hänen mukaansa kontit ovat hyvä lähtökohta väliaikaisiksi asumisratkaisuiksi, koska ne ovat valmiiksi säänkestäviä, pinottavia ja mitoiltaan standardikokoisia.

Hankkeita vireillä

Ajatus konttikerrostaloista ei ole enää kaukaista utopiaa.

Helsinkiläisen Hansacontainersin toimitusjohtaja Mikko Toivonen pyytää minut vierailulle Helsingin yliopiston Viikin kampukselle.

”Siellä olisi yksi prototyyppi näytillä”, hän sanoo.

Hansacontainers ja nuorille aikuisille vuokra-asuntoja tarjoava Nuorisosäätiö suunnittelevat väliaikaisen konttikerrostalon rakentamista Vantaan Kivistöön.

Toiveissa on, että työt aloitettaisiin jo tulevana kesänä. Noin kuudenkymmenen asunnon kerrostalo nousisi tontille kuukaudessa.

Kampukselle tuotu sininen kontti näyttää ulkoapäin pieneltä ja matalalta. Kun ulko-ovi avautuu, vaikutelma muuttuu.

25 neliön asunnossa on tupakeittiö, kylpyhuone ja makuuhuone. Valoa tulee sisälle kolmesta ikkunasta. Prototyyppi on sisustettu tummalla laminaatilla, kylpyhuone on kaakeloitu ja keittiökaappien korkeakiiltoiset ovet heijastavat valoa.

Kaikkiaan vaikutelma ei eroa sisältäpäin uudesta kerrostaloyksiöstä.

Tällaisen konttiyksiön vuokra tulee Mikko Toivosen mukaan olemaan reilusti alle 400 euroa kuukaudessa.
Kontteja kokeillaan myös yhtenä vaihtoehtona turvapaikanhakijoiden majoittamiseen.

Espoon Siikajärvelle on jo perustettu vastaanottokeskus vanhaan kurssikeskukseen. Matkalla sinne pohdin, sopivatko kontit tänne keskelle metsää.

Perillä keskusta pyörittävän Luona Oy:n kiinteistöjohtaja Marko Sivula johdattaa minut päärakennuksen läheisyydessä olevalle hiekkakentälle.

”Tässä ne nyt ovat”, hän sanoo.

Kentällä on kolmisenkymmentä asuinkäyttöön varustettua konttia kahdessa pitkässä rivissä. Toinen konttirivi on puuverhoiltu, maalattu siniseksi, ja konteille on tehty harjakatot. Pimenevänä ja lumettomana talvi-iltana nämä tuunatut kontit saavat vastapäätä olevat tavalliset kopit näyttämään vähän huonoilta.

Kontit on hankittu täydentämään 300 turvapaikanhakijaa majoittavan vanhan kurssikeskuksen asuintiloja. Pihalla oleviin kontteihin mahtuisi yli 60 henkilöä lisää.

Toistaiseksi ne odottavat käyttöönottolupaa viranomaisilta.

Kurkistetaan kuitenkin yhden sisään.

”Uudet asukkaat pääsevät muuttamaan kontteihin toivottavasti vuoden alkupuolella”, Sivula kertoo avatessaan oven.

Nämä kontit ovat pituudeltaan puolet lyhyempiä kuin Jormalla ja Päivillä. Tilaa on alle 15 neliötä.

Sisälle on mahdutettu kaksi runkosänkyä, minikeittiö keittiölevyineen, pieni työpöytä ja oma kylpyhuone, jossa on suihku, käsienpesuallas ja wc-istuin. Seinäpinnat ovat valkoiset ja lattiassa on puukuvioitu laminaatti.

Kontin perällä on yksi ikkuna, josta näkyy hiekkakentän laidasta alkava metsä.

”Kontti täyttää perustarpeet ja antaa yksityisyyttä. Ei kukaan tällaisessa loppuelämäänsä viihdy, mutta ei se ole tarkoituskaan. Nämä ovat siistit ja inhimilliset tilat vaikkapa vastaanottokeskusten telttamajoituksiin verrattuna”, kiinteistöjohtaja Marko Sivula kertoo.

Sivula jatkaa sanoen, että kontit ratkaisevat kriisivaiheen ongelman, kun isolle määrälle tulijoita pitäisi saada majoitustilat turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi.

”Tilat tarvitaan nyt. Emme voi odottaa vähintään vuoden kestävää perinteistä rakentamista, ja toisaalta pysyville asuinratkaisuille ei välttämättä olisi käyttöä enää akuutin vaiheen jälkeen. Kontit ovat siirrettävissä muualle ja muuhun käyttöön sen jälkeen, kun me emme niitä enää tarvitse”, Sivula sanoo.

Luona ja Hansacontainers käyttävät kontteinaan tilakontteja, alkuperäisten merikonttien teräsrunkoisia pikkuserkkuja, jotka on alun perin kehitetty työmaakäyttöön. Ne ovat merikontteja helpommin muokattavissa, koska esimerkiksi seinäelementit ovat irrallisia ja voivat sisältää jo valmiiksi lämpöeristyksen.

Lähtiessäni Espoosta ymmärrän, mitä arkkitehti Päivi Aaltio tarkoitti sanoessaan, että kontti ovat vain kuori, joista saadaan muokattua monenlaisia asumuksia. Espoon konteissa oli minimivarustus, kun taas Tuusulassa Jorma ja Päivi olivat hioneet yksityiskohtia ja kontin mukavuuksia juuri omiin tarpeisiinsa sopiviksi.

Seinäkello kontissa

”Halusimme enemmän kuin siirtolapuutarhamökin, mutta vähemmän kuin omakotitalon.” Jorma ja Päivi toivovat, että kunta jatkaa tilapäistä rakennuslupaa sen umpeuduttua.

Osaksi kaupunkikuvaa

Täysin ongelmattomia kontit eivät asumisen kannalta ole. Arkkitehtien mukaan esimerkiksi uusien asuntojen esteettömyysvaatimuksia on kapeissa tiloissa vaikea toteuttaa. Lisäksi eristyksen tekeminen voi entisestään kaventaa sisätiloja.

Hannu Huttunen vertaisi konttiasumista esimerkiksi trailerikoteihin. Asukkaan on tällöin mukauduttava pienten tilojen rajoituksiin.

Ennen konttirakentamisen yleistymistä ratkaistavana on myös muun muassa paloturvallisuuteen, talotekniikkaan ja kaupunkikuvaan liittyviä kysymyksiä.

”Suomalainen rakentaminen on hyvälaatuista, joten uudet ratkaisut eivät saa heikentää asumisen laatua. Kontin täytyy olla toimiva sisältä, mutta tuottaa myös ympäristöönsä viihtyisyyttä”, Huttunen kertoo.

Koska Jorma ja Päivi ovat olleet niin tyytyväisiä omaan konttikotiinsa, kysyn vielä heiltä, tekisivätkö he nyt jotain toisin?

”Teknisesti en muuttaisi juuri mitään. Ehkä ikkunoiden räystäslipat voisivat olla hieman pidemmät”, Jorma sanoo pohdinnan jälkeen ja nauraa.

”Olen niin rakastunut omaan kotiini, etten näe siinä heikkouksia”, hän jatkaa.

Voi olla, ettei koti ole vielä edes valmis.

Pariskunta on puhunut, josko kasvattaisivat rakennusta ylöspäin. Lisäämällä kolmannen kontin nykyisten päälle saisi tehtyä yläkerran, jossa olisi yksi lisähuone ja ehkä kattoterassi.


Lue myös:

Vinkkejä kodin valaisemiseen

Säilytysvinkkejä kaaoksen kesyttämiseen

Lopeta murehtiminen 10 vinkkiä huolettomampaan elämään

 

Keskustelu

Kommentoi juttua: Pariskunnan koti on rakennettu kahdesta merikontista

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X