Kitkeminen voimaannuttaa puutarhaa ja puutarhuria
Viileinä loppukesän iltoina jaksaa taas kitkeä rikkaruohoja. Jotkut kaipaavat puutarhurilta valppautta, toisten kanssa voi ottaa rennommin.
Koska pientä kaupunkitonttiamme peittävät tiiviit istutukset ja maanpeitekasvit, kitkemistä on enää tosi vähän. Vasta istutettujen taimien ollessa pieniä kannattaa tarhurin olla ahkerampi. Niin mekin aloitimme reilut 20 vuotta sitten.
Uudistontin riesana on usein juolavehnä, josta on viisainta hankkiutua eroon ennen puiden, pensaiden ja perennojen istuttamista. Jos torjunta-aineita ei halua käyttää, maasta seulotaan pois sen valkoiset, elinvoimaiset juuret tai tukahdutetaan rikkaruohottunut alue peittämällä se jopa parin kasvukauden ajaksi valoa läpäisemättömällä katteella.
Tontilta ennen istutuksia torjuttava rikkaruoho on myös vuohenputki. Meiltä se kyllä katosi sitkeällä lehtien riipimisellä ja muiden kasvien peittäessä paikat. Välillä luulimme sen kokonaan kadonneen, mutta kaadettuamme ison pihakuusen se ponnahti uuteen kukoistukseen. Jatkamme kitkemistä…
Puolivillin tonttimme ylivoimaisesti hankalimmin torjuttava rikkaruoho on karhunköynnös, jonka viekkaat versot kiertävät pauloihinsa kaiken, mitä maasta nousee. Ei kannata yrittää riipiä sitä pois, sillä sitkeä lanka leikkaa poikki viljelykasvienkin versot. Leikkaan sen ensin saksilla osiin ja vetelen pätkät pois pahimmilta paikoilta.
Ikävä kyllä, jotkut istutetut kasvit saattaavat levitä liikaa. Viiruhelpin kanssa saa olla tarkkana, mihin sen istuttaa. Kuulin, että joku oli eristänyt sen pihallaan kaivonrenkaalla, mutta ainakaan kukkamaalle viiruhelpiä ei olisi kannattanut istuttaa. Nyt sitten rajoitamme sen kasvua perennojen joukkoon.
Pihaamme reunustaa 1990-luvun jäljiltä pihlaja-angervo, joka oli todella huono valinta pikkupihalle. Laji kasvaa korkeana, rehevänä ja siementää voimakkaasti. Kiven kolotkin ovat täynnä sen taimia, samoin viljelylaatikot. Viidakkoveitsen kanssa raivaamme nyt kasvustoa pitkin kesää.
Perennoista voimakkaasti siemenistä leviävät myös mm. palavarakkaus, alpit ja monet kellokukat. Myös virmajuuri, kaunokki ja sormustinkukka ovat pompanneet meiltä naapuriinkin. Kuihtuneiden kukkien leikkaaminen estää siementen muodostuksen ja sitä myötä kasvin leviämisen.
Takapihallamme kasvavat monet luonnonkasvit, kuten heinät, kortteet, puna-ailakit, punakoisot, kohokit ja käenkaalit. Kurjenmiekat ja illakot kasvavat tontilla muinoin sijainneen vanhan talon peruja. Kaikkia itsestään meille muuttaneita kasveja emme tietenkään kitke pois, vaan luonnonkasvit ovat pihamme rikkaus.
Säilytimme aikoinaan tontilla kasvaneita puita, ja istuimme pikkupihallemme niitä lisääkin. Etenkin tällaisina hellekesinä olemme kiitelleet valintaamme, sillä puolivarjossa versoo rehevin puutarha. Varjossa rikkaruohojen hallintakin on helpompaa.
Jotkut kasvit on pakko torjua. Tutustu haitallisiin vieraslajeihin Vieraslajit.fi.
Keinoja rikkaruohojen torjuntaan
- Torju monivuotiset rikat ennen puutarhakasvien istuttamista, ja käytä istutuksille seulottua rikkaruohotonta kasvualustaa.
- Eristä tarvittaessa luonnonkasvialueet istutuksista maahan upotettavilla juurimatoilla tai vaikkapapystyyn asetetuilla liuskekivillä.
- Käytä nuorilla istutuksilla katteita, jotka ehkäisevät rikkaruohon siementen itämistä maan pinnassa. Kate pitää maan kosteana, jolloin kitkeminenkin helpottuu.
- Kastele ja lannoita viljelykasveja, älä rikkaruohoja. Kun taimet ovat pieniä, täsmäkastele vain juurtumassa olevat taimet.
- Kokeile liekittämistä kasvimaalla. Idea on kuumentaa rikkojen kasvupisteet ennen viljelykasvien itämistä.
Hyvää kesänjatkoa, terveisin puutarhatoimittaja Paula
Olen Paula Ritanen-Närhi, intohimoinen puutarhatoimittaja, huoleton hortonomi ja kokeileva kotipuutarhuri. Kesät kiertelen kotipuutarhoissa ympäri maata ja talveksi vetäydyn kotilaaksooni kirjoittelemaan retkistäni. Puutarha on minulle ammatti, harrastus ja elämäntapa. Tervetuloa kurkkimaan kotipuutarhaani!
Kommentoi
Kommentoi juttua: Kitkeminen voimaannuttaa puutarhaa ja puutarhuria