Puistahan puutarha syntyy - arvostetaan niitä!
Istuta tontin puut aina ensin, vaikka perustaisit puutarhasi pikkuhiljaa. Vaali puutarhasi puita, ja tällä ”puunhalausviikolla” niitä ansaitusti halitaankin.
Puutarhamme rehevyyden salaisuus ovat puut. Etenkin se metsäkuusen taimi, jonka jätimme kasvamaan tontin laidalle kaksikymmentä vuotta sitten.
Puusta kasvoi upea vihreä kaunotar – sen puolivarjossa viheriöi nyt myös puutarhamme.
Iso kuusi piti kaataa reilu vuosi sitten, mutta onneksi muita puita tontilla riittää. Vaikka takapihan paratiisimme on vain parin, kolmen sadan neliön suuruinen, meillä kasvaa puutarhan ytimessäkin parikymmentä koriste- ja hedelmäpuuta.
Niiden lisäksi pihatiellä kotiimme johdattaa pihlajakujanne. Taidamme toisaan olla kallellaan oikeaan puutarhaan!
Puutarhassamme kasvaa myös puita, jotka ovat aloittaneet taipaleensa patioilla ruukkupuina, kuten tuijia, omenapuita ja pilvikirsikka.
Kun aika ruukkuistutuksessa tulee puulle täyteen, etsimme sille pysyvämmän kasvupaikat. Mutta kuinka pitkään tämä puiden haaliminen oikeastaan voi jatkua?
Joillakin puistamme on korvaamaton muistoarvo, kuten perheomenapuulla, joka istutettiin nyt jo aikuistuneiden poikiemme ollessa pieniä.
Vaikkei omenoilla ole hirveästi herkuteltu, tästä kauniisti kukkivasta puusta ei tehdä tuontantolaitosta, vaan se saa vanheta arvokkaasti.
Kirjailijanomenapuun hankin, kun puutarhastamme kertova kirjani valmistui. Punakukkaisen kaunottaren oksia on myöhemmin jouduttu karsimaan, kun se sai kylkeensä kierrätyslasikasvihuoneen.
Olen aina osannut arvostaa myös naapurin puita. Kun joku naapureistamme kaataa puita, minun on vaikea olla kysymättä, oletko ihan varma päätöksestäsi?
Lienenkö ainoa, joka suorastaan kannustaa naapureitaan istuttamaan lisää koivuja tontirajalle! Kauniisti viheriöivät riippakoivun oksat saavat rauhassa roikkua puolellemme.
Kahdesta isosta koivusta on naapurin kanssa sovittu, että ne pysykööt paikoillaan. Muistutan naapureita silloin tällöin, ettei asia pääsisi heiltä unohtumaan.
Ei ollut vaikea päättää, mitä puuta tällä viikolla halaan. Vaikka piti poiketa naapurin tontille.
Puunhalausviikko
- Puunhalausviikkoa vietetään elokuun viimeisellä viikolla 22.–28.8.2016. Vihervuoden kampanja haluaa kannustaa ihmisiä osoittamaan, että he arvostavat omaa lähiympäristöään.
- Etsi lähiympäristöstäsi puu, josta pidät. Se voi olla pieni, suuri, vanha tai nuori, kuten halaajansakin.
- Puita voi halata kaupungissa, maalla tai metsässä yksin, kaverin kanssa tai porukalla. Ajankohdan voi päättää itse.
- Vihreässä ympäristössä mieli rauhoittuu ja aistit heräävät. Tutkimusten mukaan jo 15 minuutin oleskelu puistossa tai metsässä parantaa mielialaa. Vaikutukset ilmenevät myös verenpaineen alenemisena ja sydämensykkeen tasoittumisena.
- Teemaviikon tavoitteena on kiinnittää huomiota arkisiin viherympäristöihin. Erityisesti kaupungeissa puistot, lähiluonto ja lenkkipolut ovat tärkeitä virkistyspaikkoja.
Halaa puuta – arvosta lähiympäristöäsi Vihervuoden sivuilla: http://www.vihervuosi.fi/content/fi/1/22739/
Halaa puuta – arvosta lähiympäristöäsi Facebookissa: https://www.facebook.com/events/274808099566944/
Lämpimiä puuhaleja terveisin, puutarhatoimittaja Paula
Olen Paula Ritanen-Närhi, intohimoinen puutarhatoimittaja, huoleton hortonomi ja kokeileva kotipuutarhuri. Kesät kiertelen kotipuutarhoissa ympäri maata ja talveksi vetäydyn kotilaaksooni kirjoittelemaan retkistäni. Puutarha on minulle ammatti, harrastus ja elämäntapa. Tervetuloa kurkkimaan kotipuutarhaani!
Kommentoi
Kommentoi juttua: Puistahan puutarha syntyy - arvostetaan niitä!