Katumuksen tunne voi johdattaa omannäköiseen elämään – saattohoitokodin johtaja: ”Eniten kaduttaa tekemättä jäänyt”
Elämän varrella tehdyt ja erityisesti tekemättömät asiat voivat harmittaa. Katumuksessa vellomisen sijaan on parempi miettiä, miten jatkaa eteenpäin.
Katumus voi toimia kompassina: tunteen äärelle pysähtyminen auttaa kirkastamaan omia arvoja ja osoittaa suunnan, johon seuraavaksi kulkea. Psykoterapeutti ja saattohoitokoti Koivikon johtaja Riikka Koivisto kertoo, minkälaisia asioita ihmiset tyypillisesti katuvat ja miten vaikeaksi koettua tunnetta voi käsitellä. ”Niin pitkään, kun aikaa on jäljellä, ihmisellä on joka päivä mahdollisuus valita toisin.”
1. Tekemätön kaduttaa eniten
”Katumus on tunne, johon liittyy vahvasti syyllisyys. Katuessaan ihminen ei ainoastaan harmittele tekoaan, vaan toivoo, että sen saisi tekemättömäksi. Jos hän voisi valita uudelleen, hän valitsisi toisin.
Ihminen ei kadu pelkästään asioita, joita hän on tehnyt. Kokemukseni mukaan ihmistä kaduttavat vielä useammin ne asiat, jotka jäivät tekemättä tai sanomatta. Tähän törmään monesti työssäni saattohoitokodin johtajana.
Kuolinvuoteella on helpompi olla sovussa tekojensa kanssa kuin sen, ettei koskaan uskaltanut yrittää. Tekemättä jättäminen on usein sellaista surua, jota ihmiseltä on vaikeaa lohduttaa pois.
Katumisen tunteet nousevat ajoittain pintaan elämän loppumetreillä. Potilaamme katuvat esimerkiksi ratkaisujaan ihmissuhteissa, sitä, etteivät uskaltaneet lähteä opiskelemaan unelmiensa alaa tai hakeneet toivomaansa työpaikkaa.
Saatetaan myös miettiä, annoinko liikaa aikaa työlleni ja osoitinko tarpeeksi tunteita rakkailleni. Ihminen voi katua myös sitä, että nuorena ja malttamattomana teki jotain, mikä ei sovi hänen tämän hetken arvoihinsa.”
2. Vaihda vastustus hyväksyntään
”Katumus on yleisinhimillinen tunne. Se kuuluu jokaisen terveellä persoonallisuudella varustetun ihmisen elämään. On normaalia ja hyvä, että ihminen aika ajoin pysähtyy miettimään sitä, teinkö oikein.
Psykoterapeuttina törmään usein siihen, että ihminen pohtii, miksi tein näin. Pidemmän päälle tämän miettiminen kuormittaa. Näkökulma kannattaa vaihtaa uuteen: miten menen tästä eteenpäin? Silloin ihminen vaihtaa vastustuksen hyväksyntään. Vastustus tuo kärsimyksen, hyväksyminen toivorikkauden.
Muistan aina saattohoitokodissamme asuneen iäkkään herran, jolla oli pilkettä silmäkulmassaan. Kerran hän sanoi ruokapöydässä reteästi, että kaikkea olen kokeillut ja tehnyt, mutta mitään en kadu. Ajattelen, että hän oli sisäistänyt elämästä jotain olennaista. Jos emme rankaisisi kohtuuttomasti itseämme tehdyistä tai tekemättömistä asioista, seuraukset olisivat kauniita. Silloin on helpompi suhtautua myös toisiin kannustaen, eikä moittien.”
3. Katumus näyttää uuden suunnan
”Katumisen voi kääntää voimavaraksi. Silloin katumista käytetään kompassina. Tunteet osoittavat suunnan, johon haluaa seuraavaksi kulkea.
Katumisen äärellä pysähtyminen auttaa kirkastamaan arvoja. On hyvä säännöllisesti miettiä, mitkä ovat oman elämän tärkeimmät asiat. Ovatko arvoni minusta itsestäni nousevia vai toisilta tulleita? Mehän emme voi elää arvojemme mukaan, jos emme tiedä, mitä ne ovat. Usein voi olla niin, että ihminen katuu lopulta eniten sitä, että eli jonkun toisen arvojen mukaista elämää.
On eri asia katua kuolinvuoteella kuin muissa hetkissä. Niin pitkään, kun aikaa on jäljellä, ihmisellä on joka päivä mahdollisuus valita toisin. Siksi katuminen on aikalisä, joka voi viedä meitä uuteen suuntaan.
Katuminen tarvitsee parikseen itsemyötätuntoa. Kun kaduttaa, on hyvä miettiä, miten voisin olla itselleni hyvä ja lempeä juuri nyt. Hankalia tunteita ei kannata juosta karkuun, sillä pakoiltuna ne heikentävät hyvinvointia. Niiden käsittely taas mahdollistaa muutoksen.
On tärkeä muistaa, että katuminen ei kuitenkaan tunteena ole paha, vaan eteenpäin ajava voima. Se kertoo siitä, että olemme hereillä elämällemme.”
4. Jos katumus ottaa vallan, tukeudu toisiin
”Katumus on hyvä renki mutta huono isäntä. Jos katumus saa liian suuret mittasuhteet, se voi jopa uhata henkeä. Itsemurhien taustalla voi olla katumusta aiheuttava asia, joka on ehkä tapahtunut vahingossa. Jatkuvan syyllisyyden kantaminen voi käydä kohtuuttomaksi taakaksi.
Peräänkuuluttaisin armoa. Toivon, että meillä olisi mahdollisuus elää niin, ettei joku ulkopuolinen määrittele liikaa, mikä on oikein tai väärin. Aina asiat eivät ole mustavalkoisia.
Toivon, että pyrkisimme enemmän pääsemään yhdessä maaliin. Elämä ei ole kilpailu, jossa punnitaan, kuka on ensimmäinen tai paras. Jos joku katuu tekoaan, annetaan hänelle ihmisarvo ja mennään eteenpäin. Harva meistä on täydellinen.
Jos katumisen tunne ottaa liikaa valtaa, kannattaa hakea apua. Keskusteluapua saa esimerkiksi psykologilta, terveyskeskuksesta, seurakunnista tai vertaisryhmistä. Myös juttelu luotettavan ystävän tai perheenjäsenen kanssa voi auttaa. Tärkeintä on, ettei vaikeiden tunteiden kanssa jää yksin.
5. Kutsu katumus kylään
”Kadun itse hieman sitä, etten ole raivannut rohkeammin tilaa omille unelmilleni, harrastuksille ja matkustamiselle. Niiden sijaan olen halunnut antaa aikaa työn tekemiseen ja erityisesti äitinä olemiseen kahdelle pojalleni.
Toisaalta on hyvä juuri näin. Voin pysähtyä tuntemaan kiitollisuutta siitä, että olen voinut antaa lapsilleni kaiken sen, mitä he tarvitsevat. Nyt, kun he alkavat olla aikuisia, voin miettiä enemmän sitä, mitä minä tarvitsen. Olen kiitollinen siitä, että olen osannut valita lapset ja siitä, että nyt vielä ehdin toteuttaa jotakin ihan omaakin.
Katumisen tunnetta voi kokeilla ulkoistaa itsestään vaikkapa seuraavan harjoituksen avulla: Kuvittele katumus olioksi ja kutsu hänet istumaan sinua vastapäiselle tuolille. Miltä katumus näyttäisi? Mitä asiaa sillä olisi? Kun kuulee tunteen viestin, voi hyvästellä katumuksen ja päästää sen lähtemään.
Katumus viitoittaa meille suunnan, johon meidän tulee seuraavaksi lähteä ja osoittaa asiat, joihin tarttua. Katumisen tunteen vastapainona on hyvä muistaa itsemyötätunto ja se, että kaikilla meillä jää asioita kesken. Elämä ei tule koskaan valmiiksi.”
Lue myös Anna.fi: ”Olin yli neljäkymmentä vuotta mieheni kynnysmattona” – näitä asioita naiset katuvat elämässään eniten
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 9/2024.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Katumuksen tunne voi johdattaa omannäköiseen elämään – saattohoitokodin johtaja: ”Eniten kaduttaa tekemättä jäänyt”