Hyvinvointi

Mikä makea on terveellisintä: sokeri, hunaja vai makeutusaine? Asiantuntija vastaa

Keinomakeuttajat, sokeri ja kuivatut hedelmät helpottavat makean himoa. Mikä niistä on terveydelle turvallisin vaihtoehto?

Kun makeaa tekee mieli, monella menee sormi suuhun. Sokerissa piilee omat vaaransa, kuten myös makeutusaineissa. Mahtaako vaikka hunaja olla täysin turvallista?

Katso, mitä asiantuntija sanoo kustakin makeasta.

Miksi sokerista varoitellaan?

Sokeri vaarantaa hampaiden terveyden ja lihottaa. Siinä ei ole lainkaan elimistölle tarpeellisia ravintoaineita, kuten vitamiineja ja kuituja, vaan pelkkää energiaa. Runsas sokerinkäyttö voi altistaa esimerkiksi kakkostyypin diabetekselle.

Lue myös: Ehkäise, tunnista ja hoida diabetes oikein

Mieltymys makeaan on synnynnäistä, ja se suojasi ihmistä kauan sitten vaaroilta. Toisin kuin karvaat ja happamat maut, luonnossa makeat syötävät ovat harvoin myrkyllisiä. Nykyihmisenkään ei tarvitse karsia sokeria kokonaan ruokavaliosta.

Virallisten ravitsemussuositusten mukaan turvallisilla vesillä ollaan, kun enintään kymmenisen prosenttia päivittäisestä energiasta tulee sokerista. Tämä vastaa 2000 kilokalorin syömisissä 50 grammaa, eli puolta litraa sokerilla makeutettua limsaa tai 80 grammaa eli reilua kourallista irtokarkkeja.

Onko tumma sokeri terveellisempää kuin valkoinen sokeri?

Taloussokeriksikin kutsuttu tavallinen valkoinen sokeri on sokerijuurikkaasta valmistettua sakkaroosia. Lisäksi kaupasta voi ostaa ainakin hedelmä-, ruoko-, kookos-, palmu- ja fariinisokeria, ja näistä joitain markkinoidaan valkoista sokeria terveellisempinä.

Vaikka esimerkiksi tumma ruokosokeri sisältää hivenen enemmän ravintoaineita, sen ja muiden sokereiden haitat ovat samoja kuin taloussokerin.

Hedelmäsokeri eli fruktoosi haittaa suurina määrinä myös maksan toimintaa ja voi aiheuttaa esimerkiksi kolesteroliaineenvaihdunnan ongelmia. Sellaisenaan syödyllä hedelmällä ei ole näitä haittoja.

Koivusokeri eli ksylitoli on joukossa poikkeus, sillä se suojaa tutkitusti muun muassa hampaita. Vaikutus tulee jo pienillä määrillä, eikä sitä kannattakaan käyttää runsaasti, sillä tällöin se sekoittaa vatsan.

Voiko hunajaa, agavea ja steviaa käyttää huoletta?

Hunaja ja varsinkin agave-siirappi sisältävät hedelmäsokeria, eivätkä ne jää energiamäärältään jälkeen taloussokerille. Niitäkän ei siis voi käyttää aivan mielin määrin. Mutta koska ne ovat tavallista sokeria makeampia, pienempi määrä yleensä riittää makeuttamaan vaikka teen.

Steviasta ei saa juurikaan energiaa. Sen käytölle turvalliseksi vuorokausiannokseksi on määritetty 4 mg painokiloa kohti.

appelsiinitryffeleitä tarjottimella

Kannattaako sokeri korvata kuivatuilla hedelmillä?

Taatelit, viikunat, aprikoosit ja muutkaan kuivatut hedelmät eivät ole sokerittomia. Itse asiassa kuivatussa hedelmässä on enemmän sokeria ja energiaa kuin tuoreessa.

Mutta jos pitää valita, pilkkooko smoothieen pari taatelia vai sekoittaako siihen pari lusikallista puhdasta sokeria, kuivattu hedelmä on parempi vaihtoehto.

Lue myös: Onko tumma sokeri terveellisempää kuin valkoinen sokeri?

Ovatko keinomakeuttajat turvallisia?

Keinotekoiset makeuttajat: aspartaami, asesulfaami K, sakariini ja syklamaatti eivät sisällä käytännössä lainkaan energiaa. Niillekin on annettu turvarajat.

Jos aikuinen juo koko elämänsä ajan joka päivä neljä litraa aspartaamilla makeutettua limpparia päivässä, rajat paukkuvat. Tämä vaara taitaa aikuisella olla teoreettinen.

Keinomakeuttajiin on mediassa liitetty vakaviakin haittoja, kuten syöpää. Joidenkin väitteiden mukaan ne vaikeuttavat eivätkä helpota painonhallintaa. Haittoja ei ole pystytty todistamaan tutkimuksilla.

Parhaillaan selvitetään sitä, voiko niiden runsas käyttö haitata suolistomikrobien toimintaa. Nämä tutkimukset ovat vielä kesken.

Limonadeissa sokeri ei ole ainoa hampaille haitallinen aine. Keinomakeuttajilla makeutetut juomat ovat happamia, ja hapan kuluttaa hampaita. Keinomakeuttajiin päteekin sama sääntö kuin sokeriin, eli kohtuus kunniaan.

Miten sokeririippuvuudesta pääsee eroon?

Riippuvuudesta on kyse silloin, kun jokin asia alkaa haitata päivittäistä elämää, ja tämä raja on yksilöllinen. Haittaa lienee ainakin silloin, jos ajatuksia hallitsee se, koska seuraavan kerran saa makeaa. Samoin, jos kaupassa karkkihyllyn ohittaminen ostamatta ei mitenkään onnistu.

Makean himottavuus on pitkälti opittu juttu. Jos lapsena on aina tarjottu lohduksi karkkipussi tai keksipaketti, makean syömisestä on tullut tapa säädellä tunteita. Se nostaa nopeasti verensokeria ja sitä kautta mielialaa. Koska tämä toimii tunteiden hallinnassa hyvin, makeasta irrottautuminen on usein hankalaa.

Sokeririippuvuuden kierre alkaa tyypillisesti siitä, että ihminen yrittää laihduttaa paastoamalla päivät. Siitä seuraavaa hirmunälkää tyynnytetään herkästi makealla, koska siitä saa nopeasti energiaa. Töistä kotiintulomatkalla syödystä suklaapatukasta tulee äkkiä tapa.

Suklaapatukka lakkaa himottamasta ja nälkä pysyy kurissa, kun syö tasaisesti pitkin päivää ja kunnon ruokaa sen verran, että nälkä lähtee.

Olisiko riippuvaisen järkevä kieltäytyä sokerista kokonaan?

Totaalikieltäytyminen johtaa ennen pitkää ylilyönteihin. On parempi opetella kohtuutta esimerkiksi antamalla itselle luvan syödä makeita herkkuja juhlissa, jälkiruokana tai kahvin kanssa. Ruoan päälle nautittuna makea ei nosta yhtä paljon verensokeria, jolloin koukuttava vaikutus voi jäädä pienemmäksi.

Aivan kuten vähäsuolaiseen, vähemmän makeaan ruokaan tottuu parissa viikossa. Esimerkiksi maustetun ja makeutetun jukurtin joukkoon voi sekoittaa marjoja ja maustamatonta jukurttia ja kasvattaa jälkimmäisen määrää maustetun tuotteen kustannuksella vähitellen.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Kati Laine, Ravistamo.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Mikä makea on terveellisintä: sokeri, hunaja vai makeutusaine? Asiantuntija vastaa

Sinun täytyy kommentoidaksesi.