Tässä tämän vuoden toistaiseksi viimeinen punaherukkaleivonnainen eli punaherukkajuustokakku. Nautimme mustaherukka-juustokakun lisäksi myös tätä tytön nimpparikahveella. Myös tässä kakussa on pehmeän herukkamoussen alla valkosuklainen kakkupohja piilossa.

Alunperin meinasin tehdä molempien kakkujen täytteen samalla tavalla. Mustaherukka-juustokakusta tulikin täytteen osalta mielestäni aivan ihana, pehmoinen, mustaherukkainen, raikas. Kuitenkin kesken kakun teon päätin käyttää lopun turkkilaisesta jogurtista suolaisten leipien täytteeseen ja muokkasin samalla ohjetta muutenkin simppelimmäksi. Samalla liuotin liivatteen veden sijasta sitruunan mehuun, sillä mielestäni pieni lisähappamuus tuo punaherukan maun paremmin esille.

Tämän kakun rakenne ei kuitenkaan ollut täysin kohdallaan, sillä se oli liki täydellistä
mustaherukka-kakkua röpelöisempi. Pehmeä se kylläkin oli, mutta aivan
kuin kermaa olisi vatkattu liikaa. Tuo on hyvinkin mahdollista, sillä tein
kerman vatkautuessa muutamaa muutakin juttua, enkä tarkistanut vaahdon
paksuutta ennen muiden aineiden lisäämistä. Ja sekös nyt hieman harmittaa,
höh. Jospa vihdoinkin oppisin keskittymään yhteen asiaan kerrallaan 😉
Mutta kaikesta huolimatta kyllä kakku silti tuli syötyä 🙂

Kakussa siis oli samanlainen ”piilopohja” kuin mustaherukka-juustokakussakin. En ehtinyt ottamaan palakuvaa tästä kakusta, mutta alla olevassa kuvassa on mainitsemani mustaherukka-juustokakun pala, josta näkee millainen kakku oli sisältä 🙂

Kakussa muuten tapahtui jotain kummallista, sillä se päästi kakkulautaselle vaikka kuinka paljon vaaleanpunaista lientä. Tai no oli sitä lopulta muuallakin (pöydällä, jääkaapissa..). Joissakin täytekakuissa on ollut samanmoinen ongelma, mutta ei kaikissa. En ole vieläkään keksinyt mikä moisen aiheuttaa. Liuotanko liivatejauhetta liian vähän aikaa? Vai onko sitruunoissa eroja, ja joidenkin kanssa liivate aiheuttaa samanlaisen efektin kuin kiiwin tai tuoreen ananaksen kanssa? Eli liivate ei toimi ja hyydy kunnolla.. Noh, jatkoselvittelyjä kaivataan, vai osaako joku kertoa mistä tuollainen nesteen valuminen voisi johtua? Voiskohan syy olla siinä, että laitoin kakun pakkaseen hyytymään? Näin tehdään usein myös leipomoissa, joten hankala uskoa sen olevan syynä. Hmm….

No mutta tässä on kuitenkin ohje sellaisena kuin sen tein. Alempana vinkkiosissa pieni vihje miten kakusta saisi vieläkin paremman 😉

Punaherukka-juustokakku

n. 20 cm irtopohjavuokaan

Pohja: 
Valkosuklaa-kakkupohja (yhdestä taikina-annoksesta
tulee kaksi pohjaa)
Täyte:
 
4 dl Vispikermaa

400 g maustamatonta tuorejuustoa (laitoin puolet mascarponea, puolet tavallista tuorejuustoa)

400 g punaherukoita (hieman vajaa 6 dl kokonaisia herukoita)

n. 1 dl (maun ja punaherukoiden happamuuden mukaan) sokeria
 
2 rkl vaniljasokeria
 2.5 tl liivatejauhetta
3 rkl sitruunan mehua
Ohje:
Tee kakkupohjat ohjeen mukaan. Anna jäähtyä kokonaan ennen täytteen tekemistä.

 Tee
täyte. Hurauta
herukat sauvasekoittimella soseeksi. Pese sitruuna hyvin. Raasta kuori ja purista mehu talteen. Sekoita liivatejauhe sitruunan mehuun ja anna turvota
muutama minuutti. Vatkaa tällä välin vispikerma vaahdoksi. Lisää
tuorejuustot, sokerit ja punaherukkasose.
Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sokeria. Lämmitä turvonnutta
liivateseosta mikrossa n. 10-15 sekuntia, kunnes liivate on sulanut.
Kaada liivate ohuena nauhana vaahdon joukkoon koko ajan sekoittaen.
Pese
tarvittaessa vuoan reunarengas. Voitele vuoan reunat kevyesti.
Laita jäähtynyt pohja tarjoilulautaselle ja reunarengas sen ympärille. Kaada täyte pohjan päälle. Laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi
tunniksi. Poista reunat, koristele marjoilla ja nauti. 

Vinkki:

* Tätä paremman täytteen saa mielestäni tekemällä sen mustaherukka-juustokakun ohjeella vain korvaamalla mustaherukat punaherukoilla ja liuottamalla liivatejauheen veden sijasta sitruunan mehuun!

* Siemenet eivät kovin paljon tunnu valmiissa kakussa, mutta jos haluat täysin sileän täytteen, voit siivilöidä siemenet pois punaherukoiden soseuttamisen jälkeen.

* Saat yhdestä taikinasta kaksi pohjaa. Toisen pohjan voi vaikkapa pakastaa tulevaa käyttöä varten.