Suhteet

Maaret Kallio kertoo, miksi tunneyhteys on parisuhteen hengissä säilymisen elinehto – ja miten sitä voi parantaa

Tunneyhteys parisuhteessa lisää turvan tunnetta ja siten ihmisen toimintakykyä myös muilla elämän osa-alueilla. Televisiosta tuttu kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio kertoo tuoreessa tietokirjassaan, miten tunneyhteyttä voi ylläpitää ja kehittää.

Hyvä parisuhde on kuin turvavyö. Se kietoutuu ympärille suojaksi ja estää suistumasta raiteilta, kun tielle osuu äkillisiä esteitä.

Jotta parisuhde toimisi samanlaisena, pahimman mahdollisen yli kannattelevana turvasatamana, tarvitaan tunneyhteyttä, väittää kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio tuoreessa Tunne hyvä suhde -tietokirjassaan (WSOY, 2022).

Tunneyhteydessä on kyse ihmisten välisestä kohtaamisesta, jossa keskiössä ovat järjen sijaan tunteet. Kun ihminen kokee, että hän voi jakaa vaikeita kokemuksiaan ja paljastaa myös epävarmuutensa, heikkoutensa ja pelkonsa toiselle ihmiselle ja tulla vastaanotetuksi ja hyväksytyksi epämiellyttävissä tunteissaankin, turvan tunne lisääntyy.

Se on Kallion mukaan pitkäkestoisen, syvän ihmissuhteen hengissä säilymisen elinehto.

”Suhteen turva on ihmisen toimintakyvyn kannalta merkittävä. Kun on turva, johon palata ja missä voi jakaa asioita, yksilöllinen toimintakyky voimistuu. Tämä on yhteiskunnallinen asia, ei vain parin välinen asia”, Kallio sanoo Kotiliedelle.

Lue myös: Maaret Kallio: Rakkaus on kivijalka, joka pysyy, vaikka tunteet vaihtuvat – sen hän haluaa sanoa myös kirjoittamissaan runoissa

Haluatko parantaa tunneyhteyttä kumppaniisi? Yksi asia on yli muiden

Etenkin lapsiperheessä arjen kohtaamiset voivat täyttyä erinäisten asioiden sopimisesta: siitä, kuka laittaa tänään ruokaa tai hakee lapset päiväkodista. Siksi monet parit saattavat huoltaa parisuhdetta tekemällä jotain yhdessä. Kynttiläillallisten tai yhteisten hotelliöiden määrä ei kuitenkaan ole paras mittari määrittämään tunneyhteyden laatua.

Kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallion puheissa toistuu yksi sana: aika. Se on parisuhteen tunneyhteyden säilymisen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä.

”Jos parisuhteessa ei ole aikaa toiselle, sille, että ehdimme nähdä ja kuulla, mitä meissä sekä minussa ja sinussa yksilöinä tapahtuu, tunneyhteys lähtee laimenemaan”, Kallio sanoo.

Hyvässä parisuhteessa onkin Kallion mukaan olennaisempaa, että virittäytyy toiseen ihmiseen ja on kiinnostunut hänestä. Arjen keskellä voi esittää kysymyksiä, kuten: Miten päiväsi meni? Painaako joku? Tuletko syliin?

Toinen tärkeä tekijä toimivan tunneyhteyden kannalta on tunne siitä, että tulee kuulluksi. Jos kumppani kertoo, että tänään oli raskas päivä, toisen voi kohdata kysymällä, mikä siinä oli raskasta.

On houkuttelevaa, että ihminen etsii ratkaisuja toisen puolesta. Neuvomalla tunneyhteyttä ei kuitenkaan saavuteta.

”Tärkeä vinkki on, että toisen ei tarvitse ratkaista ongelmaa kumppanin puolesta. Sillä, että sanoo, että ’miksi et sitten vaihda työpaikkaa’ tai ’ota rennosti’, ei tule oloa, että toinen todella kuulee huoleni”, Kallio sanoo.

Toisen tunteita ei pidä mitätöidä, vaikka niitä olisi hankala ymmärtää.

”Kun ihminen koputtaa toisen ihmisen oveen, hän kaipaa sitä, että joku on minun kanssani”, Kallio sanoo.

Padotut tunteet voivat kertoa rikkoutuneesta tunneyhteydestä

Tunneyhteys ei tarkoita sitä, että asiat tehtäisiin aina yhdessä tai että kaikesta tarvitsisi olla samaa mieltä, kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio muistuttaa. Hän on työskennellyt toistakymmentä vuotta parien kanssa ja kertoo, että ajoittaiset tunneyhteyden ongelmat ovat yleisiä lähes jokaisessa parisuhteessa.

Tyypillinen tilanne voi olla sellainen, että toinen saattaa ajatella kumppanin kireyden johtuvan siitä, että tämä ei enää rakasta tai välitä yhteisestä parisuhteesta. Tosiasiassa kyse voikin olla kuormittuneisuudesta, johon vaikuttavat vaikkapa kiire töissä, sairastuminen, läheisen menetys, työttömyys, lapsettomuus tai koronapandemian kaltaiset maailmantilanteet.

”Kun olemme kuormittuneita, kaistamme ei riitä toisille ihmisille. Se on inhimillistä. Koko ajan ei tarvitse olla täydellistä, vaan tärkeintä olisi yhdessä huomata, milloin suhteessa on yhteyskatko. Se on jo paradoksaalisesti tunneyhteyttä.”

Toisen kireys saa harmittaa, mutta kireyden syistä ei kannattaisi vetää omin päin johtopäätöksiä.

”Tilanne pysyy rauhallisena, kun pystymme itsesäätelyn avulla tekemään toivorikkaampia tulkintoja toisesta. Voi sanoa, että vaikutat väsyneeltä, haluatko, että teen ruokaa. Ne ovat hirmu pieniä juttuja ja samalla ihan valtavan isoja juttuja.”

Hyvä parisuhde kestää sen, että haavat avataan

Hyvä tunneyhteys kestää myös sen, että voi kertoa, kun kumppani on sanoillaan tai teoillaan loukannut. Tietoa siitä, että oma käytös on satuttanut toista, ei välttämättä ole mukava kohdata.

”On helpompi ottaa vastaan toisen ikävät tunteet naapuria kohtaan kuin se, että toinen sanoo, että sinun toimintasi ei tuntunut hyvältä.”

Siitä, mitä toinen ihminen kertoo, ei tarvitse Kallion mukaan tykätä. Ratkaisevaa on, hyväksyvätkö osapuolet sen, mitä toinen sanoo.

”Nämä ovat parisuhteen haavoja, joita on tärkeä saada auki. Emme aina osaa kääntyä toisiamme kohti. Hyvä uutinen on se, että sitä voi harjoitella läpi elämän. Koskaan ei ole liian myöhäistä.”

Maaret Kallion tietokirja Tunne hyvä suhde (WSOY) ilmestyi 17. elokuuta 2022.

Lue myös Anna.fi: Maaret Kallio haluaisi, että yhä useampi oppisi katsomaan elämää toivon näkökulmasta käsin: ”Toivorikas elämä on toivon ja epätoivon vuorottelua”