Englantilaisen puutarhan nurmikko on säntillisesti hoidettu.

Hyvin hoidettu nurmikko on toimiva pihan pinta, mutta kaikkiin paikkoihin se ei sovi. Lasten ollessa pieniä puutarhatoimittajankin pihalla tepasteltiin nurmikolla, mutta nyt sen ovat korvanneet muut kasvit.

Vuonna 2010 vierailin englantilaisessa kotipuutarhassa, jossa nurmikko oli sikäläiseen tapaan talon isännän silmäterä. Säännöllinen leikkaaminen, kasteleminen ja lannoittaminen pitivät nurmen kunnossa, vaikka piha oli myös perheen koiran ulkoilupaikka.

Koska olemme mieheni kanssa puutarha-alalla, pyysimme rakentajaa jättämään pihanteon meille.

Kun muutimme vantaalaiseen paritaloomme vuonna 1995, pihamme näytti tältä. Innokkaat asukkaat olivat aloittaneet jo pihan ahkeran käytön: seinää vasten näet grillin ja pihakalusteet.

Nurmikon perustamisen opit sain jo harjoittelupaikassani Niuvanniemen sairaalan puutarhalla 1980-luvulla.

Jauhosavikkopeltoon kylvettiin ensitöikseen nurmikko, jotta saatiin savinen maa nopeasti siistiksi – meillä oli kaksi pientä lasta. Tiedättehän, miltä kumisaappaat näyttävät nilkkoja myöten saveen upottuaan.

Kuva on otettu samoilta holleilta kuin jauhosavikkapelto parikymmentä vuotta aikaisemmin.

Kun lapset kasvoivat, poistimme nurmikon ja istutimme sen sijaan pensaita ja perennoja. Kasvustossa kuljetaan nyt polkuja pitkin. Välillä täytyy ottaa isot sakset käteen ja raivata polkuja auki.

Polku olisi käytännöllisempi leveämpänä, mutta näin se on nätti.

Alusta pitäen osaa pihaamme ovatkin peittäneet maanpeitekasvit, kuten pikkuherukka, seppelvarpu ja pikkutalvio. Takapihalla sijaitsevaan paratiisiimme kuljetaan kapeaa talonviertä, jossa nurmikkopinta olisi ollut vähän tylsä.

Puu ei ole täysin hoitovapaa pinnoite, sillä sitä pitää lakaista. Sateella se on lehtien alla liukas.

Pihan kulkureittejä on pinnoitettu myös puulla ja kiveyksillä. Puu on kiva avojalkojen alla huvimajaa kiertävällä terassilla, mutta majan viherkatolta hiljalleen valuva humus tekee pinnasta puista pudonneiden lehtien kanssa sateella liukkaan.

Nurmikon korvaamiseen muulla kasvillisuudella ovat päätyneet monet muutkin. Osa kaipaa pihalleen nurmikkoa enemmän rehevyyttä ja mielenkiintoista katseltavaa; osa arvostaa maanpeitekasvien helppohoitoisuutta. Nurmikko tulee kiihkeimmän kasvun aikaan leikata 1-2 kertaa viikossa, jos haluaa pitää sen paraatikunnossa.

 

Kasvien täyttämä omakotipiha on helppohoitoinen, koska tiiviissä kasvustossa eivät rikkaruohot kasva.

Piha vailla nurmikkoa Säkylässä

1970-luvulla valmistuneen säkyläläisen omakotitalon pihalla kasvoi perinteinen nurmikko, mutta muutama vuosi sitten Satu Tietari kyllästyi sen hoitamiseen. Etupihan kohokohtina kasvaa kaksi vanhaa omenapuuta, joiden alle istutettiin pensaita ja perennoja.

1200 neliön suuruisen pihan istutusalueiden lomassa kulkevat kivillä päällystetyt polut. Taimien tyvelle tuotiin haapalastua, joka estää rikkaruohojen kasvua. Samalla se vähentää kastelutarvetta.

Asukas on tyytyväinen ratkaisuun, jossa pihasta tuli helppohoitoisempi kuin aiempi nurmikkopiha. Työstä palattua kotona odottaa nyt puutarhasta nauttiminen, pakolliset hoitotyöt ovat vähissä.

Nurmikko vai maanpeitekasvit?

  1. Nurmikko on melko edullinen ja nopeakin perustaa.
  2. Nurmikko sopii etenkin lapsiperheille, jossa pihalle kaivataan leikkitilaa.
  3. Nurmikon hoitaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan ahkeruutta leikata se säännöllisesti.
  4. Nurmikko ei sovi varjoon eikä jyrkkiin rinteisiin.
  5. Maanpeitekasvien valintaan kannattaa perehtyä, etenkin niiden leviämisvauhtiin.
  6. Maanpeitekasvustoja saattaa joutua jakamaan silloin, tällöin.
  7. Omista maanpeitetaimista saa levitettyä jakopaloja ja rönsyjä uusille alueille.
  8. Maanpeitekasveissa on myös varjossa viihtyviä lajeja.
  9. Maanpeitekasvit sopivat myös hankalasti hoidettaviin paikkoihin, kuten rinteisiin ja kivien väleihin.
  10. Säännöllisesti leikattua nurmikkoa eikä tiivistä maanpeitekasvustoa tarvitse yleensä kitkeä.

Jos poikamme olisivat vielä pieniä, kylväisin yhä ensin nurmikon – tai vielä mieluummin asentaisin siitonurmikon. Kun asukkaiden tarpeet ja pihan käyttö muuttuvat, pihaa voi kehittää eteenpäin uusien tarpeiden mukaan.

Kesäterveisin puutarhatoimittaja Paula

Valtteri auttoi äitiä nurmikon perustamisessa kesällä 1996.