Riikka rakennutti yksin haaveidensa ekotalon pikkubudjetilla – taitava timpuri ja oma työ säästivät 100 000 euroa
Riikka Kerttulan haaveena oli asua terveellisessä, turvallisessa ja ekologisessa kodissa. Sellaisen saadakseen hänen täytyi itse ryhtyä rakentamaan.
Pieni, vihreä Late mönkii ympäri nurmikkoa, kunnes se palaa omaan, maksaruohojen peittämään katokseensa. Robottiruohonleikkuri on saanut nimensä lastenohjelmien Late Lampaalta.
”Late leikkaa pihanurmikon päivittäin ja pitää korret kolmen sentin korkuisina kuin elävä lammas ikään”, puutarhaneuvoja Riikka Kerttula, 45, kertoo.
Riikka Kerttula rakennutti pari vuotta sitten oman talon Valkeakoskelle. Ekompi-niminen omakotitalo on tehty Riikan terveelliseen rakentamiseen tähtäävien ajatusten perusteella.
Talon seinissä ei ole muovia höyrynsulkuna vaan ilmansulkupahvit. Seinissä on käytetty eristeenä puukuitulevyä ja puhallettua selluvillaa.
Ulkoseiniä vastaan olevat sisäseinät on savirapattu, ja myös yläkerran välipohjaan on valettu savea, johon lattialämmitysputket on upotettu.
”Savi on kaunis, elävä materiaali ja lisäksi ympäristöystävällinen. Se imee kosteutta. Kipsilevyväliseinien tasoittamiseen kului enemmän aikaa ja vaivaa kuin saviseinien rappaamiseen, sillä ne olivat kerralla valmiit.”
Ekotalon olohuone on kuin tupa
Olohuoneessa sijaitsee takka, joka lämmittää veden, joka kiertää lämminvesivaraajan kautta lattialämmityksen putkiin.
”Monet vieraat ihmettelevät, miten olen tuonut pannuhuoneen keskelle olohuonetta. Pidän päivittäisestä takkatulen loimotuksesta ja valmistan usein ruoankin takassa. Paistamme pizzaa tulipesässä tai laatikkoruokia takan sivussa sijaitsevassa pitkässä haudutusuunissa, joka toimii kuin entisajan leivinuuni”, Riikka sanoo.
Jos lämmittäjät ovat poissa kotoa, vesi lämpiää sähköllä. Osa energiasta saadaan katon aurinkopaneeleista.
”Talo suunnattiin etelään, ja katon muoto tehtiin sen malliseksi, että aurinkopaneelit sopivat sinne hyvin.”
Olohuone on talon keskipiste. Siellä katsotaan televisiota, luetaan ja tehdään käsitöitä. Veera-tytär voi kavuta puolapuita pitkin yläkertaan huoneeseensa.
”Talvella korjasin kajakkiani olohuoneessa. Kiinnitin heijastimia ja paikkasin pohjan. Olohuoneemme on kuin vanhan ajan tupa, jossa tehtiin talvisin puhdetöitä.”
Kanin kanssa etätöissä ekotalossa
Riikka Kerttula tekee kolmena päivänä viikossa etätyötä yläkerran työhuoneessaan. Söpö-kanin puuhien seurailu tuo mukavaa vaihtelua etätyöpäiviin.
”Kahtena päivänä viikossa käyn työpaikallani Biolanilla Eurassa. Työmatka on suuntaansa 127 kilometriä ja kestää puolitoista tuntia. Olen harkinnut sähköauton hankkimista, valitettavasti ne ovat vielä kalliita. Latauspaikka minulla jo on, sillä sellainen piti asentaa alueen kaikkiin taloihin.”
Valkeakoskelta kotoisin oleva Riikka oli poissa paikkakunnalta parikymmentä vuotta opintojen ja töiden vuoksi. Hän asui myös Eurassa, mutta kaipasi kotipaikkakunnalleen. Tuntui haikealta lähteä sunnuntaisin mökiltä.
”Kun sitten Veera tuli kouluikään, piti päättää asuinpaikasta. Onneksi etätyö onnistui ja tulimme Valkeakoskelle. En ole katunut ratkaisua hetkeäkään.”
Pikkupuutarha riittää kotipihassa
Kun idea itse rakennetusta talosta alkoi muovautua, Riikka ajatteli hankkivansa ison tontin, sillä hän arvostaa omaa rauhaa. Hän jonotti lähes vuoden tonttia, joka ei sitten päätynytkään hänelle.
Valkeakosken kaupunki alkoi suunnitella pienten omakotitalojen talonäyttelyaluetta, mutta siellä oli tarjolla vain pieniä tontteja. Mihin vähän yli 500 neliötä oikein riittäisi?
”Koska vietän paljon aikaa mökilläni, ja siellä on suuret kasvimaat perunoineen, porkkanoineen, omenapuineen ja herukoineen, aloin ajatella, että kompakti piha voisi sittenkin olla hyvä idea. Sen jaksaisi pitää kunnossa ja olisi aikaa muuhunkin.”
Ratkaisu oli oikea. Kun Riikka tulee kotiin, omakotitalon piha on aina kunnossa. Hän kiertelee siellä hetken katsomassa, mitä kukkia minnekin on auennut ja nyppii samalla pois rikkaruohot.
Piha pysyy siistinä pienellä perkaamisella. Altakastelualtaat helpottavat kasvihuoneviljelyä: tomaatit ja yrtit tulevat toimeen jopa viikkoja ilman kastelua.
Mökille matkaa on vain 15 kilometriä, joten siellä voi puuhailla punajuurien, kaalien, vadelmien ja sipulien parissa aivan riittävästi. Jo pelkkä nurmikon leikkaaminen kestää päältä ajettavalla leikkurilla yli tunnin.
Jos jotakin haluaa oikein kovasti, on uskallettava
Aluksi ajatus oman talon rakennuttamisesta yksin hirvitti. Riikka Kerttula sanoo olevansa turvallisuushakuinen ihminen, joka kaihtaa riskinottoa.
”Mutta jos jotakin haluaa oikein kovasti, on vain uskallettava”, hän sanoo.
Hän uskalsi myös piirtää itse ruutupaperille suunnitelmansa yhdistetystä kasvihuoneesta ja ulkohuussista. Riikka ei pitänyt ajatuksesta, että pienellä tontilla olisi monta erillistä pömpeliä. Maksaruohokattoinen kasvihuone-huussi on nyt pihapiirin komistus.
”Käytämme huussia varsinkin kesäisin, kun vietämme aikaa pihalla. Tyhjennän huussin kompostin pari kertaa vuodessa, jolloin jätettä tulee vajaa kottikärryllinen. Kompostituotos ei haise, eikä ole muutenkaan epämiellyttävää ja sen voi laittaa suoraan koristekasvien juurelle.”
Rakentaminen sujui yllättävän hyvin luottotimpuri Jari Lassilan antaessa kullanarvoisia vinkkejä, mitä milloinkin pitää tilata ja kilpailuttaa.
”Pysyin myös budjetissa, mikä on ihmeellistä! Jos jossakin kohtaa budjetti oli ylittymässä, lisäsin oman työn osuutta ja myös kumppanini apu oli kullan arvoista. Itse muun muassa siivosin rakennustyömaan, tein savirappauksia ja hioin väliseinien pakkeleita.”
Oma työ rakentamisessa kannatti, vaikka vuosi olikin raskas – lomaa oli tasan yksi päivä.
”Pakettitalojen tarjoukset samoilla piirustuksilla olivat noin 100 000 euroa kalliimpia kuin budjettini. Otin riskin, kun palkkasin timpurin tekemään taloa tuntityönä, mutta ratkaisun avulla lopulta säästin. Lisäksi oman työn osuus oli suunniteltua suurempi.”
Taitava timpuri ja oma työ säästivät noin 100 000 euroa, sillä talon hinnaksi jäi 250 000 euroa. Tontti maksoi 12 000 euroa.
Paras apuväline oli excel-taulukko, johon Riikka eritteli koko projektin tarkasti pieniin osiin pilkkoen. Näin mikään kuluerä ei päässyt yllättämään.
Pihalle oli oma budjettinsa. Se mikä maansiirroissa ylittyi, säästettiin kasvihankinnoissa. Vaikka pihassa on kymmeniä eri koristekasveja, juuri mitään ei tarvinnut ostaa.
Riikka oli pitkän ajan kuluessa haalinut mökille valeistutukseen suuren määrän taimia tutuilta ja taimikauppojen syysalennusmyynneistä.
Talo lämpiää pääosin omilla, mökkitontilta saaduilla puilla, mutta Riikka on laskenut, että jopa ostopuilla lämmitys tulee yli puolet halvemmaksi kuin sähkölämmitys.
Hän sanoo asuvansa nyt paljon edullisemmin kuin edellisessä kodissa, pienemmässä rivitaloasunnossa.
Ekotalon pihalla on huussi
Uusperheessä harrastetaan paljon. Veera ompelee ja askartelee. Mummin kanssa tyttö rakensi muhkean hyönteishotellin.
Kumppani, rumpali Tapio Korkeila soittaa kitaraa olohuoneessa, ja Riikka on askaroinut juuri valmistuneeseen puutarha-aitaan upean kasvitaulun. Elävässä taulussa kasvaa kanaverkon tukemalla multapohjalla maksaruohoja. Kerran kuussa taulu pitää ottaa alas ja kastella kunnolla.
Riikka myös kierrättää kaiken mahdollisen, kompostoi ruoka- ja puutarhajätteet sekä kerää sadeveden kasteluvedeksi.
”Minä olen meillä kompostivastaava ja tyhjennän sekä ruoka- että huussikompostit.”
Varaston hän pitää kuivana aurinkoenergialla toimivan aurinkoilmakeräimen avulla.
Linnunpönttöjä tontilla on kolme ja läheisessä metsikössä on kaksi lisää. Tänä kesänä yhdessä pöntössä tiaisella oli poikasia ja lintujen puuhia oli hauska seurata, vaikka ne käyttivät kahta hyönteishotellia buffettinaan.
”Ulkohuussissa mukavaa on juuri se, että siellä istuessaan kuulee linnunlaulun. Tänä aamuna kuulin kurkien mekastavan.”
Timantit hioutuvat paineessa
Erottuaan Veeran isästä Riikalla oli mielestään liikaa vapaa-aikaa, kun tyttö oli isällään. Niinpä hän sai idean ryhtyä opettelemaan melomista, sillä seudulla on erinomaiset vesireitit niin Kangasalan, Hämeenlinnan kuin Tampereen suuntaan.
Tuskin Riikka oli käynyt kurssin, kun hänestä itsestään tuli melontaohjaaja.
”Paikkakunnalla oli tulijoita kurssille, mutta ei vetäjiä. Niin suoritin taitokokeen, jotta pääsin ohjaajakoulutukseen. Kokeeseen kuului myös pelastautumisia jäisessä merivedessä. Melontakurssit oli jo ilmoitettu ja täynnä väkeä, joten minulla ei ollut varaa epäonnistua.”
Ei kuulosta riskejä kaihtavan aran ihmisen toiminnalta.
”Se on sama juttu kuin talon tekemisessä. Jos jotakin haluaa kovasti, pitää uskaltaa.”
Ensimmäiseltä kurssilta löytyi myös jotakin muuta kuin rohkeutta. Löytyi uusi kumppani, Tapsa. Rakennusaikana Riikka ja Tapsa seurustelivat. Talon valmistuttua pari muutti yhteen.
”Talon rakentamisessa halusin olla vähän anarkistinen ja herätellä uusia ajatuksia. Taloudellinen paine oli silti suurin paine, kun otin yksin lainan. Rakentaminen opetti valtavasti: tiesin, että jos tästä selviän, selviän kaikesta. Paineen alla timantit hioutuvat, eikö vain!”
Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 7/19. Haluatko lukea lisää ihania tarinoita maalaiselämästä ja inspiroitua kauniista maalaiskodeista? Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla!
Kommentoi
Kommentoi juttua: Riikka rakennutti yksin haaveidensa ekotalon pikkubudjetilla – taitava timpuri ja oma työ säästivät 100 000 euroa
Malliesimerkki, miten pitää toimia ja uskaltaa, jos jotain haluaa! Lisäksi – vähintäänkin EKO-telo…
Kiitos kirjoituksesta – toimii monelle innoituksena ja opastuksena – mitä me kaikki voimme tehdä oman ympäristön säästämiseksi !
Jutusta en löytänyt paljonko maksoi?
mitä sitä peittelemään..