Juhlat

Kauneimmat äitienpäivärunot – valitse mieleisesi

Kokosimme mieleenpainuvimpia runoja ja värssyjä äitiydestä. Valitse sopiva äitienpäiväruno äidillesi ja isoäidillesi näistä kauniista sanoista!

Äitienpäiväruno ilmaisee suuria tunteita, rakkautta, kiitollisuutta ja huolenpitoa. Äitienpäiväkorttiin kirjoitettu runo sykähdyttää paitsi äitiä myös kortin antajaa.

Lue myös: 3 x äitienpäiväkortti: nappaa ohjeet!

Kevätpäivä suloisin kukkaintuoksu ihanin tervehtii sua äiti kulta onnittelut saat sä multa!

***

Äidilleni tänään ruusun annan, kiitokseni hänelle siten kannan!

***

Onnenlintu lentää kukkia se kantaa äidille ihanalle sylihin ne antaa.

***

Monta onnentoivotusta äiti sulle annan, iloa, onnea riemukasta sylin täydeltä kannan.

***

Kukkia poimin, kukkia kannan, kauneimmat niistä äidille annan!

***

Lue myös: Onko tämä upein koskaan kirjoitettu runo naisesta?

***

Onnen kukkasen kauniin taitan, mielin lämpimin äidille laitan.

***

Äidilleni Niin osat vaihtuvat, äiti tuntuu kuin juuri äsken pesit minut hellin käsin, nyt minä talutan sinua tuttua saunapolkua.

Ne tuhannet askeleet, jotka vuokseni otit nyt vasta ne oikein ymmärrän, kun samoja teitä tallaan.

Lukemattomat kiitokset sanomatta jäivät epäitsekkäät teot palkitsematta,

sillä äidit hiipivät hiljaa pois, kuin olisivat peitelleet nukkumaan kylläiset lapsensa.

– Laila Venetpalo –

*** Lue myös: Vappuruno x 13 – riimittele läheisillesi juhlamieli!

äitienpäiväruno ruusut

***

Teillä maailman liukkahilla äiti seuraa lastansa aatoksilla ja eksyksissä kun harhailemme, hän huutaa taivasta turvaksemme.

Oi äiti, siunattu on sun virkas! Se murheen yössä on tähti kirkas ja lohtu aikojen vaihteluissa ja itsekkäiss’ elon taisteluissa. Sun sydämeesi saa liittyä, sen rakkaudesta saa lämmintä!

Sä, Herra, palkitse äidin vaivat! Sun taimes hoitoa hältä saivat; sun suuren lempesi kirkkaudesta nään säteen äitini katsehesta.

– Sakari Topelius –

***

Lue myös: 10 kauneinta runoa elämästä

***

Äiti, minun täytyy jatkaa. Joku kutsuu kulkemaan. Täytyy taittaa taival matkaa, vaikken tietä tunnekaan. Siellä missä toisiansa aallot vievät tansseihin, siellä, veden loiskinassa, siellä olen minäkin.

Siellä, missä korkealla siintää pilvi sulavin, siellä, sinipilven alla, siellä olen minäkin.

Äiti, katso, kuinka kasvan! Kuule, kuinka kohisen! Minkä kasvoin viime vuonna, tänään kasvan ohi sen.

Avara on taivaan syli. Tuulen teitä purjehdin Pääsky lentää pääsi yli: siinä olen minäkin.

Älä pelkää. Tulen kyllä. Tulen kyllä takaisin. Iltatuulen hyväilyssä: siinä olen minäkin.

– Anna-Mari Kaskinen –

 *** Lue myös Annan juttu: Äitienpäivä alkaa herkkuaamiaisella

***

Minä tahdon maljani tyhjentää, kun ensi leivoset laulaa, kun koivut on hiirenkorvallaan ja vuorilla virrat pauhaa.

Ja tahdon ma lauluni lahjoittaa, kun ensi joutsen soutaa, kun kukka on puussa ja kukka on maassa ja lehdot leikkihin joutaa.

– Eino Leino –

***

Äiti leipoo hymyellen. Kelle leivot, äiti, kellen? Vielä kysyt – kelles muille pienoisille piimäsuille?

Tää on kakku pikku Annin, tuo on Heikin, tää on Hannin. Tämän saapi pikku Asta, joll’ on yksi hammas vasta.

Leivät nousee, hiipuu uuni, miss’ on pienet piimäsuuni? Kätken kakkuun kaipausta, sirottelen siunausta.

Rakkautta rahdun verran – toinen teille leipoo kerran. Äidin kakku makeaisin, sitä, ah, jos aina saisin.

– Immi Hellén –

***

Aamusuukon sulle, Äiti, annan kukkakorin etees kannan.

***

Aurinko kurkistaa metsän takaa tullut on aamu, onnea jakaa. Me tahdomme näin sinut yllättää onhan päiväsi, äiti, kaunehin tää.

***

Aurinko paistakoon, kukat kukkikoon, puhtaus vallitkoon, hymy loistakoon, ei silloin huolet paina, maailman parhaalle äidille kaikukoon tämä runo aina!

***

Ei edes kukkakimpun tuoksu voi siihen riittää, kun tahdon omaa äitiä nyt kiittää.

***

En koskaan aarteita maailman, voi palkaksi sulle kantaa. Vaan sydänlämpöisen kiitoksen näin, äiti, sun lapsesi antaa.

***

En muista, loistiko siinä kodissa tiskipöytä, mutta aina loistivat lasten silmät

***

lilat ruusut pensaassa

***

Huolta vailla päivä tämä vietä äiti kulta. Onnittelut kauneimmat ja ruusut saat sä multa.

***

Ilomielin kirkkain nyt metsän laitaan lähden, valkovuokot poimin mä oman äidin tähden.

***

Itse luonto osallistuu äidin juhlintaan. Vuokot kukkii, toukokuu antaa kauneintaan.

***

Joka hetkestä ajoilta lapsuuden ja kaikista päiviistä jälkeen sen sinua kiitän Äiti.

***

Jos on kerran äidiksi syntynyt

Joka kerran on äidiksi syntynyt, hän äiti on kaikkien lasten, ja kaikkia maailman lapsia hän on painanut rintaansa vasten,

ja maailman lasten itkua hän on korvissaan alkanut kuulla, sillä maailman lapset puhuvat hänen omien lastensa suulla.

***

Jumala ei voi olla kaikkialla yhtä aikaa. Siksi hän loi äidin.

– Kahlil Gibran –

***

Astele, armas pienoinen, äitisi ohjaa lastaan. Et voi langeta, lintunen, äitisi ottaa vastaan. Lankeatko, no nostetaan, luonas on auttajoita. Mutta kun joudut maailmaan, turhaan huutelet noita: Siellä ne tökkii toisiaan, harva on valmis nostamaan.

– H.J. Erkko –

***

Alfhild Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät. Heille on annettu voima ja valta kohota unessa pilvien alta ja katsella korkeammalta. Alfhild, hän joka synnytti minut, jo joka yö sinne purjehtinut, missä nyt Eemeli tullen ja mennen murahtaa vain, kuten täälläkin ennen. Siellä he kulkevat tähtien rivissä kirkasta vanaa, isä ja äiti, peräkanaa. Sieltä he katsovat kotoista mäkeä, kissoja, koiria, tuttua väkeä, viittoen, luikaten parhaansa mukaan, ettemme loukkaisi Pispalan kivissä jalkaamme kukaan. Siellä he jollakin planeetalla puutarhakeinussa pihlajan alla viipyvät ääneti nuoruudenmuistoissa morsiusparina Tampereen puistoissa – ostaen kahvit ja pullat kai, jos sattuu olemaan perjantai. – Ja sitten, kun Pispala aamun saa, äitini vuoteen valmistaa ja linnut, linnut helää –. -Oi kuinka on ihana elää ja tuutia lastenlapsiaan ja kertoa kauniita uniaan ! Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni, rakastakaa !

– Lauri Viita –

***

ruusu nupullaan – äitienpäiväruno

***

Päivä äidin tänään on, hän saa kaiken huomion, laulun sekä puheenkin, jopa pienen paketin.

Eniten hän ilahtuu, koska kuiskaa pieni suu: olet rakas minulle, sekä koko perheelle.

Anna Pihlajaniemi –

***

Sunnuntaiaamuna käveli rakkaus minua eteisessä vastaan Sillä oli pylly paljaana se tahtoi syliin Painoi poskensa omaani vasten ja sanoi ‘ äiti ‘

– Oili Kangasniemi –

***

Äiti on kielen kaunein sana, äiti on parhain lohduttaja. Silloin, kun maailma syrjii lasta, äiti ei lakkaa rakastamasta.

***

Ne nousevat lapsuusmuistot nuo, ne aukee maailmat armaat, näen silmät mä äitini lempeän taas ja taattoni hapset harmaat.  

Elä murehdi turhia, äitini mun, me tullaan, tullaanhan kyllä, me tulemme poskin niin lämpimin, meill’ onhan villaista yllä, ja jos kylmäksi jää sormi yks tai tää, sun suukkosi kyllä sen lämmittää.

 – Eino Leino –

***

Piirsin kuvan. Siihen silmät,

jotka nauravat

ja suun joka hymyilee. Piirsin korvat,

jotka jaksavat kuunnella

ja sydämen, joka välittää. Piirsin ihmisen,

joka on minulle tärkeä. Piirsin sinut Äiti!

***

Kauneinta on elämässä lämpö kahden ihmisen. Vaikket tänään ole tässä, rakkaus jää, ikuinen.

– Anna-Mari Kaskinen –

***

Sinä joka kannoit minut maailmaan, lämpöäsi annoit, siitä vielä jaan.

Sinä joka hiljaa hoidit minua, silmissäsi ilo, valo hehkuva.

Sinä joka jaoit vuodet nuoruuden, kuinka ymmärtäisin merkityksen sen?

Yhä vielä jaksat muistaa minua. Sinua nyt kiitän rakkaudesta.

– Anna-Mari Kaskinen –

***

Ota lapsen rakkaus lämpöisin! Sun on se ja aina on ollutkin. Se on köyhä sun lempesi rinnalle panna, vaan puuttehet unhota, anteeksi anna!

Hilja Haahti –

***

Lapsuusajan parhaan Sulta Äiti sain siitä pelkkää hyvää jäi muistoksi vain. Kodin lämmön ja Äidin rakkauden sai tuntea pieni lapsonen.

Kun lapsuuden leikit jäivät taa ja oli aika nuoruus aloittaa, Sinä Äiti polkuni tasoitit ja monilta vaaroilta varjelit.

Nyt kiitollisin mielin tajuan sen, kaiken ihmeellisen äidinrakkauden, joka lastaan aina hoivaa ja kantaa elon loppuun parhaan turvan antaa.

– Birgit Ahokas –

*** 

kesäiset ruusut – äitinepäiväruno

***

Käsi kädessä kävellään tämä on hyvä hetki. Pilvet lähtevät lentämään, onpa tuulinen retki! Kaikki puettu vihreään, puut, pensaat ja puiston multa. Käsi kädessä kävellään, äiti ja äidin kulta.

****

Äidin katse hymyilevä seuraa lasten myötä Käsi hellä, hyväilevä ohjaa pienten työtä.

Vaikka joskus pahoin teenkin, ei hän siitä suutu Lohdun antaa murheeseeni, rakkaus ei muutu.

Hän on paras ystäväni, vaikka olen pieni Turvaisa on elämäni, äiti valvoo tieni.

***

Kun joskus varjoon taivaltaa ja loiste lämmin kaikkoaa, niin äidin äänen jostain kaukaa kuulen. Se lohduttaen lausuu näin, voi lapsein, katso valoon päin sen loisteen huomaat ymmärtäin käy hohde siivin myötätuuleen

Kai joskus tuntuu elo tää, jää aivan ilman sävelmää, sä etsi jälleen soinnut nää ne lapsein löytävän sun luulen

Niin kaukaa takaa tähtien mua ohjaa ääni lämpöinen kai äidin silmät aina valvoo lastaan. kun maailmalla samoaa sua kenties joku rakastaa pois lähde tyhjyys palajaa on rakkaus äidin totta ainoastaan. Äitini pienoinen en sua mä nää, mut säilyvää on rakkaus tää se sieluun jää pois katoaa yön musta maa sun muistossa sen kirkastaa.

Unholaan et jää et jää, oi äiti milloinkaan.

***

Se miten hyvä koti on, ei riipu rikkaudesta eikä väljyydestä eikä kauneudesta eikä ylellisyydestä. Kaikki riippuu äidistä.

– G.W.E.Russel –

***

Tahdotko nähdä ihmeen kauniin kuvan, kun äiti ja lapsi istuvat portailla tuvan?

Mitäpä lapsen kuiskaavan luulet, noin kun on kirkas sen katse ja hymyssä huulet?

Sanaan siihen liittyy kaikki, mi hyvää, kaikki mi maassa on kaunista, tunnetta syvää.

Oi, oppinut yhden sanan on vasta, sitä ei lakkaa kyyhkynen kujertamasta.

Äiti, oi, äiti, maailman kaunein sana – se sointuu kuin ihana sävel lapsen lausumana.

– Immi Hellén –

***

Mitä se rakkaus on? lapsi kysyy lämpimänä sylissä. Rakkaus on sitä, että pitää sylissä, sinä vastaat, annat sormiesi lipua hentojen hiusten läpi. Hento kuin lapsen hius on rakkaus, yhtä hauras, yhtä puhdas ja väkevä. Mikset sinä sitten ole koskaan minun sylissäni? lapsi kysyy vakavana, eikä suostu hyväksymään, että yksikään rakkaus olisi toista suurempi tai pienempi.

– Tommy Taberman –

***

Mi‘ lempi kaikissa vaiheissamme, kuin enkel’ armias puolestamme. Alati valvoo ja huolta kantaa, ei mitään vaadi, vaan kaiken antaa? On joukossa ihmistunteiden, vain äidinrakkaus sellainen.

– Sakari Topelius –

***

Kiitos elämästä, Äiti. Pari riviä tein kirjaimia tänään. Siinä kaikki. Olen onnellinen.

– Lauri Viita –

***

Kaikki luonnossa kertoo äidistä. Aurinko on maan äiti, joka ravitsee sitä lämmöllä; se ei koskaan jätä maailmankaikkeutta yöllä ennen kuin on nukuttanut maan meren lauluun ja lintujen ja purojen hymniin. Ja tämä maa on puiden ja kukkien äiti. Se synnyttää ne, hoivaa niitä ja vieroittaa ne itsestään. Kukista ja puista tulee kauniiden hedelmiensä ja siemeniensä ystävällisiä äitejä. Ja äiti, elämän esikuva, on ikuinen henki, täynnä kauneutta ja rakkautta.

– Kahlil Gibran –

 ***

Äiti olet iloni suuri, kestävä kuin kiinanmuuri. Mua lohdutait illoin, sua ajattelen mä silloin. Mua rakastat ja hoivaat, se ei onnistu kaikilta noin vaan. Äitien päivä joka päivä olla vois, ethän heitä ajatuksiani pois?

***

Etsin ruusua kauneinta, suloisinta ja puhdasta. Sen ruusun Äiti sinulle ojennan, ja onnea äitienpäiväna toivotan.

Ruusun väri on punainen, väri se on rakkauden. Se kuvastaa tunnetta syvää, ja tuottaa mielihyvää.

Ei ruusu kauneinkaan, riitä kertomaan. Kuinka sinua Äiti rakastan, siks` lapses aina olla haluan.

***

Äidille saavillisen onnea kantaisin, kaikki maailman ruusut antaisin. Vaan on saavi niin painava ja maailma täynnä ruusuja. Siks tyydyn tähän kiitokseen ja saa onnen Äitini omakseen. Kiitos rakkaudesta, hoivasta, tuesta ja turvasta. Toivon onnen hetkiä ja uusia ilon retkiä.

***

Lapsuus se on, korvaamaton. Paljon mä sain, siks kiitän sua vain. Äidille vaan, laulaa nyt saan, äideistä parhaimman sain. Lohdun hän loi, suojan hän soi. Hellyyttä koin, siks kiittää vain voin. Rakkaudestaan voimaa mä saan, äideistä parhaimman sain.

Hän ymmärtää ja lohduttaa, laulun tään hän nyt saa. Kallein hän on, niin korvaamaton, parhain hän on äiti mun. Luotas jos tie, kerran mun vie, suureks kun vartun, unhoon jää et. Muistot nää mieleen jää, rakkautes tää Äideistä parhain sä oot.

***

ruusuinen oksa pensaassa – äitinepäiväruno

***

Meidän mummo Maailmass’ on meidän mummo parhain ihmisistä, hän on hellä, hän on hyvä, kallein ystävistä.

Tuolissansa mummo istuu aina ahkerana, meille onpi toverina aina hupaisana.

Leikit kaikki ymmärtää hän, surut kaikki suistaa. Aina meitä pienoisia hellästi hän muistaa.

Mummon luo ei murheissansa koskaan mene suotta. Jospa mummo elää saisi vielä sata vuotta!

– Aila Nissinen –

***

Äidin Onni

Ikkunasta ulos kurkkii, iloisesti silmät tuikkii.

Pieni lapsi suloinen, kädet sillä lämpöiset.

Kyynel tämä onnen on:

Elämä nyt tässä on, tuoksussa tuomien!

– Annu Valo –

***

Minun pieni käteni etusormesi ympärillä, etsimme yhdessä kesää.

Kukkia nurmikolta, kiviä hietikolta.

Nauran ääneen sitruunaperhoselle, joka istuu ruohonkorrella ja pienet varpaani ihmettelevät lämpöistä hiekkaa jalkojemme alla.

Katselen sinua ja kiitän, että sain elää tämän päivän lähelläsi.

***

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kauneimmat äitienpäivärunot – valitse mieleisesi

kyllikki

Kuolleelle äidilleni. Ei ristiä ei paatta pien villiruusu vain ja nurmen vihree laatta on opas kulkijain. Kuoltuani toivomus päästä sukuhautaan tuhkattuna. Isäni oli kuollut 10 päivää ennen syntymääni joten hautakiveen kirjoitus ”Isän syliin” ja kuolinpäivä.

jokuvaan

liikuttavaa…

Moi

Aivan sairaan hyviä runoja

Ok123

Ihania runoja! äiti varmasti tykkää.

moi

i

Sinun täytyy kommentoidaksesi.