IMG_0643

Suurin osa puutarkasveista meillä ja muualla voi pahan talven jälkeenkin oikein hyvin.

Juhannuksena selviävät talventuhot?

Vihdoinkin uskon, että talvi teki tuhojaan myös takapihan paratiisissamme. Luulin jo päässeemme helpolla, mutta kesän alku on näyttänyt todellisen tilanteen.

Viimetalven tuhot ovat puhuttaneet ympäri maata. Puutarhaliitto julkaisi keväällä tiedotteen, jossa povattiin pahimpia talvituhoja sitten 1980-luvun. Miten mahtaa käydä, arvelin lukiessani, ja poikkesin kevään merkkejä puutarhastani katselemaan.

IMG_0641

Puolet pensasangervopensaastamme on kuollut, mutta loppuosa jaksaa versoa.

Kolmekymmentä vuotta sitten 1980-luvun puolivälissä olin nuori puutarhuri ja muistan alkukesän lumisateet kesätöissä hautausmaalla ja iisalmelaisen taimimyymälän avajaisissa. Itäsuomalaiseen talveen kuului tuolloin vielä runsas lumipeite ja sen päällinen pakkanen. Vuodenaikojen ollessa vielä voimissaan siellä aloitettiin istutuskausi vasta kesäkuun puolella.

Missä päin maata viime kesänä liikuinkaan, kylmä, sateinen ja kolkko kesä pohjusti kasvien huonnon voinnin talvea kohti. Kesäkuisista puutarhavierailuista muistan etenkin sen, että aina satoi ja paleli! Joku vitsailikin, että heillä oli ollut joulukuussa lämpimämpää kuin kesällä.

IMG_0645

Yllättäen tavallisesti kestäviä ruusuangervojakin on menehtynyt säiden armoilla.

Suotuisalla kasvupaikalla aratkin kasvilajit talvehtivat paremmin, kun ne kohtaavat talven hyvässä kunnossa ja tuleentuneina. Nyt talvi on vienyt jopa kestäviä, kotimaisia kasveja. Voivatko pomminvarmat kasvitkin tuhoutua?

Talventuhot viimeisteli viikkokausia jatkunut pakkanen, kun maa oli vielä monin paikon paljas pohjoista myöten. Kun kasvit eivät olleet syksyllä varautuneet talven tuloon, ankara kylmyys oli niille tuhoisa.

 

IMG_0667

Talvituhoista kärsineen japaninvaahteran (oikealla) tilalle on tarjolla ruukussa versova taimi.

Mitä nyt tekisin?

Kun tiedot talvituhoista levisivät, ajattelin odottaa maltillisesti. Kotipuutarhamme on oikeastaan suojaisa kohopenkki, jossa kasvit viihtyvät.

Tarkkailin kasvien silmuja ja ilahduin, kun ne pullistuivat kevään myötä. Nyt on kuitenkin paljastunut, etteivät kaikki silmut puhjenneetkaan.

IMG_0687

Pensashanhikki on sitkeähenkinen, joten maltamme odottaa lehteytymistä.

Talvenkestävimpien puiden ja pensaiden toipumista odottelemme yhä rauhassa. Saman lajin taimi saattoi olla kuollut, vaikka aivan lähellä samaan aikaan istutettu taimi versoo.

Viime kesänä hyvään kasvuun lähtenyt piippuköynnös kuoli, mutta vain parin metrin päässä toinen taimi rehottaa pirteänä.

IMG_0684

Vaikka kärhönversot olisivat kuolleet, tyvikasvu ennustaa hyvää.

Kärhöistä yksikään ruukkuun istutettu taimi ei nyt talvehtinut, mutta syksyllä puutarhaan istutetut alkavat versoa. Perennoitakin on kuulemma monissa puutarhoissa kuollut, mutta meillä siitä ei ole ainakaan isoa ongelmaa.

Pikkutalviokasvusto osittain viheriöi, osittain ruskettui. Leikkasimme pois kuolleet osat, kastelimme ja nyt on uutta kasvua näkyvissä.

 

IMG_0685

Kokonaan ”kuolleen” pensasangervon leikkasin malliksi keravalaisille pihanhoitajille leikkauskurssilla. Tältä se näyttää nyt.

Toimi nyt näin!

  1. Tarkkaile kasviesi versontaa rauhassa. Monissa tapauksissa lehdet puhkeavat, vaikka vähän myöhässä.
  2. Tunnustele puiden ja pensaiden versoja. Kuolleet napsahtavat taivutettaessa poikki. Ne voi leikata pois milloin tahansa.
  3. Jos kasvi on omajuurinen, sen tyviversot ovat aitoa lajiketta. Vartettujen lajien juuresta versoo villiversoja.
  4. Havukasvien ruskettuneet kohdat voi jo leikata pois. Jos kasvissa versoo heleänvihreitä kerkkiä, se lupaa hyvää.
  5. Istuta kuolleiden kasvien tilalle uusia. Lajin voit hyvin myös vaihtaa – puutarha uudistuu.
  6. Ota kevät vastaan maltillisesti. Joskus kasvi yllättää puhkeamalla kasvuun tavallista myöhempään.
Puutarhaterveisin puutarhatoimittaja Paula